Hillel Tokazier (23. osa)
Valtaosalle juutalaisista Jeesuksen pitäminen Messiaana tarkoittaa avointa kapinaa ja pyhäinhäväistystä; traditionaaliset juutalaiset eivät edes pidä Jeesukseen uskovaa enää juutalaisena. Israelissa tämä asia voi nousta hakijaa vastaan kansalaisuutta haettaessa, koska Israelissa ortodoksijuutalaisilla on paljon poliittista valtaa ja heitä on paljon töissä muun muassa sisäministeriössä. Hillel Tokazier saa nykyisin käydä rauhassa kirkoissa soittamassa, sillä juutalaiset katsovat hänet muusikoksi. Omassa juutalaisessa seurakunnassaan hän ei suuresti puhu omasta uskonnäkemyksestään. Yleensä juutalaisille usko Jeesukseen Messiaana on jatkuvien vuosisataisten vainojen, ristiretkien ja holokaustin aiheuttaman pelon vuoksi täysin mahdoton kynnys ylittää.
Vuonna 1980 Hillel Tokazier aloitti työskentelyn juutalaisen Hazamir -kuoron kanssa. Kuorossa oli noin kolmekymmentä laulajaa ja monet kuorolaiset olivat jo ennestään hänelle tuttuja. Hänet pyysi kuoroon mukaan kuoronjohtaja Leo Skurnik, kun kuoro oli lähdössä Yhdysvaltoihin kiertueelle New Yorkiin ja sen ympäristöön. Hillel Tokazierin elämässä kotiolot olivat juuri tuolloin vaikeat, joten hänen oli helppo lähteä Atlantin tuolle puolelle. Kuoron säestyksen lisäksi hän soitti ja lauloi pianistina myös paikallisissa baareissa. Hän sai jopa Yhdysvalloissa työtarjouksen vakituisena trubaduurina olemisesta, mutta omien kiireidensä vuoksi hän joutui kohteliaasti kieltäytymään työtarjouksesta.
Vuosittain kuoro järjesti juhlat, jossa esitettiin Leo Skurnikin ja Isak Kantorin kirjoittamia sketsejä seurakunnan erikoisista henkilöistä. Heillä oli myös oma orkesteri, johon Hillel Tokazierin lisäksi kuuluivat Jorma Leskinen, Sami Javne ja Pauli Pulkkinen. Usein mukana oli laulajana André Zweig. Kuoro vieraili vuonna 1982 Lontoossa katedraalissa äänittämässä Leo Skurnikin johdolla juutalaisia lauluja omakustanteena. Äänityksen tuotti Decca -yhtiön tuottaja John Locke.
Diplomipianistiksi Leningradin konservatoriosta vuonna 1975 valmistunut Eva Jacob (s. 14.8.1951 Grozny, Tšetšenia) seurasi Leo Skurnikia kuoronjohtajana; Jacob tunnettiin hyvänä pedagogina ja pianistina. Vaikka alkuun oli vaikeuksia, uusi johtaja kuitenkin uudisti kuoroa ja kuoroa sai samoin uusia laulajia joukkoonsa. Hazamir -kuoro teki vuonna 1986 kiertueen Israelissa ja kuoro myös vieraili 1990-luvulla Jerusalemissa Zimria -kuorofestivaaleilla. Hillel Tokazier lauloi kuorossa 1990-luvun puoliväliin asti, noin viidentoista vuoden ajan. Monista kuoron jäsenistä tuli hänen hyviä ystäviä. Kuoron ohjelmistossa on vieläkin jokunen Hillel Tokazierin säveltämä laulu, kuten mm. Ensi vuonna Jerusalemissa.
