Helsinki Garden monitoimiareena
Helsingin Taka-Töölöön on suunniteltu Nordenskiöldinkadun varrelle vuonna 1966 valmistuneen Helsingin jäähallin ja vuosina 1915-1921 valmistuneen Töölön pallokentän pohjoispuolelle Garden Helsinki monitoimiareensaa. Keväällä 2008 HIFK käynnisti ensimmäiset puheet tästä uudesta monitoimiareenasta, kun HIFK:n puheenjohtajana toimi pankkiiri ja entinen jääkiekkoilija, Harri Tapio Tuohimaa (s. 21.11.1959 Turku). HIFK oli jäänyt pois Pasilan suurareenan – entisen Hartwall-areena – hankkeesta, joka valmistui keväällä 1997. HIFK:n tarve omasta areenasta alkoi silloin kasvaa. Harri Tuohimaan väistyttyä syrjään hankkeen vetovastuun otti kaudella 2008-2009 vastaan Timo Everi, joka toimikin pitkään hankkeen näkyvimpänä hahmona ja Projekti GH:n hallituksen puheenjohtajana. Varsinainen suunnittelu sai jatkoa vuonna 2010.
Alkujaan rakennukseen suunniteltiin maanpäälliseen osaan asuntoja, toimistotiloja sekä hotelli. Valmistuessaa Garden Helsingissä kyettäisiin järjestämään kaikkien sisäpalloilulajien EM- ja MM-tason kilpailuja. Tapahtuma-areena harjoitushalleineen ja pysäköintitiloineen sijoittuisi maan alle ja sen katsojakapasiteetti olisi noin 18 000-22 000 tilaisuudesta riippuen. Hanketta on suunniteltu vuodesta 2010 lähtien ja hanketta suunnitteli Timo Evertin johtama Projekti GH -hankeyhtiö, jonka omistajayhtiöitä ovat HIFK-Hockey, Fincap sekä Friends Of Garden; hankkeella on pitkään ollut rahoitusongelmia.
Vuonna 2015 Garden Helsinki sai suunnitteluvarauksen. Vuonna 1912 perustettu Rakennusyhtiö YIT valittiin marraskuussa 2018 hankkeen rakentajaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi areenan mahdollistavan asemakaavan muutoksen (kaavanro 12572) 12.2.2020 äänin 70-12. Hanke oli tätä ennen hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa äänin 11-2 ja kaupunginhallituksessa äänin 13-2. Museovirasto ja Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) vastustivat hanketta rakennuksen suuren koon ja miljööseen sopimattomuuden vuoksi.
Museovirasto valitti asemakaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Tammikuussa 2021 hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Perusteluissaan hallinto-oikeus totesi, että kaava-alueella on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja että osa alueesta sisältyy vähäisiltä osin Museoviraston inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa (RKY 2009) kohteeseen Olympiarakennukset, mutta katsoi samalla, että alueen arvo oli turvattu riittävästi kaavamääräyksin eikä päätös siksi ollut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimusten vastainen. Museovirasto ei hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja asemakaava sai lainvoiman vuonna 2021.
Monitoimiareenan rakentamisen toivottiin alkavan vuonna 2020, mutta rakennushanke kohtasikin useita vastoinkäymisiä. YIT vetäytyi elokuussa 2022 hankkeen sijoittaja- ja rakentajaroolista. Koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nousu, rakennuskustannusten nousu sekä kiinteistösijoittajien kohonneet tuottovaatimukset vaikeuttivat hankkeen rahoitusta. Monitoimiareenahankkeen kehittäminen oli toukokuuhun 2024 mennessä maksanut noin 22 miljoonaa euroa, josta rahoituskulujen osuus oli noin puolet. Rahoitus oli kerätty osakkailta sekä yksityisiltä suomalaisilta yrityksiltä lainana.
Helsingin kaupunki ja Projekti GH pääsivät keväällä 2024 neuvottelutulokseen kiinteistökaupasta. Esitys koski noin 2,5 hehtaarin suuruisen alueen myymistä Nordenskiöldinkadun varrelta vähintään 21 miljoonan euron kauppahinnalla. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin myynnin Projekti GH:lle 19.6.2024. Helsingin kaupunki ilmoitti, että nopeimmillaan areenan voisi ottaa käyttöön vuonna 2029. Koko hankkeen hinta-arvio oli 800 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus ilman tonttikustannuksia oli 653 miljoonaa euroa. Marraskuussa 2024 osapuolet allekirjoittivat kiinteistökaupan esisopimuksen. Tämän sopimuksen mukaan ostaja saisi tontin lisäksi vanhan jäähallin sekä kaikkiaan 200 000 neliömetriä rakennusoikeutta, mutta varsinaiset maakaupat tehtäisiin vasta, kun hankkeen toteutuminen ja sen rahoitus olisivat varmistuneet. Tammikuussa 2025 hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö SRV, joka oli aiemmin rakentanut Tampereen Nokia Arenan. Saman vuoden syksyllä Projekti GH:n hallituksen puheenjohtajaksi nousi Helsingin entinen pormestari ja kokoomuspoliitikko Jan Pellervo Vapaavuori (s. 3.4.1965 Helsinki).
Toukokuussa 2026 Projekti GH ilmoitti, että monitoimihallihanke etenisi alkuperäistä suppeampana. Uusimmassa suunnitelmassa asunnot, toimistot sekä hotelli ovat jääneet pois suunnitelmista ja hanke etenee vain areenan ja parkkihallin osalta. Areenan suunnitelmissa edelleen yleisökapasiteetti on 18 000-22 000 henkilöä tilaisuudesta riippuen. Rakennuksen kokonaisala laski noin 165 000 bruttoneliömetristä noin 100 000 bruttoneliömetriin ja sen kustannusarvio halpeni aikaisemmasta noin 400 miljoonaan euroon. Uudistetun projektin tavoiteaikataulu on rakentamisen aloittamisen suhteen vuoden 2027 lopussa, jolloin monitoimihalli olisi käytössä vuoden 2030 lopussa tai vuoden 2031 alussa.
Jan Vapaavuoren mukaan aiempi kokonaisuus ei ollut enää toteutuskelpoinen rakennuskustannusten ja korkoympäristön vuoksi ja supistettu hanke olisi rahoituskelpoisempi ja vähäriskisempi. Vielä vuonna 2019 Helsingin pormestarina toiminut Jan Vapaavuori oli pitänyt asuntorakentamista hankkeen elinehtona ja katsonut, että ilman sitä ”hankkeen talousyhtälö on mahdoton”.
Pääministeri Petteri Orpolta vaaditaan nyt selvitystä siitä, kuka junaili 35 miljoonan euron valtiontuen Helsinki Garden -areenahankkeelle. Petteri Orpon selvityksen vaatijoita ovat ainakin Liike Nytin Harry Harkimo, vihreiden Saara Hyrkkö, Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Markku Siponen sekä SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti