Helsingin pormestari Juhana Vartiainen
Helsingin pormestari Juhana Mikael Vartiainen (s. 28.5.1958 Helsinki) on ekonomisti, jolla on kaksoiskansalaisuus sekä Suomessa että Ruotsissa. Hän valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK) vuonna 1976 kuudella laudaturilla. Vuonna 1992 Vartiainen väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Vuosina 1994-1996 Juhana Vartiainen toimi aluksi Ruotsin ammattiliittojen tutkimuslaitoksen (Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning) tutkijana ja sitten vuosina 2003-2005 johtajana. Tämän jälkeen hän työskenteli Palkansaajan tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansataloustieteen laitoksella. Vartiainen on tutkinut mm. talouskasvua, ammattiliittoja ja sukupuolten välisiä palkkaeroja. Johana Vartiainen oli Tasa-arvolain neuvottelukunnan jäsen vuosina 1997-2002.
Juhana Vartiainen työskenteli vuosina 2005-2012 Ruotsin kansallisen tutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana. Hänen ajatuksiinsa vaikutti merkittävästi Ruotsin allianssihallituksen valtakausi (2006-2014), jonka aikana Vartiainen lopullisesti vakuuttui siitä, että väestön ikääntymiseen on reagoitava työllisyysastetta nostamalla. Tämä teema onkin sittemmin korostunut Vartiaisen puheissa. Samalla Juhana Vartiainen alkoi etääntyä SDP:stä nähdessään, että Ruotsin ja Pohjoismaiden keskustaoikeistolaiset puolueet näyttivät hyväksyvän hyvinvointivaltion, mutta samalla niiden on vasemmistoa helpompaa muotoilla julkistalouden rahoitusta tukevaa työllisyyspolitiikkaa.
Juhana Vartiainen palasi Suomeen ja hänet nimitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015. Virkakaudellaan Vartiainen pyrki siihen, että VATT:n tutkimustoiminnan tulokset, joita hän piti hyvin korkeatasoisina, näkyisivät entistä enemmän Suomen talouspolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa. Juhana Vartiainen erosi tehtävästään tultuaan valituksi eduskuntaan.
Vuonna 2012 Juhana Vartiainen valittiin samoin Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden ryhmään ”Industrins Ekonomiska Råd”, jolta ammattiliitot ja työnantajajärjestöt pyytävät näkemyksiä ja raportteja teollisuuden ja kansantalouden keskeisistä kysymyksistä. Juhana Vartiainen valittiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi.
Tieteenfilosofi Karl Raimund Popperia (s. 28.7.1902 Wien ja k. 17.9.1994 Lontoo), yhteiskuntafilosofi Karl Heinrich Marxia (s. 5.5.1818 Trier Preussi ja k. 14.3.1883 Lontoo), kirjailija ja akateemikko Väinö Valtteri Linnaa (s. 20.12.1920 Urjala ja k. 21.4.1992 Kangasala) ja muita kirjoittajia luettuaan Juhana Vartiainen päätyi SDP:hen vältelläkseen ääriliikkeitä. Vartiainen lukeutui puolueensa vasempaan laitaan. Vuodesta 1992 Vartiainen oli SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen ainakin vielä Antti Kalliomäen ministeriaikana. Vartiainen oli myös puolueen ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.
Vuosina 1975-2015 Juhana Vartiainen oli SDP:n jäsen, mutta Vartiainen erosi puolueesta ja lähti Kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Antti Rinne sanoi jälkeenpäin, että Vartiaista ei olisi huolittu ehdokkaaksi, koska Vartiainen vertasi tviitissään työttämiä rikkaruohoon. Juhana Vartiainen tarkoitti tviitillään, että vaikka vertauskuvallisesta pellosta eli työvoimasta osa menisi hukkaan, näiden määriä kannattaa silti lisätä. Juhana Vartiainen oli pettynyt siihen, että SDP oli jäänyt ay-liikkeen vangiksi. Samalla erityisesti hänen nuoruuden inhokkipuolueensa Kokoomus osoitti ymmärrystä hyvinvointivaltiolle ja kykyä uudistuksiin, joita tarvittiin sen pelastamiseksi työikäisten väestöosuuden laskiessa jyrkästi ja jotka mahdollistivat työvoiman tarjonnan kasvattamisen. Vartiainen on yhä keynesiläinen ja sanoo pyrkivänsä perustamaan politiikkansa tutkimukseen.
Juhana Vartiainen julkaisi vuonna 2019 kirjan, Suomalaisen talousajattelun kritiikki, jossa hän omien sanojensa mukaan arvioi ”kriittisesti Suomen talouspolitiikkaa ja suomalaisen talousajattelun ongelmia, kaiken sen valossa, mitä taloustieteellisellä urallansa ja Ruotsin virkamiesaikana oli oppinut ja ajatellut. Arvostelijoista Hufvudstadsbladetin Christer K. Lindholm ylisti Juhana Vartiaisen analyysia hyvinvointivaltion tilanteesta, mutta piti Vartiaisen työllisyysteoriaa todellisuudelle vieraana.
Vartiainen oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kookomuksen ehdokas Helsingin vaalipiirissä ja tuli valituksi 11 436 äänellä. Hän oli hallitusneuvotteluissa mukana luomassa Juha Sipilän hallituksen talouslinjaa, erityisesti työllisyyskasvun tavoitetta. Vaalikauden aikana hän oli hallitusryhmien vastuuedustaja työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja vastuussa siitä, että hallitusohjelman mukaiset työelämäuudistukset toteutuvat. Hän oli jäsenenä myös suuressa valiokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa. Vartiainen tuli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituksi toiselle kaudelle Helsingin vaalipiiristä 8 206 äänellä. Juhana Vartiainen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.
Helsingin Kokoomuksen edellisen pormestariehdokkaan Kirsi Katariina Pihan (s. 14.10.1967 Helsinki) vetäydyttyä Helsingin pormestariehdokkuudesta Juhana Vartiainen kertoi helmikuun 2021 lopussa ”harkitsevansa vakavasti” pormestariehdokkuutta. Myös Kirsi Pihan vastaehdokkaana ollut Wille-Werner (s. 2.1.1986 Helsinki) Rydman ilmoitti tukevansa Vartiaista. 2.3.2021 Vartiainen ilmoitti lähtevänsä Helsingin pormestarikisaan ja 5.3.2021 Helsingin Kokoomuksen piirihallitus esitti yksimielisesti Vartiaista pormestariehdokkaaksi. Juhana Vartiainen sai 13 898 ääntä, toiseksi eniten Kokoomuksen ehdokkaan Elina Maria Valtosen (23.10.1981 Helsinki) jälkeen ja Kokoomuksen vaalivoiton myötä Vartiainen valittiin Helsingin pormestariksi elokuussa 2021.
Toukokuussa 2024 Helsingin Sanomien tekemässä kyselyssä ainoastaan kolme Kokoomuksen 22:sta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenestä nimesi Juhana Vartiaisen suosikikseen pormestariehdokkaaksi vuoden 2025 kuntavaaleihin. Useat valtuutetut ilmaisivat tyytymättömyyttään Juhana Vartiaisen toimintatapoihin ja kokivat vaikutusvallan kaupungin johdossa siirtyneen sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Matti Mikael Sazonoville (s. 24.3.1993 Helsinki). Elokuussa 2024 Juhana Vartiainen ilmoitti, ettei aio hakea jatkokautta Helsingin pormestarina. Vartiainen kertoi kokeneensa, ettei pormestarin tehtävä aina vastaa hänelle tutkija-ekonomistina ominaista työskentelytapaa.
Nyt, kun vuoden 2025 talousarvioneuvotteluiden lähtökohdat Helsingin kaupungille ovat julkisia, niin pormestari Vartiaisen mukaan suurin muutos on kaupungin talouden kiristyminen; käytännössä kiristyminen johtuu sote-uudistuksesta, joka vie kaupungilta lähes kaksi kolmasosaa veropohjasta. Vartiaisen mukaan nyt nähdään ensimmäistä kertaa pysyvä käänne heikompaan suuntaan. Vuoden 2023 alusta Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimiala muodostavat uuden sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialan, jonka rahoitus tulee valtiolta. Soten budjetti erotetaan kaupungin talousarviossa Helsingin budjetista. Tähä saakka Helsingin kaupunki on luottanut siihen, että kaupungin kasvaessa myös verotulot kasvavat.
Jatkossa Helsinki kasvaessaan saa verokassasta vain pienen osan, sillä valtio vie suurimman osan potista. Sen vuoksi Vartiaisen mukaan kaupungin päättäjien on nyt kaikissa päätöksissään muutettava asennettaan ja odotuksiaan. Helsingin kaupungin tiukempi taloustilanne vaatii jatkossa huolellisia toimenpiteitä. Kaupungin päättäjien täytyy olla jämäkkiä käyttömenojen kasvattamisen suhteen. Investoinneilta täytyy vaatia parempaa tuottoa laupunkitaloudelle. Investointitasoja täytyy myös sopeuttaa Helsingissä alaspäin. Kaupungin perustehtävät Vartiaisen mukaan pyritään hoitamaan, kuten päiväkodit ja koulut. Jatkossa varmaan rakennetaan kaupunkiin uusia asuinalueita ja ratikkalinjoja entistä tiukemmin; taloista tulee entistä korkeampia ja tiiviimpi rakentaminen mahdollistaa ratikkalinjalla isomman joukon kulkemisen päivittäin töihin. Mahdollisia vaikutuksia voivat olla myös eri hankkeiden, kuten puistojen tai siltojen viivästyminen vuosilla. Lapsilta ja nuorilta ei ole kuitenkaan tarkoitus Vartiaisen mukaan leikata, sillä ymmärretään, että päiväkodeissa ja kouluissa uudet kaupunkilaiset kasvavat.
Vuoden 2025 budjetista aloitetaan lokakuussa neuvottelut, jossa luvut saattavat jonkin verran muuttua. Jos kaupungin menoja aiotaan kasvattaa, täytyy tehdä oikeasti sellaisia päätöksiä, jotka vahvistavat kaupungintaloutta ja luovat sille liikkumavaraa. Vartiainen on koittanut tähdentää ja kehottaa kaikkia puolueita malttiin, kun tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä melko heikot. Uudelle tulevalle kaupunginvaltuustolle tilanne ei todellakaan tule helppona. Jos silmäillään tulevaa nelivuotiskautta, tilanne näyttää jopa todella pahalta. Toimintatapaa on aivan pakko muuttaa, ellei haluta ottaa vastaan hyvin nopeasti kiihtyvää velkaantumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti