Neil Hardwick
Robert Neil Hardwick (s. 22.7.1948 Teversal, Englanti) varttui Nottinghamin lähellä, Teversalin pienessä hiilikaivoskylässä. Hänen isänsä, John Joseph oli rehtori ja äiti, Nancy, toimistovirkailija. Itseään Neil Hardwick on kuvannut lauseella ”toisen polven ei-kaivostyöläinen”. Hardwickin sukulaiset olivat käytännössä kaikki kaivoksilla töissä. Alkuun Neil Hardwickille luettiin paljon, niin paljon, että hän jo muisti tekstit ja tiesi koska sivua piti kääntää. Neil oppi lukemaan jo neljän vuoden iässä. Neil Hardwick sai 11-vuotiaana niin korkeat pisteet älykkyystestissä, että paikalliset kouluviranomaiset laittoivat hänet yksityiseen sisäoppilaitokseen. Yläluokkainen sisäoppilaitos oli Neil Hardwickille vaikea ja traumaattinenkin paikka jo sotilaallisen kurinsa vuoksi.
Neil Hardwick kirjoitti, ohjasi ja monasti myös näytteli pääroolit omissa näytelmissään, joita hän teki jo koululaisena. Hardwickin perheen rahat eivät riittäneet Neilin opiskeluun tämän ollessa 15-vuotias; tätä koulussa kertoessaan, Neilille myönnettiin loppuajaksi stipendi koulunkäyntiä varten. 18 vuoden iässä hänet rekrytoitiin sisäoppilaitoksesta töihin ydinenergiakomissioon tutkimusfyysikon virkaan. Neil Hardwick aloitti yliopisto-opinnot Cambridgen yliopistossa King’s Collegessa fysiikan alalla, mutta hän vaihtoi melko pian filosofian alaan. Tuolloin hän löysi uudella tasolla myös teatterin maailman. Neil Hardwick valmistui vuonna 1971 yliopistosta.
Vuonna 1969 halusi nähdä maailmaa ja Neil Hardwick muutti Suomeen rakkauden perässä. Kaupungit muistuttivat ikävällä tavalla Suomessa toisiaan, eikä hän pitänyt maamme urbaanista rakennuskulttuurista. Hän kummasteli myös Suomen holhouskulttuuria ja monia kieltoja, jotka olivat voimassa niin kauan kuin Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuonna 1991; monet asiat olivat kiellettyjä, paitsi ne, jotka olivat pakollisia. Suomessa hän aloitti näyttelijänuransa keskikoulujen ja lukioiden englanninkielen kurssinauhojen äänen 1970-luvun puolivälissä. Hänet muistetaan myös 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden suomalaisten keskuudessa lasten kieliohjelman Hello Hello Hello (1975) poliisina. Ensimmäiset sketsinsä Hardwick kirjoitti viihdeohjelma Merirosvoradioon suomeksi. Neil Hardwick on myöntänyt, että tietämättään häntä ovat opettaneet mm. Seppo Esko Juhani Ahti (s. 19.8.1944 Tampere) ja Jukka Jalmari Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski ja k. 1.9.2019 Helsinki). Kansalaisuudella ei Hardwickille ole paljonkaan merkitystä, mutta jos ase ohimolla sitä häneltä tiedustelet, hän vastaa että suomalainen.
Vuonna 1978 Neil Hardwickin ja Tarmo Juhani ”Jussi” Tuomisen (s. 15.4.1946 Tampere) käsikirjoittama ja Esko Leimun (s. 3.1.1943 Tampere ja k. 12.10.2005 Tampere) ohjaama Kielipuoli potilas voitti ensimmäisen palkinnon Sopotin Intervision-kilpailussa Puolassa. Neil Hardwickin maine juuri suomalaisena ohjaajana ja suomalaisen elämänmuodon tarkkasilmäisenä kuvaajana nousi TV2:n komediasarjoista Tankki täyteen ja Reinikainen. Hardwick on ollut mukana tekemässä myös viihdeohjelmia, kuten mm. Parempi myöhään, Sisko ja sen veli, Musta tuntuu ja Pakanamaan kartta. Kirjailija Neil Hardwick on kertonut toimittaja, tietokirjailija ja Suomen Salmiakkiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Annalan (s. 1966 Kokkola) televisiotietokirjassa Toopelivisio (Teos, 2006) huumorisarjojensa taustoista. 1990-luvulla Neil Hardwickilla oli myös omia puheohjelmia, kuten Hardwick, Yksi kuva ja Hyvät, pahat ja rumat.
Taiteellisesti kunnianhimoisin Neil Hardwickin työ on muistimenetyksen ja ekoterrorin teemoilla leikittelevä kuusiosainen televisiosarja Pakanamaan kartta vuodelta 1991. Tarinan rakentaminen palapelimäisesti useille aikatasoille oli uutta suomalaisessa televisiodraamassa. Aluksi Hardwick kirjoitti tarinan ilman eri aikatasoja, mutta kirjoitti tarinan uudestaan. Televisiosarjan syntyyn vaikuttivat Neil Hardwickin kertoman mukaan ympäristöfilosofi Kaarlo Pentti Linkolan (s. 7.12.1932 Helsinki ja k. 5.4.2020 Valkeakoski) ajatukset ekoterrorismista ja toisaalta englantilaisen tv-käsikirjoittaja ja kirjailija Dennis Potterin (s. 1935 Joyford Hill, Coleford ja k. 7.5.1994) tuotannot eri aikatasoissa. Potterin tunnetuin teos on Pennejä taivaasta vuodelta 1978. Suomen kansalaisuuden Neil Hardwick sai vuonna 1979.
Suomen Kuvalehdessä - ilmestynyt vuodesta 1872 lähtien - julkaistiin Neil Hardwickin pakinoita 1980-luvulla. Nämä pakinat ilmestyivät kaksikielisinä ja ne julkaistiin myöhemmin kokoelmassa Neilin tähteet eli Hardwick’s Sauce (1988). Englanninkielisiin osuuksiin sisältynyttä sanaleikittelyä ei aina voitu kääntää suomenkielelle. Pakinoissaan Neil Hardwick kuvaa suomalaiset umpimielisiksi, minkä vuoksi he usein olisivat samoin muukalaisvihamielisiä. Toisaalta pakinoiden kirjoittaja kertoo myös terävän itseironisesti omista vastoinkäymisistään.
Neil Hardwick on ohjannut revyitä ja huumoriohjelmia, mutta omimmillaan hänen on sanottu olevan pienen ihmisen surkuhupaisan arkielämän kuvaajana. Neil Hardwick on samoin toiminut sillanrakentajana suomalaisen ja englantilaisen kulttuurin välillä, tuonut Suomeen näytelmiä ja selittänyt suomalaista elämänmenoa brittiläisissä televisio-ohjelmissa. Neil Hardwick on usein tuonut esille kyllästymisensä suomalaiseen holhousmentaliteettiin, mutta myöntänyt toisaalta, että tämä on ainoa maa, jossa hän on jotakin. Neil Hardwick on toiminut vuonna 1995 professorina Taideteollisessa korkeakoulussa.
Neil Hardwick on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista lasta, tytär ja poika sekä yksi lapsenlapsi. Hän sairastui 50-vuotiaana vakavaan masennukseen, jota hoidettiin aluksi täysin väärin ja hän oli lähellä kuolla lääkärin antaman väärän lääkityksen aiheuttamaan maksatulehdukseen. Masennus kesti kaksi ja puoli vuotta ja hän oli koko sen ajan työkyvytön. Huonoimpina aikoina Hardwick ei jaksanut nousta sängystä eikä käydä kaupassa, makasi vain vuoteessaan. Avun vastaanottaminen oli kovin vaikeaa ja toipuminen sairaudesta hidasta. Vähitellen hän jaksoi lähteä kuitenkin ulos, mutta tuntui, kun hän olisi jakautunut kahtia; terveempi puoli tarkkaili sairasta puolta: nyt tuo kävelee noin, sillä menee tosi huonosti. Jonain päivänä hän huomasi, että kauppareissu meni hyvin. Se antoi toivoa toipumisesta. Syksyllä 1999 Hardwick tapasi Helsingin Fredrikinkadulla kaupunginteatterin johtajan Lauri Asko Antero Sarkolan (s. 3.9.1945 Helsinki), joka ehdotti, että Hardwick tulisi kaupunginteatterille ohjaamaan. Tästä työpaikasta tuli Neil Hardwickille ensimmäinen vakituinen työpaikka. Viimeisen ohjauksensa Helsingin kaupunginteatterille Neil Hardwick teki vuonna 2015.
Eläkkeelle jäätyään Neil Hardwick vietti talvet paossa Suomen talvea Mallorcalla, poissa pimeydestä ja kylmästä. Hän inhosi sitä, että maamme kadut ovat talvella liukkaita eikä autolla pääse lumen seassa mihinkään. Hän nautti myös siitä, että Mallorcalla häntä ei tunneta. Alkuun hänellä oli eläkkeellä paljon suunnitelmia. Hän teki säännöllisesti töitä Helsingin kaupunginteatterille, mutta vain, jos esitysten ensi-ilta oli ennen marraskuuta. Vanhuudessa häntä pelottaa se, että jäisi avuttomaksi ja muista riippuvaiseksi. Neil Hardwick on samaa mieltä kuin aikanaan näyttelijä Lasse Erik Pöysti (s. 24.1.1927 Sortavala ja k. 5.4.2019 Helsinki): on kiva olla nuori ja harmittaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Nykyään Neil Hardwick asuu Helsingissä palvelutalossa. Hän käyttää hermovaurion vuoksi nykyään myös rollaattoria kävellessään.
Suomen Mensa palkitsi Neil Hardwickin vuonna 2010 Mensa-palkinnolla tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta työstä suomalaisen kulttuurin hyväksi. Mensan mukaan Neil Hardwick on moniosaaja, joka on kuvannut suomalaista kulttuuria syvällisesti, terävästi ja lämmöllä lukuisissa näytelmissä, kirjoissa ja elokuvissa. Neil Hardwick palkittiin vuonna 2011 Pro Finlandia -mitalilla ja vuonna 2017 Suomi-palkinnolla, jonka suuruus oli 21 625 euroa. Suomi-palkintoa on jaettu vuodesta 1993 alkaen. Samana vuonna muut Neil Hardwickin kanssa palkitut olivat Alma-Sofia Miettinen, Anna-Leena Härkönen, Dome Karukoski, Yrjö Kukkapuro, Hannu Lintu, Mäntän kuvataideviikot ja Pori Dance Company. Lisäksi Ylen lastenohjelma Pikku Kakkonen palkittiin kunniakirjalla. Palkinnot jaetaan Veikkauksen tuotoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti