Taiteilija Juhani Juice Leskinen

12.6.-10.8.2024 esitetään Valkeakosken Apian Kesäteatterissa Heikki Paavilaisen käsikirjoittamaa sekä ohjaamaa suurmusikaalia, Juice, joka perustuu tietysti taiteilija, lauluntekijä, laulaja, sanoittaja, runoilija ja kääntäjä Juhani Juice Leskisen (vuoteen 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen, s. 19.2.1950 Juankoski ja k. 24.11.2006 Tampere) elämään ja musiikkiin. Musikaalin orkesterissa soittavat: Ali Alikoski (kapellimestari), Tuomas ”Tumppu” Kesälä (koskettimet), Jyrki Telilä (kitara), Sampsa Rättäri (kitara), Teemu Broman (basso) ja Jimi Hautamäki (rummut).

Musikaalin rooleissä esiintyvät: Lauri Mikkola (Juice), Mikko Huoviala (Juice), Heidi Kirves (mm. Eini-äiti), Natalil Lintala (Sari), Harri Penttilä (kirkkoherra), Leea Lepistö (Tarja), Maria Rantalankila (Jaana) ja Oskari Penttilä (Mikko Alatalo). Daniel Paul (koreografi), Arja Sahno ja Igor Sahno (puvustus), Pirjo Laihiala (kampaukset ja maskeeraus), Heino Pekkarinen (lavastus), Maria Viitala (lavasteiden maalaus), Samuel Merisalo (äänisuunnittelu), Jesse Soini ja Juha Oksa (äänitekniikka), Harri Salminen (graafikko), Daniel Paul (valokuvat), Suvi Rokka (tuotantojärjestäjä), Pyry Joki (ohjaajan assistentti), Petra Paavilainen ja Emilia Hautamäki (markkinointi), Katja Kaukonen, Maria Muhonen ja Emilia Hautamäki (lipunmyynti), Kaius Paavola, Jooa Koskinen ja Tinja Huoviala (lipuntarkastajat), Suomen Kesäteatteri Oy, Mervi ja Heikki Paavilainen (tuotanto).

Heikki Paavilainen.

Suomen äänitearkiston tietojen mukaan Juice Leskisen itse esittämiä lauluja on 347, hänen säveltämiään lauluja on 365 kappaletta ja sanoituksia häneltä löytyy 554 kappaletta. Leskisen elinaikana hänen äänilevyjään myytiin yli puoli miljoonaa kappaletta. Juice Leskisen myydyimmät albumit ovat Yölento(1986), Sinä (1990), Taivaan kappaleita (1991) ja kokoelma-albumi Kautta aikain (1997).

Juice Leskinen syntyi ja kävi koulunsa Juankoskella, Pohjois-Savon pienellä teollisuuspaikkakunnalla. Juicen isä oli sekatyömies Pauli Heikki Leskinen, joka harrasti urheilua ja harrastajateatteria sekä työskenteli mm. uittotöissä ja maalarina. Juice itse luonnehti oman isänsä kuvaa ”hyvin utuiseksi ja hämäräksi, epäselväksi ja liki olemattomaksi”. Juice Leskisen äiti, Eini Kuikka, oli Karjalan evakko, joka oli lähtöisin Laatokan Karjalan Impilahdelta. Eini-äiti työskenteli kartonkitehtaalla. Leskisen perheeseen syntyi viisi lasta, mutta lapsista kolme kuoli jo hyvin nuorina. Juicella on elossa vain hänen kahdeksan vuotta nuorempi veli, Arvo. Leskisen perheen isä kuoli Juicen ollessa 11-vuotias ja tämän jälkeen Juice joutui ottamaan vastuuta perheestään. Muutaman vuoden kuluttua Eini-äiti meni uusiin naimisiin, mutta isäpuolensa kanssa Juice ei tullut toimeen. Juice oli melko erilainen nuori eikä hän viihtynyt pienellä teollisuuspaikkakunnalla. Heti ylioppilaaksi päästyään Juice muutti Tampereelle.

Juice Leskinen kiinnostui kirjoista jo hyvin varhaisessa iässä. Hän oppi lukemaan omien sanojensa mukaan jo neljä vuotiaana ja hän on myös siitä lähtien opetellut kirjoittamaan. Perheessä Eini-äiti luki, minkä ehti. Isä harrasti myös kirjoittamista ja hän vei Juhani-poikansa mukanaan kirjastoon tämän ollessa vielä alle kouluikäinen. Juice Leskinen on kertonut myös isänäitinsä olleen hänelle tärkeä kielellinen vaikuttaja. Juicen toiveammatti lapsena oli kirjastonhoitaja. Kirjoittaminen kyllä kiinnosti häntä, mutta hän ei koskaan ajatellut sitä ammattina. Oppikoulussa Juice ei ollut kovin hyvä ainekirjoituksessa, mutta kieliopissa Juice oli luokkansa paras.

Kitaransoiton Juice Leskinen aloitti jo kouluikäisenä ja samalla hän alkoi tehdä jo omia kappaleita. Hänen musiikilliset vaikutteensa olivat lähtöisin mm. Bob Dylanilta, Lauri Viidalta, Reino Helismaalta, Juha Vainiolta. Leskinen ihaili samoin The Beatlesia, Sensational Alex Harvey Bandia ja Frank Zappaa. Leskinen teki suomenkielisiä sanoituksia mm. Bob Dylanin kappaleisiin. Suomalaisista rock-yhtyeistä Leskiseen teki suuren vaikutuksen Suomen Talvisota 1939-1940, joka oli hänelle esikuva siitä, miten rockia tehtiin suomenkielellä. Hän aikoi nuorena esitellä em. yhtyeessä vaikuttaneelle M. A. Nummiselle sanoituksiaan, kun näm vierailivat esiintymässä Juankoskella, mutta Leskinen ei lopulta kuitenkaan uskaltautunut siihen.

Juice Leskinen piti hyöhemmin Juankoskea mielenkiintoisena kasvuympäristönä. Paikkakunta oli poliittisesti täysin jakautunut voimakkaasti vasemmistoon ja oikeistoon, mutta myös ero teollisuuspaikkakunnan ja ympäröivän maaseudun välillä oli hyvin suuri. Nämä luokkarajat eivät todellisuudessa juuri vaikuttaneet Juicen elämään. Merkittävänä lähtökohtana poliittiselle kriittisyydelle Juice Leskinen on kertonut 1960-luvun lopulla sattuneen välikohtauksen; hänet heitettiin ulos vasemmiston vaalitilaisuudesta, koska siellä ei pidetty sopivana, että työläistaustaisen Leskisen hyvä ystävä oli apteekkarin poika.

Vuonna 1969 Juice Leskinen kirjoitti ylioppilaaksi Juankosken yhteiskoulusta. Välittömästi tämän jälkeen hän muutti Tampereelle opiskelemaan Tampereen kieli-instituutissa englanninkielen kääntäjäksi. Vielä Tampereelle muuttaessaan Juice Leskinen oli raitis ja tupakoimaton, mutta opiskelija- ja kuusikkoelämän alakessa hän alkoi käyttää runsaasti sekä tupakkaa että alkoholia. Lopulta Leskinen kuitenkin riitaantui kieli-instituutin johtajan kanssa ennen kuin ehti tehdä lopputentin valmiiksi ja Leskinen keskeytti opintonsa. Hän oli opiskeluaikanaan mukana instituutin kääntäjäryhmässä, joka suomensi tuohon aikaan suosittuun Veijareita ja pyhimyksiä -televisiosarjaan pohjautuvan kirjan Veijareita ja pyhimyksiä vauhdissa.

Leskinen tutustui Tampereen kieli-instituutissa Max Mölleriin, jonka kanssa Leskinen alkoi soitella sekä lainamateriaalia että itse tekemiään kappaleita. Keväällä 1971 mukaan musisoimaan tuli tiedotusopis opiskelija Mikko Tapio Alatalo (s. 1.5.1951 Kuivaniemi). Aluksi soittaminen oli lähinnä harrastus, mutta pian se muuttui vakavammaksi, kun mukaan tuli Harri Mikael Rinne (s. 13.6.1948 Salo) ja yhtyeelle keksittiin nimeksi ”Los Coitus Interruptus” (keskeytetty yhdyntä). Yhtyeen nimi lyhentyi muotoon Coitus Int. Yhtye teki levytyssopimuksen Love Recordsin kanssa ja esikois-LP Juice Leskinen & Coitus Int ilmestyi marraskuussa 1973. Juice Leskinen oli tehnyt albumin kappaleista puolet yksin ja neljänneksen yhdessä Alatalon ja Rinteen kanssa. Pian Alatalo ja Rinne lähtivät yhtyeestä; yhtyeen kokoonpanoksi tuli Juice Leskinen (laulu ja basso), Heikki ”Hessu” Jokela (rummut ja laulua), max Möller (kitara), Pentti ”Pena” Penninkilampi (kosketinsoittimet ja laulu) ja Jarmo Jaakko Juhani ”Eetu” Tuominen (kitara ja laulu, s. 1.1.1954 Ruovesi ja k. 3.11.1988 Tampere).

Vuonna 1974 tapahtui Coitus Intin läpimurto, kun singlet Marilyn ja Jyrki boy nousivat peräkkäin musiikkilistojen kärkeen. Joulukuussa 1974 ilmestyi Coitus Intin toinen albumi, Per Vers, runoilija ja vuonna 1975 kummankin LP:n myynti ylitti kultalevyyn vaadittavan rajan. Yllättävät myyntitulot aiheuttivat Juice Leskiselle raskaat jälkiverot, minkä hän koki kohtuuttomaksi ja mikä vahvisti hänen kapinallista asennettaan yhteiskuntaa kohtaan. Myöhempien tulojensa suojaamiseksi Leskinen alkoi monenlaisiin yhtiöjärjestelyihin. Coitus Int oli suosittu yhtye ja se keikkaili paljon; mm. marraskuussa 1974 yhtye teki 36 keikkaa. Musiikillinen kehitys kuitenkin pysähtyi ja yhtye päätettiin lopettaa. Se soitti viimeisen keikkansa heinäkuussa 1975.

Juice Leskinen julkaisi syksyllä esikoiskirjansa, Sonetteja laumalle, ja hän teki Mikko Alatalon kanssa LP:n Juice ja Mikko. Loppuvuodesta 1975 ilmestyi Juice Leskiseltä single, Syksyn sävel. Aluksi laulu ei ottanut menestyäkseen, mutta myöhemmin laulu on ollut kestosuosikki Leskisen kappaleista. Singlen nauhoituksessa soittivat mm. kitaristit Petteri Salminen ja Heikki Silvennoinen. Juice ja Mikko kiertueen jälkeen Juice Leskinen perusti lyhytikäiseksi jääneen Juice-yhtyeen, jossa soittivat Juuso Nordlund (basso), Petteri Salminen (kitara), Kaj ”Dry” Martin (rummut) ja Eero ”Safka” Pekkonen (koskettimet). Bändi teki kaksi albumia: Keskitysleirin ruokavalio (1976) ja Lahtikaupungin rullaluistelijat (1977). Juice-yhtye lopetti toimintansa kesällä 1977. Samaan aikaan Juice Leskinen lähti mukaan myös Välikausitakki-yhtyeeseen, jonka perustivat Mikko Alatalo, Harri Rinne ja Pertti ”Veltto” Virtanen. Yhtyeen kokoonpano vaihteli, eikä se tehnyt juurikaan keikkoja, mutta sai äänitetyksi sen verran materiaalia, että albumi, Välikausitakki, ilmestyi kuitenkin loppuvuodesta 1978.

Syksyllä 1977 Juise Leskinen alkoi koota uutta yhtyettä, jonka nimeksi tuli Juice Leskinen Slam. Juicesta tulivat mukaan Petteri Salminen ja Safka Pekkonen, uusiksi jäseniksi otettiin rumpali Matti A. Takala ja basistiksi Hannu Tervaharju. Slam äänitti ensimmäisen albuminsa, Tauko I, vuoden 1978 alussa. Samana vuonna ilmestyi myös Leskisen proosateos, Kuka murhasi rock’n’roll tähden, yhden kesän kattava päiväkirja, joka kertoo keikkailun lisäksi mm. lapsen syntymisestä ja taloudellisista ongelmista. Juice Leskinen oli tullut isäksi kesäkuussa 1977 ja mennyt naimisiin saman vuoden syksynä.