Merirosvoradio
”Tämä radioasema sijaitsee Suomenlahdella Helsingin kasuunin ulkopuolella, kansainvälisillä vesillä, tarkoitukseen kunnostetussa vanhassa laivassa. Radioaseman tarkoituksena on lähettää tasapuolista ja viihdyttävää ohjelmaa ilmaan minkään rajoittavien säädösten painolastia.” Tällä juonnolla alkoi 16.3.1974 Pertti ”Pertsa” Juhani Reposen (s. 20.8.1941 Joensuu ja k. 31.8.1998 Helsinki) ja Vesa Nuotion (s. 16.11.1941 Helsinki) tuottama ja ohjaama kotimainen viihdesarja, Merirosvoradio. Vesa Nuotion isä oli Kipparikvartetin tenorilaulaja, kuoronjohtoja Auvo Elis Nuotio (s. 21.8.1917 Viipuri ja k. 7.7.1985 Espoo). Pertsa Reponen ja Vesa Nuotio soittivat yhdessä myös Finn Triossa, jonka alkuperäisessä kokoonpanossa heidän lisäkseen oli myös Tapio Urho Juhani Kyöstilä (s. 1.6.1939 Helsinki ja k. 19.12.2015 Helsinki).
Viihdesarjan käsikirjoittajat olivat kirjailija ja pakinoitsija Jouni Kaarlo Lompolo (käytti salanimeä Laina Pultti, s. 24.9.1936 Kittilä ja k. 20.4.2010 Helsinki), ohjaaja ja tuottaja Kari Kyrönseppä (käytti salanimeä Erkki Tolkku, s. 6.8.1943 Lappeenranta), Robert Neil Hardwick (käytti salanimeä Niilo Kovaniemi, s. 22.7.1948 Teversal, Englanti) ja näyttelijä, koomikko ja käsikirjoittaja David Mitchell (käytti salanimeä Taavi Mikkonen, s. 14.7.1974 Wiltshire, Englanti). Jouni Lompolo kirjoitti nimimerkillä Origo pakinoita Helsingin Sanomiin vuosina 1956-2001. Neil Hardwick ja David Mitchell kirjoittivat sketsinsä englanniksi, jotka sitten käännettiin suomenkielelle.
Merirosvoradio-ohjelmassa olivat rooleissa näyttelijät Pekka Matias Laiho (s. 14.5.1943 Helsinki ja k. 27.7.2023 Hyvinkää), Risto Väinö Kalevi Mäkelä (s. 14.1.1924 Raahe ja k. 19.3.1992 Helsinki), Leo Antero Lastumäki (s. 28.12.1927 Lapinkangas, Liminka ja k. 29.1.2012 Kemi), Esko Antero Roine (s. 5.9.1944 Tampere), Erkki Ilmari Liikanen (s. 16.4.1943 Viipuri), Heikki Pentti Ilmari Kinnunen (s. 8.4.1946 Raahe), Petra Anneli Frey (s. 16.9.1945 Kajaani) ja Leena Marjatta Uotila (s. 16.6.1947 Helsinki). Kaikki Merirosvoradio-ohjelmasarjan lähetykset alkoivat sarjan miesnäyttelijöiden kerääntymisellä lavastettuun laivan kajuuttaan, josta Erkki Liikanen välittömästi komennettiin ulos kaljanhakureissulle tyhjän kaljakorin kanssa. Laivan kansiovea avatessaan Liikanen sai välittömästi vesilastin niskaansa. Loppujuonnoissa Erkki Liikanen palasi kaljakorin kanssa laivaan kannelta ja kastui jälleen.
Merirosvoradio sai aiheensa todellisesta merirosvoradiotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisillä vesillä, jossa näihin aikoihin toimi oikea merirosvoradio lähettäen luvattomasti musiikkia kuunneltavaksi mantereella. Viihdeohjelma pilkkasi ajankohtaisia ilmiöitä sekä irvisteli muille tv-ohjelmille ja -esiintyjille. Samoin Yleisradiolle naljailtiin vähän väliä tämän harjoittamasta rajoituksesta naapurisovun nimissä. Varsinkin Neil Hardwick oli hyvin tuohtunut Ylen määräyksistä eikä ymmärtänyt lainkaan, että presidentti Urho Kaleva Kekkosesta eikä Neuvostoliitosta saanut vitsailla lainkaan. Nuoremmalle lukijakunnalle mainittakoon, että tuolloin elettiin suomettumisen aikaa, joka tarkoitti käytännössä sitä, että Suomi suostui itse sensuroimaan kaiken sellaisen materiaalin, mikä voitiin Kekkosen ja Neuvostoliiton olemassaolon aikana tulkita arvosteluksi idänsuhteille; Suomihan oli kuitenkin hävinnyt sodan Neuvostoliitolle ja menettänyt rauhanehdoissa merkittävän osan pinta-alastaan, maksanut sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja solminut sittemmin myös YYA-sopimuksen itäisen naapurinsa kanssa.
Tuottaja Vesa Nuotio näki Merirosvoradio-ohjelmassa myös sangen selviä vaikutteita Mad-lehdestä, jota Yhdysvalloissa julkaistiin vuosina 1952-1992; lehden perustivat kustantaja William Maxwell Gaines (s. 1.3.1922 ja k. 3.6.1992) ja toimittaja Harvey Kurtzman (s. 3.10.1924 Brooklyn, New York ja k. 21.2.1993). Ylen TV1 lähetti puolituntia kestävää Merirosvoradiota aluksi lauantai-iltaisin – ensiesitys 16.2.1974 – ja keväällä 1975 ohjelmapaikka siirtyi sunnuntai-iltaan. Pertsa Reposen ohjaama ja Vesa Nuotion Yleisradiolle tuottama Ällitälli-viihdeohjelma oli parivaljakon edellinen tuotos, jota esitettiin 13:n mustavakolähetyksen ja kolme värilähetyksen verran. Tästä ohjelmasta saatiin suositut Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen napattua Merirosvoradioon mukaan.
Ällitällissä olivat lisäksi mukana tanssija Pirjo Liisa Viitanen (s. 19.7.1944 Hämeenlinna) ja näyttelijä Kauko Olavi Ahonen (s. 21.7.1923 Tikkakoski ja k. 1.9.2000 Helsinki). Alkujaan Heikki Kinnusen juontajapariksi Ällitälliin piti tulla Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtensonin (s. 24.9.1934 Helsinki ja k. 14.5.2016 Espoo), mutta Lasse piti itseään enemmän muusikkona kuin näyttelijänä ja jätti tulematta ohjelmaan. Lasse paikkasi näin Leo Lastumäki, joka löytyi vuosina 1970-1971 tehdystä Ilkamat-sarjasta.
Merirosvoradion suunnittelupalaverit Pertsa Reponen ja Vesa Nuotio järjestivät ravintola Mustassa Hevosessa Helsingin Etelä-Haagassa, osoitteessa Vanha viertotie 18. Kaksikko keskittyi palavereissa yleiseen ideointiin ja kuvaratkaisuihin. Palavereissa oli kaksikon lisäksi yleensä mukana Jouni Lompolo, Leo Lastumäki ja Neil Hardwick. Tilaisuus eteni aika paljon kossun avulla; osa porukasta tuntui ajattelevan, että kun juo tarpeeksi kossua, niin väkisin syntyy hauskaa ohjelmaa. Tämä ajatus oli Neil Hardwickille hyvin vieras eikä hän oikein tuntenut viihtyvänsä tässä seurassa.
Englantilaiset käsikirjoittajat Hardwick ja Mitchell joutuivat pois Merirosvoradion teamistä annettuaan Iltaset-lehdelle haastattelun, jonka muu ryhmä katsoi yhteishenkeä hajottavaksi itsekehuksi. Hardwick uumoili näin: ”Lähinnä kai Jouni Lompolo suuttui siitä, mutta Reposen kanssa pysyimme ystävinä aina hänen kuolemaansa saakka.” Englantilaisten tilalle Merirosvoradion käsikirjoittajaksi otettiin Kari Kyrönseppä, joka oli käsikirjoittanut jo Ällitälliäkin.
Merirosvoradiossa oli vakituisena musiikkivieraana huumorikvartetti, Hullujussi, joka toimi vuosina 1973-1976. Yhtye sai alkunsa iskelmälaulaja Arto Arvo Juhani Sotavallan (s. 7.1.1950 Helsinki ja k. 6.3.1990 Helsinki) säestysryhmästä. Hullujussiin kuuluivat muusikot Erik Kristian ”Eeki” Mantere (s. 25.1.1949 Helsinki ja k. 30.4.2007 Espoo) kitara ja laulu, Heimo Juhani ”Holle” Holopainen (s. 27.9.1948 Helsinki) basso ja laulu, Tapio ”Tapsa” Niemelä kosketinsoittimet ja laulu sekä Yrjö ”Ykä” Fonselius rummut. Eki Mantereen koominen hahmo oli Bulvaniasta kotoisin oleva Viktor Kalborrek. Merirosvoradio teki Hullujussista valtavan suositun yhtyeen. Elinkaarensa aikana yhtye julkaisi albumit Hullujussi, Bulvania, Con Amore (1975) – tällä albumilla oli mukana soittamassa myös säveltäjä, sovittaja ja kosketinsoittaja Aarno Erik Raninen (s. 27.4.1944 Kuhmoinen ja k. 3.9.2014 Tuusula) - ja Olympia. Heimo ”Holle” Holopainen on tunnettu myös Topmost-yhtyeestä sekä Frank Pappana ja hän käsikirjoitti myös viihdeohjelmaa Velipuolikuu vuosina 1983-1984.
Merirosvoradiossa Erkki Liikanen esiintyi myös laulajana. Viihdeohjelmaan kuvattiin Erkki Liikasen suuri hitti ”Evakkoreki”, joka sittemmin kuitenkin täytyi leikata pois valmiista ohjelmasta, sillä levy-yhtiö halusi lähettää laulun Syksyn Sävel -kilpailuun vuonna 1975. Päätös osoittautui viisaaksi, sillä 150 000 postiäänen turvin Erkki Liikanen voitti Syksyn Sävel -kilpailun. Erkki Liikanen aloitti hyvin nuorena musiikkiuransa jo 1960-luvun alussa hanuristi Veikko Armas Ahvenaisen (s. 24.9.1929 Kuopio) yhtyeessä rumpalina. Liikasen ensilevytys oli vuonna 1962 levytetty Hiiri Gonzales, joka sanoittajamestari Niilo Sauvo Pellervo Puhtilan (s. 27.4.1928 Helsinki ja k. 2.11.2014 Helsinki) sanoitus käännöskappaleesta Speedy Gonzales. Samoihin aikoihin Erkki Liikanen soitti rumpuja sekä säveltäjä ja muusikko Erik Wilhelm Lindströmin (s. 29.5.1922 Helsinki ja k. 27.8.2015 Helsinki) että Pertti Metsärinteen (s. 6.9.1930 Sippola) yhtyeissä.
Merirosvoradioon oli oma omituinen yhteys myös Sauvo Puhtilalla, joka teinivuosien poikaporukalla oli mukana merirosvoradiotoiminnassa Helsingin Kruunuhaassa. Pojilla oli radiolähetin haitarilaukussa ja he siirtyivät aina eri paikkoihin lähettämään pääjohtaja Hella Maria Vuolijoen (s. 22.7.1886 Helme, Liivinmaa ja k. 2.2.1954 Helsinki) Yleisradion kiusaksi täysin toisenlaista materiaalia eetteriin. Lopulta poliisi peilasi lähettimen paikan ja pojat jäivät kiinni harrastuksestaan. Tämä oli todella enteellistä Sauvo Puhtilalle, sillä Paavo Arno Olavi Noposen (s. 25.3.1930 Helsinki ja k. 24.10.2016 Helsinki) suosituksesta hän haki ensin kesätöihin lähetiksi Yleisradioon ja pääsi myös taloon. Vaikka Puhtila ennätti aloittaa opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, hän oli vahvasti Yleisradion mies. Hän eteni talossa ja jäi lopulta eläkkeelle vuonna 1979 Yleisradion viihdepäällikön tehtävistä pahan nivelreuman vuoksi. Sauvo Puhtila oli vuonna 1961 perustamassa – toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana - Radio- ja televisiotoimittajien liittoa, joka on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti