Olli Antero Ahvenlahti (13. osa)
Kesä 1971 oli ESO:n jazzklubin viimeinen ja viimeisen jazzkesän klubilla aloitti 3.6.1971 avajaisjamit otsikolla 4 x 20. Kahdeksan lehti-ilmoituksessa mainittua muusikkoa soittivat jameissa ja heidän joukossaan olivat Vesa-Matti Loiri sekä Olli Ahvenlahti. Saman kesän aikana ilmestyi Vesa-Matti Loirin ensimmäinen soololevy, joka oli nimeltää 4 + 20. Olli Ahvenlahti ei ollut vielä soittamassa tällä Vesa-Matti Loirin soololevyllä. Jo tuolloin suositun Vesa-Matti Loirin ensimmäisiä keikkasäestäjiä oli Pertti Metsärinteen orkesterissa pianoa soittanut Pekka Kaarna. Sotkamosta Lappeenrantaa 18-vuotiaana muuttanut Kaarna aloitti soittamisen syksyllä 1957 Kauko Kivisen yhtyeessä. Vesa-Matti Loiria tuurasi keikoilla toisinaan myös haitaristi Aaro Kalevi Kurkela (s. 2.4.1933 Sääksmäki ja k. 24.3.1989 Tampere). Gramexin tilastojen mukaan Aaro Kurkela oli Suomen 16. eniten levyttänyt studiomuusikko oltuaan 2 894:llä levytyksellä mukana.
Vesa-Matti Loirin säestäjiin lukeutui samoin pianisti, hanuristi ja säveltäjä Raimo Juhani Roiha (s. 28.1.1936 Parkano ja k. 16.6.1991 Nurmijärvi). Raimo Roiha opiskeli pianonsoittoa Tampereen musiikkiopistossa Rakel Levinin ohjauksessa. Roiha valmistui pianonsoiton opettajaksi Sibelius-Akatemiasta. Jo 1950-luvulta alkaen Raimo Roiha työskenteli varsingin Helsingin erilaisissa viihdeorkesterikokoonpanoissa, rariossa, televisiossa sekä studiomuusikkona. Roiha oli mukana mm. saksofonisti ja klarinetisti Antti Sarpilan (s. 11.6.1964 Pori), jazzmuusikko ja säveltäjä Harry Eino Veikko Aaltosen (s. 3.2.1930 Vaasa ja k. 26.8.2000) sekä näyttelijä ja laulaja Ritva Annikki Oksasen (o.s. Piilikangas, s. 16.6.1939 Vaasa) kanssa. Raimo Roiha ennätti olla uransa aikana mukan 2 704 levytyksessä mukana studiomuusikkona. Gramexin tilastoissa Roiha oli levytysten määrässä 19. sijalla muusikkona. Raimo Roiha myös voitti monia sävellyskilpailuja ja hänen varmasti tunnetuimmat sävellyksensä ovat Jäähyväiset, Tallinnan illat ja Samettiruusuja. Raimo Roiha menehtyi 16.6.1991 vaikeaan sairauteen Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä. Hänet on haudattu Paijalan hautausmaalle Tuusulaan.
Vesa-Matti Loirin kanssa Esko Linnavalli teki myös runsaasti keikkoja, mutta kiireisenä musiikkimiehenä hänkään ei ennättänyt aina apuun. Scandia-levy-yhtiön tuottaja-kapellimestari Jaakko Elias Salo (s. 22.2.1930 Viipuri ja k. 13.6.2002 Helsinki) teki Vesa-Matti Loirin laulettavaksi kappaleen, Saiskos pluvan? Tämä huumorikappale oli Vesa-Matti Loirin läpilyöntikappale. N-klubila Ollin ja Vesa-Matti Loirin satunnaisista jammailuista, joka ensin tuurauskeikkojen muodossa jatkui epäsäännöllisempänä, johti lopulta tiiviimpään yhteistyöhön taiteilijoiden välillä. Ensimmäinen isompi yhteistyönä toteutettu projekti oli maaliskuussa 1973 Loirin Helsingin Adlonissa kolmen viikon ravintolashow. Loirin taustabändissä soitti Olli Ahvenlahden lisäksi Hasse Walli kitaraa, Make Lievonen bassoa, Ari Valtonen rumpuja ja Mikko Kuoppamäki (s. 17.10.1944 ja k. 4.7.2002) lyömäsoittimia. Ravintolashow’n viimeisenä numerona esitettiin tuolloin aina Georg Malmsténin (s. 27.6.1902 Helsinki ja k. 25.5.1981 Helsinki) Kohtalos samba, jonka Vesa-Matti Loiri oli levyttänyt jo vuonna 1969.
Talvella 1971-1972 Olli Ahvenlahti, Vesa-Matti Loiri, Make Lievonen ja Hasse Walli tekivät musiikkia kirjailija, elokuvaohjaaja, -tuottaja, poliitikko ja diplomaatti Jörn Johan Donnerin (s. 5.2.1933 Helsinki ja k. 30.1.2020 Helsinki) elokuvaan, Hellyys, josta ei sittemmin tullut mitään kovinkaan suurta menestystä millään mittapuulla. Tämän puolitoistatuntisen komedian filmaus alkoi joulunpyhien jälkeen vuonna 1971 ja elokuvan ensi-ilta oli 18.2.1972. Vesa-Matti Loire sekä näytteli elokuvassa sivuosaa että soitti filmillä huilua ja lauloi. Elokuvassa oli samoin Olli Ahvenlahden ensimmäinen taltioitu sävellys, Laulu naisista, johon sanat tekivät Vesa-Matti Loiri ja Jörn Donner. Muuten elokuvan musiikki oli tiimityötä; yksi elokuvan teemoista oli Make Lievosen sävellys, joka sittemmin päätyi hänen Taivaantemppeli-yhtyeensä ohjelmistoon Lisa-nimellä.
Heinäkuussa 1972 Make Lievosen kvintetti esiintyi Porin Jazzin Kirjurinluodon päälavalla sunnuntai-iltapäivällä; kvintetissä soittivat Olli Ahvenlahti, Hasse Walli, Make Lievonen, Ari Valtonen ja saksofonisti Pekka Untovuori. Walli, Lievonen, Ahvenlahti ja Loiri viettivät paljon aikaa yhdessä soittaen ja aamuun saakka musiikkia kuunnellen porukalla vuosina 1972-1973. Vesa-Matti Loirista ja Olli Ahvenlahdesta tuli näissä tapaamisissa hyvät ystävät ja heidän ystävyys jatkuiki aina Loirin kuolemaan saakka. Vesa-Matti Loirin asunnolla Pengerkadulla öisin ystävykset kuuntelivat mm. Eric Dolphyn, Miles Davisin, Charles Mingusin äänilevyjä. Samoin kuunneltavaa musiikkia olivat Jimi Hendrixin, Chick Corean ja John Coltranen tuotannon loppukauden vapaamuotoiset ja pitkät tajunnanvirtakappaleet, kuten myös Jethro Tullin Ian Andersonin tunnistettava huilunsoitto sekä Johann Sebastian Bachin inventiot olivat varsinkin Loirin musiikillisia herkkupaloja.
Amerikkalaisen Weather Raportin inspiroimana Seppo Paroni Paakkunainen perusti alkuvuodesta 1973 fuusiojazzia soittaneen Unisono-yhtyeensä. Paakkunainen pyysi Olli Ahvenlahden tähän yhtyeeseen pianistiksi. Yhtyeessä soittivat Paakkunaisen (huilu, saksofonit) ja Olli Ahvenlahden lisäksi rummuissa Reijo Laine, Hasse Walli kitarassa, Make Lievonen bassossa ja Heikki ”Mike” Koskinen (s. 1945) trumpetissa. Koskinen opiskeli 1970-luvun alussa Berklee College of Musicissa Bostonissa, Yhdysvalloissa. Suomeen hän palasi vuonna 1975 ja teki täällä levyjäkin. Vuonna 1978 Koskinen muutti takaisin Yhdysvaltoihin ja on asunut siitä lähtien San Franciscossa. Hasse Walli vaihtui myöhemmin kitaristi Arno Arvid ”Nono” Söderbergiin (s. 8.8.1945 Helsinki). Make Lievosen basistina korvasi myöhemmin Jussi Pekka Pohjola (s. 13.1.1952 Helsinki ja k. 27.11.2008 Espoo).
Pekka Pohjola lukeutui hyvin tunnettuun Pohjolan musiikkisukuun; hänen isänsä oli anestesialääkäri, sellisti ja kuoronjohtaja Ensti Pohjola (s. 18.10.1928 Ylistaro ja k. 8.10.2009), setänsä kuoromies ja musiikkipedagogi Erkki Kalevi Pohjola (s. 4.1.1931 Ylistaro ja k. 19.1.2009 Espoo) ja toinen setä viulisti sekä kapellimestari Paavo Pohjola (s. 22.2.1934 Seinäjoki) sekä täti pianisti ja -pedagogi Maija-Liisa Pohjola (oik. Pohjola-Oramo, s. 9.7.1936 Seinäjoki ja k. 31.12.2021). Pekan veli Jukka on viulisti ja Pekka Pohjola pojat ovat trumpetisti Juho Verneri Pohjola (s. 23.12.1977 Helsinki) ja pasunisti Väinö Ilmari Pohjola (s. 5.12.1979 Helsinki). Kapellimestari Sakari Markus Oramo (s. 26.10.1965 Helsinki) ja sellisti Matti Jaakko Pohjola (s. 4.1.1963 Espoo ja k. 30.5.2002 Espoo) sekä säveltäjä Seppo Pohjola (s. 4.5.1965 Espoo) ovat Pekka Pohjolan serkkuja. Pekka Pohjola opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianon- ja viulunsoittoa. Vuonna 1972 hän päätti siirtyä rockmuusikoksi osallistuttuaan Kuopion viulukilpailuun. Musiikkiopintojaan hän hyödynsi säveltämällä laajoja orkesteriteoksia, kuten mm. konserton harmonikalle ja kamariorkesterille sekä kaksi sinfoniaa.
1970-luvun alussa Pekka Pohjola tunnettiin Wigwam-yhtyeen basistina. Hän teki samoin useita fuusiojazz-tyylisiä ja fantasiahenkisiä soololevyjä, kuten Pihkasilmä kaarnakorva, Harakka Bialoipokku ja Keesojen lehto. Soolouransa lisäksi Pohjola soitti 1970-luvulla Jukka Tolosen yhtyeessä, Made in Swedenissä ja Mike Oldfieldin Eurooppa kiertueella. Oldfield myös tuotti Keesojen lehto -albumin ja soitti sillä useita instrumentteja. Pohjola konsertoi 2000-luvulla yhdessä XL:n ja poikiensa Verneri ja Ilmari Pohjolan kanssa. Vuonna 1977 perustettu Pekka Pohjola Group konsertoi vuoteen 2002 asti ja yhtye oli yksi maamme fuusiojazzin tärkeimmistä tekijöistä. Pekka Pohjola sai vuonna 2004 Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon.
Paakkunaisen Unisono kokoonpano toimi parin vuoden ajan ja sillä julkaistiin yksi albumikin. Syksyllä 1973 Unisono soitti Yleisradion Liisankadun studiolla suoran radiokonsertin, jonka neljästä esitetystä kappaleesta kaksi oli Olli Ahvenlahden sävellyksiä. Long Tanden ja Specially For julkaistiin sittemmin äänilevyllä vuonna 2016, kun Unisonon keikkataltiointi avasi Svart Recordsin Jazz-Liisa-lyvysarjan. Unisonon ensimmäisiä keikkoja oli maaliskuussa 1973 Puolan Varsovassa Jazzjamboree-tapahtumassa. Make Lievonen, Hasse Walli, Reiska Laine ja Olli Ahvenlahti leikkailivat Ahvenlahti kvartettina samaan aikaan kuin Olli oli mukana Unisonossa.
Toimittajat Julius Heikkilä ja Tommi Liuhala arvioivat Helsigin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa Olli Ahvenlahden kvartettia. Molemmat huomasivat Ollin kehittyneen soittotaidoissa merkittävästi. Tommi Liuhala ylisti yhtyeen omaperäisyyttä ja vertasi sitä jopa Miles Davisin fuusiojazziin, mutta myös Soft Machinen ja King Crimsonin progressiiviseen rockiin. Heikkilä esitti yhtyeen olevan tunnetuin suomalainen yhtye, joka teki soitollaan synteesiä instrumentaalisesta popmusiikista ja modaalisesta jazzista. Yhtyeen kaikkia jäseniä hän kehui huippuluokan solisteiksi, kiihkeiksi improvisoijiksi ja rutinoituneiksi taiteilijoiksi, vaikka Ollikin oli vasta 23-vuotias.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti