Olli Antero Ahvenlahti
Filipp Andrejevits Andrejeff (s. 1.1.1845 Solohovo, Kostroman kuvernementti ja k. 6.10.1930 Helsinki) saapui vuonna 1860 Helsinkiin ja aloitti kauppiaana kaupungissa; hän perusti nykyisen Ruotsin suurlähetystön taloon – Heidenstrauchin talon kivijalkaan – oman kaupan ja leipomon nykyisen presidentinlinnan naapuriin. Andrejeffin perhe oli lähtenyt paremman elämän perässä Suomeen Volgan sivujoen, Kostromajoen rannalla sijaitsevasta Kostroman kaupungista, joka sijaitsee noin 350 kilometriä Moskovasta koilliseen. Kolme viikkoa kestänyt noin 1 200 kilometrin matka tehtiin hevoskyydillä. Vuonna 1865 - vain viisi vuotta Andrejeffien jälkeen – saapui Matrosoffin perhe Jaroslavlin kaupungista, joka sijaitsee viisikymmentä kilometriä Kostromasta.
Perheen isä, puutarhamestari Ivan Timofejevits Matrosoff (s. 8.9.1826 Rostov, Jaroslav ja k. 19.9.1888 Helsinki) harjoitti Helsingissä tarhaviljelyä poikansa, Nestor Matrosoffin (s. 16.10.1854 Jaroslav ja k. 29.1.1935 Helsinki) kanssa. Ivan Matrosoffin aviovaimo oli Eudokia Matrosoff (s. 21.1.1826 Jaroslav ja k. 27.4.1913 Helsinki). Tässä vaiheessa perheet eivät olleet tietoisia toisistaan. Ivanin toinen poika, Nikolai Matrosoff (s. 3.8.1856 Jaroslav ja k. 8.11.1938 Helsinki) ryhtyi 1880-luvulla jauho- ja siirtomaatavarakauppiaaksi Helsingissä; Nikolai tuotatti höyrylaivoilla 1880- ja 1890-luvuilla Pietarista valtavia määriä vehnä- ja ruisjauhoja sekä muita kulutustavaroita ja elintarvikkeita. Nikolai perusti Helsinkiin vuonna 1898 veljensä, Aleksander Matrosoffin kanssa toiminimen, Bröder Matrosoff. Veljekset ostivat kauppias J. Koroleffin vuonna 1843 perustaman siirtomaatavara- ja viljakauppayrityksen ja jatkoivat liikkeen toimintaa uudella nimellä. Siirtomaatarakauppa sijaitsi vain reilun 200 metrin päässä Andrejeffin kaupasta ja leipomosta; siirtomaakaupan osoite oli Unioninkatu 26, Eteläesplanadin kulmassa.
Nikolai rahoitti liiketoimintaa ja Aleksander hoiti kauppaa. Nikolai Matrosoffin puoliso oli Aleksandra Dimitrijevna Matrosoff (s. 26.2.1868 ja k. 26.1.1923). Nikolai Matrosoff sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1911. Veljesten yhteistyö jatkui siirtomaatavarakaupassa aina vuoteen 1914 saakka, jolloin Nikolai Matrosoff vetäytyi pois veljesten perustamasta yhtiöstä. Aleksander Matrosoff jatkoi liikkeen toimintaan vuoteen 1917 saakka. Nikolai ja Aleksander Matrosoff olivat mukana perustamassa Helsingin Venäläistä Kauppiasyhdistystä vuonna 1918, jonka puheenjohtajana Nikolai Matrosoff toimi tovin vuonna 1938. Nikolai Matrosoff toimi myös vuosina 1907-1929 Uspenskin katedraalin isännöitsijänä. Kun oli kulunut 50 vuotta Matrosoffin perheen tulosta Suomen Helsinkiin, veljekset Nikolai, Nestor ja Aleksander Matrosoff lahjoittivat vuonna 1916 pääoman Helsingin ortodoksisen seurakunnan stipendirahastolle.
Leipurimestari Filipp Andrejeffin aviopuoliso oli Praskovja Sergejevna Andrejeff (Komarova, s. 25.9.1855 Kostroma ja k. 2.11.1922). Venäläisten seurapiirit olivat Helsingissä pienet ja sisäänpäin lämpenevät, joten oli vain ajan kysymys, että Andrejeffit ja Matrosoffit myös tutustuivat toisiinsa. Helsinki oli vielä 1870-luvulla hiukan yli kahdenkymmenen tuhannen asukkaan pikkukaupunki. Molemmat kauppiaat toimittivat Venäjän armeijalle tuotteitaan. Ajan myötä Filipp Andrejeffin poika, Aleksander Andrejeff (s. 6.12.1882 Helsinki ja k. 19.4.1928 Helsinki) tutustui Nikolai Matrosoffin (s. 3.8.1856 Jaroslav ja k. 8.11.1938 Helsinki) tyttäreen, Sofia Matrosoffiin (s. 10.9.1896 Helsinki ja k. 1967) ja nuoret alkoivat seurustella. He myös avioituivat ja perustivat perheen. Heidän yhteinen lapsi oli ekonomi ja Valtionrautateiden pitkäaikainen mainospäällikkö Igor Andrejeff (s. 20.8.1920 Helsinki ja k. 29.8.1996).
Samoihin aikoihin tapahtui Helsingin kaupungissa paljon muutakin mielenkiintoista. Nikolainkirkon (nyk. Helsingin tuomiokirkon) urkuri Rudolf Lagi kuoli vuoden 1868 lopulla. Saksasta oli Suomen Viipuriin opettajaksi vuonna 1856 tullut urkuri, kapellimestari ja pedagogi Friedrich Richard Faltin (s. 5.1.1835 Danzig ja k. 1.6.1918 Helsinki). Faltin avioitui vuonna 1863 Olga Alina Holstiuksen kanssa ja avioparille syntyi kaikkiaan viisi lasta. Perhettään elättääkseen Faltin yritti saada lisätienistiä hakemalla Nikolainkirkon urkurin virkaa, jonka Faltin saikin vuonna 1870. Faltin saapui perheineen Helsinkiin Viipurista talvella 1869. Esittäytyäkseen Helsingin musiikkielämälle Richard Faltin oli 22.9.1868 järjestänyt oman urkukonsertin Nikolainkirkossa, jossa hän soitti mm. Johann Sebastian Bachin Toccatan ja Fuugan d-mollissa, G. Merkelin Konsert-Adagion uruille ja Richterin Fantasian ja Fuugan a-mollissa.
Helsingissä Richard Faltin toimi yliopiston musiikinopettajana ja Nikolainkirkon urkurina. Vuonna 1870 perustettiin myös Suomalainen ooppera, jonka kapellimestarina Richard Faltin myös toimi. Vuonna 1870 Faltin perusti oman musiikkiliikkeen – Pianomakasiinin Eteläesplanadille - Helsinkiin ja seuraavana vuonna hän perusti kaupunkiin Helsingin Lauluyhdistyksen. Myöhemmin hän vielä toimi vuonna 1882 perustetun Helsingin Musiikkiopiston urkujensoiton opettajana. Viipurilaiset eivät aluksi olleet huomanneet, millaisena pioneerina Faltin toimi musiikkialalla heidän kaupungissaan.
Smålannista oli vuonna 1806 muuttanut Suomeen Westerlundin suku; Emil Westerlund piti Oulun Vanhaa Apteekkia ja perheessä oli kahdeksan lasta. Emil Westerlundin isä, ruukinpatruuna Anders Westerlund oli Carl Mikael Bellmanin hyvä ystävä ja Anders kuului myös Aurora-seuraan. Apteekkari Emil Westerlundin perheen ainut poika ja nuorin lapsista, Robert Emil Westerlund (s. 15.1.1859 Oulu ja k. 5.6.1922 Helsinki) osti isältään apteekin ja hoiti sitä tämän kuolemaan asti eli vuoteen 1896. Robert Westerlund opiskeli maisteriksi vuonna 1882 kasvitieteistä ja sai vuonna 1883 farmaseutin paperit. Vuonna 1887 hän oli jo proviisori. Robert avioitui vuonna 1884 varakkaaseen Oulun tervaporvareiden sukuun kuuluvan Helena Emilia Pentzin (1860-1910) kanssa ja he saivat yhdessä kolme poikaa: Leopold Emil (s. 25.4.1885 ja k. 1953), Gustaf Leonard (s. 6.7.1886 ja k. 28.10.1928 Helsinki) ja Karl Torsten (s. 27.7.1888 Helsinki ja k. 1953). Robert Westerlundilla oli vahva musiikkitausta ja hän toimi jo Oulussa ollessaan sekakuoronjohtajana. Isänsä kanssa Robert järjesti Oulussa konsertteja ja olivat monin tavoin kaupungin teatteri- ja musiikkialan mahdollistajia; he saivat aikaan mm. teatterirahaston perustamisen. Robert Westerlund toimi Oulussa Richard Faltinin pianomakasiinin asiainhoitajana. Kun Robert E. Westerlund vuonna 1896 muutti Helsinkiin, hän osti professori Richard Faltinilta pianoliikkeen kaupungista.
1870-luvulla saapui Suomeen Norjan Tistedalenin laaksosta kolmekymppinen metsäteollisuusammattilainen Hans Peter Andersen (s. 13.8.1844 Danstorp, Rakkestad, Norja ja k. 1908). Hän asettui asumaan Kotkaan ja Hans Andersen työskenteli Kotkan Hallansaaren norjalaisten yrittäjien perustamalla Hallan höyrysahalla. Halla Oy päätyi Kymi-yhtiön kautta lopulta osaksi UPM-konsernia. Näiden norjalaisperheiden jälkeläisiin Suomessa lukeutuvat mm. presidentti Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (s. 23.6.1937 Viipuri ja k. 16.10.2023 Helsinki) sekä lauluyhtye Harmony Sistersin muodostaneet Vera, Elsa Maire (Ojanen, s. 17.6.1916 Tuprova ja k. 14.1.1995 Kotka) ja Raija Valtonen.
Norjalaisilla oli Kotkan kaupungissa samanlainen tiivis yhteisö, kuin venäläisillä Helsingissä. Siten oli luonnollista, että Hans Peter Andersen tapasi Kotkassa sinne Norjasta sahaa rakentamaan tulleen Johan Larsenin tyttären, Wilhelmina Larsenin, ja meni naimisiin hänen kanssaan. Heille syntyi perheeseen kuusi lasta. Valitettavasti perheen isä, Hans Andersen, kuoli tapaturman vuoksi työmaallaan Hallan sahalla Kotkassa. Hansin leski, Wilhelmina, päätti muutaman vuoden päästä muuttaa takaisin Norjaan ja hän otti osan perheen lapsista mukaansa Norjaan. Andersenien poika, vuonna 1885 syntynyt Arthur Frank Andersen jäi kuitenkin Kotkaan. Arthur Andersen kohtasi Kotkassa itseään vuotta nuoremman Maria Vesterisen, jonka kanssa hän avioitui perustaen perheen. Maria ja Arthur Andersen saivat viisi lasta, mutta täysin ennenaikaisesti Maria kuitenkin kuoli vuonna 1934.
Arthur Frank Andersen jäi lasten yksihuoltajaksi, mutta hän meni myöhemmin uudelleen avioliittoon. Keskimäinen Andersenin sisarussarjasta, vuonna 1921 syntynyt Irja Andersen, muutti Kotkasta Helsinkiin. Helsingissä hän myöhemmin tapasi Igor Andrejeffin, menestyneen kauppiaan ja leipomon omistajan Aleksander Andrejeffin pojan. Parin hidas tutustuminen päätyi kuitenkin avioliiton solmimiseen Kotkan ortodoksisessa kirkossa vuonna 1948.
Näin kertomuksen ensimmäinen osa päätyi ympyrän sulkeutumiseen ja vahvasti venäläiset, norjalaiset ja Pielaveden pohjois-savolaiset sukugeenit kohtasivat Helsingissä. Irja ja Igor asettuivat asumaan Helsingin Kallioon osoitteeseen Kolmas Linja 21:n C-rappuun, Igorin äidin, Sofia Andrejeffin rakennuttamaan vuonna 1934 valmistuneeseen kuusikerroksiseen kivitaloon. Irjan ja Igorin esikoispoika syntyi 6.8.1949 ja poika sai nimekseen Olli Antero Ahvenlahden. Myöhemmin perheeseen syntyivät vielä Mikko ja Helena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti