August Hannes Ryömä
Tässä lyhyessä tarinassa esittelen lääkäri August Hannes Ryömän (s. 24.4.1878 Karkku ja k. 22.5.1939 Helsinki), joka vuosina 1928-1939 toimi Suomessa lääkintöhallituksen pääjohtajana. Toimiessaan lääkintöhallituksen pääjohtajana hän erityisesti kehitti ja uudisti sairaalatoimintaa, jonka vuoksi häntä kutsuttiinkin ”Suomen terveydenhuollon pääarkkitehdiksi”. Ryömä oli myös poliitikko ja hän toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919-1939 sekä ministerinä vuosina 1926-1927 sekä vuosina 1937-1938.
August Hannes Ryömä syntyi maanviljelijöiden perheeseen Rikaisten kylään, Karkkuun. Perheen isä oli maanviljelijä Antti Sakarias Ryömä (s. 5.9.1834 ja k. 28.11.1915 Karkku) ja äiti oli Hanna Matilda Ryömä (o.s. Ollila, s. 7.4.1839 Tyrvää ja k. 23.12.1913 Karkku). Perheessä oli kaikkiaan yhdeksän lasta. August Hannes Ryömä kävi kotipitäjässään kansakoulun, jonka jälkeen hänet lähetettiin Hämeenlinnaan vuonna 1891 oppikouluun opiskelemaan. Hämeenlinnan klassisesta lyseosta Ryömä kijoitti vuonna 1899 ylioppilaaksi. Hämeenlinnasta August Hannes Ryömä siirtyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä.
August Hannes Ryömä oli ensin opiskelijapolitiikassa mukana suomettarelaisten joukossa. Suomettarelaiset eli vanhasuomalaiset olivat autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa toimiva konservatiivinen ja suomenmielinen puolue, joka syntyi 1860-luvulla ns. kieliriidan seurauksena; puolueen tavoitteena oli saattaa suomenkieli ruotsinkielen rinnalle maan viralliseksi kieleksi. Nykyaikaiseksi puolueeksi tämä liike järjestäytyi varsinaisesti vuonna 1906. Puolueen keskeisiä ja tärkeitä ideologisia vaikuttajia olivat filosofi, kirjailija, lehtimies ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman, vapaaherra, senaattori, professori ja historioitsija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (s. 10.12.1830 Vaasa ja k. 13.11.1903 Helsinki) sekä historiantutkija, professori, poliitikko ja valtioneuvos Johan Richard Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, s. 7.5.1853 Hauho ja k. 23.5.1933 Helsinki). Puolueen äänenkannattajina toimivat sanomalehdet Suometar – perustettu Helsingissa vuonna 1847 - sekä myöhemmin vuonna 1869 perustettu Uusi Suometar.
Ryömä pääsi keväällä 1905 ylioppilaskunnan hallitukseen Suomalaisen Nuijan edustajana. Seuraavana syksynä August Hannes Ryömä luopui suomalisesta puolueesta ja lähti mukaan sosiaalidemokraattien toimintaan. Ryömä kuului ns marraskuun sosialisteihin, jotka liittyivät puolueeseen mukaan suurlakon seurauksena. Suurlakon aikana August Hannes Ryömä oli muiden ylioppilaiden tavoin toimistotehtävissä työväestön miehittämillä poliisilaitoksilla. Suurlakon jälkeen Ryömä oli käynnistämässä Ylioppilaiden Sosialidemokraattisen Yhdistyksen julkista toimintaa. Lakon päätyttyä Satakuntalaisen Osakunnan kokouksessa pitämässään puheessa August Hannes Ryömä ennusti, ettei kielipuolueita enää tarvita, vaan tulevaisuudessa Suomen politiikassa vaikuttavat ainoastaan porvarit ja sosiaalidemokraatit. Hella Maria Wuolijoen (vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, s. 22.7.1886 Helme, Viro ja k. 2.2.1954 Helsinki) mielestä August Hannes Ryömä sai sosialististen ylioppilaiden ohella vaikutteita omaan ajatteluunsa myös kotimaakunnassaan Satakunnassa voimakkaasti vaikuttaneelta toimittaja, kansanedustaja ja SDP:n perustajajäsen, Johan Edvard ”Eetu” Salinilta (s. 18.3.1866 Asikkala ja k. 6.4.1919 Helsinki).
Ryömän suoritettua vuonna 1904 kandidaattitutkintonsa sekä lisensiaattitutkintonsa vuonna 1909 hän toimi Tampereella yksityislääkärinä vuoteen 1911 saakka. Tämän jälkeen Ryömä jatkoi yksityispraktiikkansa hoitoa Helsingissä. August Hannes Ryömä toimi samoin professori ja valtioneuvos sekä Lääkintöhallituksen pääjohtaja (vuosina 1911-1917) Taavetti Laitisen (s. 15.1.1866 Suonenjoki ja k. 29.7.1941 Helsinki) vuonna 1907 perustaman Tilkan lepokodin ylilääkärinä vuosina 1911-1913, Helsingin yliopiston hygieenisen laitoksen vt. assistenttina vuonna 1912 sekä Heinolan kylpylän ylilääkärinä vuosina 1914-1917. Tilkan niityllä sijainneet yksityissairaalansa ja lepokotinsa professori Laitinen myi valtiolle vuonna 1913 ja valtio rakennutti niiden tilalle Tilkan sotilassairaalan vuonna 1936. Funkistyylisen sotilassairaalan suunnitteli laajennuksineen arkkitehti Israel Olavi Sortta (vuoteen 1932 Sahlbom, s. 23.12.1896 Turku ja k. 30.3.1968). Valmistuessaan sairaalarakennuksen tilavuus oli 32 000 kuutiometriä ja sairaalaan voitiin sijoittaa 250 potilasta. Vuonna 1965 sairaalarakennusta laajennettiin 15 300 kuutiometrillä ja huoneistoalaa oli runsaat 10 700 neliömetriä.
August Hannes Ryömä ei kannattanut aseellista kapinaa sisällissodan aikana, vaan hän lausui vielä 23.1.1918 Porissa ilmestyneessä Sosiaalidemokraatissa julkaistussa kirjoituksessaan, että työväestön sotilaallisten järjestöjen syntymistä olisi pitänyt välttää kaikin tavoin. Ryömä ei myöskään uskonut työväen voittavan aseellista yhteenottoa, sillä porvaristolla oli takanaan enemmän rahaa ja ulkomaisia suhteita käytettävinään. Sisällissodan sytyttyä August Hannes Ryömä ei osallistunut punaisten toimintaan, mutta hän kyllä auttoi haavoittuneita yksityislääkärinä. Ryömä julkaisi maaliskuussa kirjan, Vallankumousvuoden tapahtumista 1918. Kirjan alkuosa sisälsi Sosialidemokraatissa hänen aikaisemmin ilmestyneitä kirjoituksia vuoden 1917 tapahtumista ja kirjan loppuosassa oli sotakuukausina kirjattuja muistiinpanoja. Kirjassaan August Hannes Ryömä arvosteli hyvin jyrkästi SDP:n harjoittamaa politiikkaa tuomiten aseellisen vallankumouksen sekä hän syytti porvaristoa ja maanviljelijöitä kapinaan osaltaan johtaneesta elintarvikepulasta. Tämän lisäksi Ryömä esitteli kirjassaan ohjelman, joka sodan päätyttyä tulisi toteuttaa yhteiskuntarauhan takaamiseksi.
Ennen Helsingin valtausta Ryömän kotona kokoontuivat sosialidemokraatit Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, s. 12.3.1881 Helsinki ja k. 19.4.1966 Helsinki), Hugo Robert Wäinö Wuolijoki (s. 14.12.1872 Hauho ja k. 12.12.1947 Hauho), Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa, s. 29.6.1882 Lempäälä ja k. 18.7.1958 Orivesi) ja pankinjohtaja Lauri af Heurlin (s. 25.9.1875 Helsinki ja k. 6.7.1958) sekä nuorsuomalaiset Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Henrik Rydman, s. 23.3.1880 Turku ja k. 14.2.1922 Helsinki) ja Wilhelm Lavonius miettimään keinoja, joilla punakaarti saataisiin antautumaan ja luopumaan kaupungin toivottomasta puolustamisesta. 10.4.1918 laaditun vetoomuksen allekirjoitti myös 16 muuta kapinasta sivussa pysynyttä sosialidemokraattia, mutta rauhanvälityspyrkimykset eivät tuottaneet tuolloin toivottua tulosta. Sisällissodan päätyttyä Ryömä oli jo toukokuussa perustamassa Suomen Sosialidemokraattia. Lehden alettua ilmestyä säännöllisesti seuraavana syksynä Ryömä alkoi myös lehden päätoimittajaksi jatkaen tässä tehtävässä aina vuoteen 1922 saakka. August Hannes Ryömän päätoimittajakaudella lehden linjaa syytettiin oikeistolaiseksi. Lehti arvosteli hyvin jyrkästi suomalaisia kommunisteja ja Neuvosto-Venäjää sekä kannatti selvästi yhteistyötä Maalaisliiton kanssa. Päätoimittaja Ryömä osallistui samoin syksyn 1918 puoluekokouksiin, joissa SDP:n toiminta käynnistettiin uudelleen. August Hannes Ryömä kuului SDP:n puoluetoimikuntaan vuosina 1918-1919.
Vuonna 1919 Ryömä valittiin kansanedustajaksi Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Ryömä valittiin samoin vuotta myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuustoon, jossa hän istui aina vuoteen 1927 saakka. Ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan August Hannes Ryömä oli ratkaisevasti vaikuttamassa Satakuntalaisen Osakunnan ajaman keuhkotautiparantolahankkeen toteutumiseen. Ryömän ansionaan pidetään varsinkin, että eduskunta myönsi vuonna 1922 määrärahan Satalinnan sairaalan rakentamiseksi Harjavallan Pirilään; keuhkotautiparantola valmistui sinne vuonna 1925 ja kahden vuoden kuluttua sen viereen valmistui myös lastensairaala. Aktiivisesti August Hannes Ryömä vaikutti myös edistysmielisessä osuustoimintaliikkeessä. Ryömä oli vuonna 1905 perustetun Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsen, sekä hän toimi Kansa-yhtymän ylilääkärinä vuodesta 1923 lähtien.
August Hannes Ryömä oli vuosina 1926-1927 Väinö Tannerin hallituksen valtiovarainministeri. Tammikuussa 1928 hän aloitti kansanedustajatoimensa ohella Lääkintöhallituksen pääjohtajana. Maalaisliiton pääministeri Johan Emil Sunilan (s. 16.8.1875 Liminka ja k. 2.10.1936 Helsinki) hallituksen esityksestä tehtyä nimitystä Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi syytettiin poliittiseksi virkanimitykseksi, sillä Suomalainen lääkäriseura Duodecim ry olisi halunnut virkaan oman puheenjohtajansa, Eino Emil Waldemar Suolahden (vuoteen 1906 Palander, s. 7.11.1879 Hämeenlinna ja k. 16.4.1951 Helsinki), jota lääkärikunta piti tehtävään sopivampana. Pääjohtajan nimityksen vahvistanut presidentti Lauri Kristian Relander (oik. Lars Kristian Relander, s. 31.5.1883 Kurkijoki ja k. 9.2.1942 Helsinki) sen sijaan piti August Hannes Ryömää ansioituneempana.
Äärioikeistolaisen Eino Suolahden sivuuttamisen on katsottu merkinneen terveyshallinnon irtautumista valkoisen Suomen ideologiasta. August Hannes Ryömä kannatti eugeniikkaa. Ryömä tuki vuonna 1935 eduskunnan hyväksymää uutta sterilisointilakia, joka sisälsi myös pakkosterilisoinnin. Ryömän mukaan yhteiskunta tulee sitä huonommaksi, mitä enemmän ”vajaakykyiset” saavat lisääntyä. Ryömän mielestä vajaamieliset olivat ”hyvin sikiäviä ja kaikkien vieteltävissä olevia” ja hän piti heidän jälkeläisiään ”järjestään huonon laatuisina”. Hän kehitti virassaan varsinkin sairaalatoimintaa ja terveydenhuoltoa sekä käynnisti maassamme kansanterveystyötä.
Vuosina 1925, 1931 ja 1937 Ryömä oli presidentin valitsijamiehenä. Hän oli toistamiseen ministerin tehtävissä vuosina 1937-1938 Kansallisen Edistyspuolueen Aimo Kaarlo Cajanderin (s. 4.4.1879 Uusikaupunki ja k. 21.1.1943 Helsinki) hallituksen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä. Syyskuussa 1938 August Hannes Ryömä erosi ministerin virastaan terveydellisistä syistä, mutta hän jatkoi edelleen eduskunnassa kansanedustajana. Ryömä kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen toukokuussa 1939. Ryömä haudattiin perhehautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Ryömän hautapatsas paljastettiin toukokuussa 1941. Ryömän syntymäkodin seinässä Karkussa on hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä 1978 kiinnitetty muistolaatta.
August Hannes Ryömän ensimmäinen aviopuoliso oli Lapin kirkkoherran tytär Eine Magda Sofia Sundwall (s. 14.7.1886 Kivikylä, Lappi, Satakunta ja k. 8.10.1928 Tukholma, Ruotsi), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1908. Heidän poikansa oli SKDL:n kansanedustaja Mauri Ryömä (s. 30.10.1911 Helsinki ja k. 28.11.1958 Helsinki). Leskeksi jäätyään August Hannes Ryömä avioitui vuonna 1930 Kouvolasta kotoisin olleen sairaanhoitaja Kirsti Kaarina Metsäpellon (s. 22.1.1903 Iisalmi) kanssa. Heillä oli yhteinen tytär, Ritva Ryömä (s. 10.5.1931 ja k. 17.1.1941 Helsinki).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti