Asunto-osakeyhtiö ei syyllistynyt syrjintään pyörätuoliramppia koskevassa asiassa

KHO kumosi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksellään 26. toukokuuta kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan antaman päätöksen ja vahvistanut Helsingin hallinto-oikeuden tuomion. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi väitteet sekä suorasta syrjinnästä että välillisestä syrjinnästä taloyhtiön käsitellessä osakkeenomistajan muutostyölupahakemusta. Kiinteistöliitto Uusimaa hoiti valitusprosessia taloyhtiön lukuun edunvalvontatoimena.

Asia käynnistyi, kun Kiinteistöliitto Uusimaan espoolainen jäsentaloyhtiö otti yhteyttä Kiinteistöliiton puhelimella annettavaan lakineuvontaan selvittääkseen velvollisuuksiaan, kun osakas oli tehnyt asunto-osakeyhtiölle muutostyöilmoituksen esteettömyyttä parantavasta muutostyöstä. Kiinteistöliitto Uusimaa palvelee noin 12 000 omaa jäsentaloyhtiötään. Vuosittain heidän laki- ja teknisiin neuvontanumeroihin tulee noin 10 000 puhelinsoittoa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vireillepanijana ollut osakkeenomistaja oli esittänyt, että asunto-osakeyhtiö on syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta käy ilmi, että huoneiston osakkeenomistaja on 16. marraskuuta 2022 tehnyt espoolaisen asunto-osakeyhtiön hallitukselle erilliset muutostyöilmoitukset, jotka ovat koskeneet asunnon ulko-ovelle asennettavaa pyörätuoliramppia sekä osakkaan asunnon sisälle portaikkoon asennettavaa käsijohdetta. Asukas on kertonut tapauksesta aiemmin muun muassa Iltalehdessä. Hänen mukaansa asunto-osakeyhtiön hallitus oli ensin asettanut rampin asennustöitä koskevan toimenpidekiellon ja tämän jälkeen tarjonnut toimenpidelupaa ehdollisena rivitaloasunnolle siten, että osakas sitoutuu vastaamaan kaikista muutostyöhön liittyvistä kustannuksista sekä huollosta ja talvikunnossapidosta.

Asunto-osakeyhtiön ehdollisena myöntämä näennäinen lupa loukkasi osakkeenomistajan mukaan hänen oikeuksiaan ja oli lisäksi syrjivä. Asunto-osakeyhtiö myönsi luvan osakkaalle rampin ja käsijohteen asentamiselle ilman ehtoja vasta lautakunnan päätöksen jälkeen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta oli katsonut taloyhtiön evänneen osakkaan oikeuden yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuihin, kohtuullisiin mukautuksiin ja siten syrjineen hakijaa. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutostyöilmoituksen käsittelyn ensimmäisen vaiheen aikana asunto-osakeyhtiön hallituksen asettama ehdollinen lupa ei itsessään ole ollut välillisesti syrjivä.

Asunto-osakeyhtiö oli lisäksi asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa myöntänyt luvan yksipuolisella ilmoituksella. Selvityksen perusteella asiassa ei muutenkaan ole syntynyt perusteltua olettamaa siitä, että asunto-osakeyhtiön toiminnassa olisi kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletystä osakkeenomistajan vammaisuuteen perustuvasta välillisestä syrjinnästä. Taloyhtiö menetteli asiassa annettujen ohjeiden ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Keskeinen oikeuskysymys koski sitä, onko asunto-osakeyhtiö yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu palvelujen tarjoaja, jolla on velvollisuus tehdä kohtuulliset mukautukset osakkeenomistajan hyväksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei asunto-osakeyhtiötä voida tässä yhteydessä pitää tahona, joka ammattimaisesti tarjoaa tavaroita tai palveluja yleisesti saataville.

Asunto-osakeyhtiö on lähtökohtaisesti väline osakkaiden omakustanteisen yhteisomistuksen järjestämiseen, eikä sen toiminta ulotu etukäteen rajatun henkilöpiirin ulkopuolelle – ellei yhtiö tarjoa tilojaan myös ulkopuolisille vuokralle. Kohtuullisten mukautusten velvoitetta ei Korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan seurannut myöskään YK:n vammaisyleissopimuksesta, sillä kyseisen asunto-osakeyhtiön tilat eivät ole sopimuksessa tarkoitettuja yleisölle avoimia tiloja.

Korkein hallinto-oikeus korosti lisäksi, että asunto-osakeyhtiöissä tehtäviä muutostöitä sekä niihin liittyviä menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sääntelee asunto-osakeyhtiölaki, jonka velvoitteet on otettava huomioon myös yhdenvertaisuuslain mukaista arviointia tehtäessä.

Mia Pujals.

Kyse oli jäsentaloyhtiöstämme ja katsoimme, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös oli niin räikeästi vastoin asunto-osakeyhtiölain säännöksiä koskien osakkeenomistajan muutostyöoikeutta ja kunnossapitovastuuta, että päätöksen jääminen voimaan olisi vaikeuttanut asunto- osakeyhtiölain ja yhdenvertaisuuslain yhteensovittamista ja jäsentaloyhtiöiden neuvontaa jatkossa. Siksi oli tärkeää saada tuomioistuimen linjaus yhdenvertaisuuslain 15 §:n soveltumisesta taloyhtiöihin ja kysymykseen, katsotaanko taloyhtiö kyseisen lain säännöksen tarkoittamaksi palveluntarjoajaksi, jolla olisi velvollisuus ns. kohtuullisiin mukautuksiin, kertoo Kiinteistöliiton lakimiehenä vuonna 1996 aloittanut ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja, OTK ja OTM Mia Pujals tiedotteessa.