Hillel Tokazier alkoi tutkia juutalaisia musiikillisia juuriaan ja tutkimuksissaan hän käytti muun muassa kuoronjohtaja Abraham Idelsohnin vuonna 1929 ilmestynyttä kirjaa, Jewish Music, josta julkaistiin uusi laitos vuonna 1992. Hillel Tokazier oli unelmoinut vanhojen juutalaislaulujen levyttämisestä jo 1970-luvulta lähtien. Hän tutki ahkerasti Sidduria, juutalaista rukouskirjaa, josta hän löysi vanhoja synagogalauluja. Näitä lauluja hän keräsi Suomen lisäksi myös Ruotsista, jossa hän vieraili melko usein omaa siskoansa tapaamassa; sisko oli muuttanut Ruotsiin vuonna 1983.
Tukholman rabbi Morton Herman Narrowe (s. 15.3.1932 Philadelphia, Yhdysvallat) ihastui Hillel Tokazierin soitosta ja rabbi hankki Warburgin rahastosta apurahan Hillel Tokazierin levyn tekemistä varten. Ehtona tuen saannille oli, että levyä toimitettaisiin tietty määrä Ruotsin juutalaiselle seurakunnalle. Paljolti tästä johtuen Hillel Tokazier esiintyi paljon vuosia 1985-2000 Ruotsin juutalaisten eri tilaisuuksissa. Finngospel -levy-yhtiö kustansi tämän LP-levyn. Laulujen sanat käännettiin ammattilaisella hepreasta ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Levyllä oli myös Hhillel Tokazierin omia sävellyksiä. Levyn keskeisen muusikkoryhmän Hillel Tokazierin lisäksi muodostivat Juhani Antero Aaltonen (s. 12.12.1935 Kouvola), Raakel Johanna Lignell (o.s. Honkanen, s. 13.12.1966 Mikkeli), Bruno Korpela ja Jouko Kantola, joka myös tuotti levyn. Levyllä lauloi myös Pulssi -kuoro sekä juutalaisen koulun lapsikuoro. Vuonna 1989 ilmestyi tämä Hillel Tokazierin ensimmäinen hengellinen soololevy, Etz Chajim, Elämän puu. Hän omisti levyn omalle pojalleen, Iilanille, jonka bar mitsva -juhlaa vietettiin samana keväänä.
Hengelliseksi levyksi albumi myikin aivan hyvin sekä suomalaisissa että ruotsalaisissa hengellisissä piireissä; levyn julkaisua pidettiin jopa kulttuuritekona. Jotain arvosteluakin kuului lähinnä juutalaisen seurakunnan vanhempien joukosta. Heidän mielestään vanhat perinteiset laulut oli pilattu modernisoimalla niitä. Hillel Tokazierilla oli heille vastaus valmiina, kun hän valisti arvostelijoita kuulleensa näitä sovituksia jo Israelissa, jossa ne oli pilattu jo häntä ennemmin.
1990-luvun alussa Hillel Tokazier alkoi käydä vuosittain järjestettävillä gospelfestivaaleilla, jonka hän koki tärkeäksi. Hollannin Christian Artists -konferenssissa hän kävi kaksi kertaa; Jukka Leppilammen yhtyeen kanssa vuonna 1989 ja vuonna 1990 hän esitti omaa musiikkia Etz Chajim-levyltä. Samalla matkalla hän esitelmöi myös juutalaisesta musiikista. Hän tutustui konferenssissa useisiin eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin gospelmuusikoihin ja sai näiltä noukittua monia ideoita. Monet konferenssin luennot eri aiheista samoin tukivat hänen luovuuttaan sekä loivat uskoa jatkossakin musiikin tekemiseen.
Varsin pian Hillel Tokazier alkoi jälleen kerätä materiaalia seuraavaa juutalaista levyä ajatellen. Hän onnistui löytämään perinteisiä slaavilaisia juutalaisia lauluja, rukouksia ja kanssanlauluja. Samoin hän haastatteli vanhempia juutalaisia synagogissa. Kaikista näistä hän kokosi levyn, Chalav udvash (Maitoa ja hunajaa), joka näki päivänvalon vuonna 1997. Suomen Lähetysseura uhrasi tähän levyyn melkoisesti rahojaan. Levyllä soittivat monet nimekkäät muusikot, kuten Peter Leo Lerche (s. 24.8.1954 Helsinki), Bruno Korpela, Raakel Lignell, Juhani Aaltonen, Pertti ”Pepa” Päivinen (s. 2.6.1955), Simo Juhani Salminen (s. 16.12.1956 Helsinki ja k. 3.3.2014 Helsinki), Raimo Antero Jakoila (s. 17.10.1945 Vaasa), Markku Luuppala ja Pekka Nylund (s. 15.6.1957). Bassoa soitti Anssi Växby (s. 1970), joka myös tuotti myöhemmin Hillel Tokazierin levyjä.
Levylle kuorosovitukset rakensi Kaarle Mannila (s. 1964), joka pyysi kuoroon mukaan oopperalaulaja ja laulunopettaja, baritoni Sören Alf Johan Lillkungin (s. 21.6.1962 Pietarsaari). Hillel Tokazierkin sai Sören Lillkungilta muutaman laulutunnin. Kuorossa lauloivat Mervi Hiltunen, Annika Hultman ja Jukka Leppilampi. Levyn äänittäjänä toimi Erkki Marjasvaara hyvin tarkalla otteella ja musiikkikorvalla. Sopraanolaulajatar Angelika Klas (Angelika Klas-Fagerlund, s. 10.3.1974 Tallinna, Viro) lauloi levyllä dueton Hillel Tokazierin kanssa kappaleessa Yehalelu (Ylistäkää). Tästä laulusta muodostui juutalaisissa juhlissa varsinainen kestosuosikki. Hillel Tokazier omisti yhden levynsä laulun, Ya’alen (Illasta lähtien), oman serkkunsa Ariel Rimonin muistolle.
Hillel Tokazier ryhtyi Maitoa ja hunajaa -levyn jälkeen valmistella jo kolmatta juutalaismusiikkia sisältävää levyään, johon hän toi lisää mukaan etnisyyttä. Lähetysseura lupautui vastaamaan levyn kustannuksista ja Hillel Tokazier toimi itse levyn tuottajana. Kolmas juutalaismusiikkia sisältävä Roots (Juuret) -levy julkaistiin vuonna 2003. Levy sai vallan hyvän vastaanoton varsinkin ruotsalaisessa lehdistössä. Hillel Tokazier käytti levyllään useita etnisiä soittimia, kuten muun muassa erilaisia lyömäsoittimia, udia (arabialaista kielisoitinta), suomalaista puusarvea ja erilaisia nokkahuiluja. Kaarle Mannilan käytti myös sovituksissa käyrätorvea ja marssirumpua. Levylle toivottiin myös klezmeriä, joten Hillel Tokazier sävelsi sille kappaleen Klezmer Train. Tämä kappale levytettiin hieman myöhemmin myös Unkarissa. Siellä orkesterina toimi Vince Palin johtama Chagall Klezmer Band, joka teki levytyksen myös Hillel Tokazierin toisestakin kappaleesta, Tevjen tanssi. Eva Jacob johti Suomen ainutta klezmeryhtyettä, Freilach mit Kneidlachia, jonka mukana myös Hillel Tokazier on soittanut.
Juuret -levyn ilmestyttyä Hillel Tokazier sai helpommin taiteilija-apurahoja niin suomenkielisiltä kuin ruotsinkielisiltä taiteentukijoilta. Ystäväpiiri myös kasvoi levyn ansiosta. Hillel Tokazier tutustui levyä tehdessään mm. säveltäjä Eero Olavi Hämeenniemeen (s. 29.4.1951 Valkeakoski), jonka kanssa he sommittelivat bassolinjoja levylle. Ennen Juuret-levyä ilmestyi Hillel Tokazierin suomenkielinen albumi, Lauluja elämästä, jonka tuotti Antero Jakoila. Hillel Tokazier kustansi tämän levyn itse ja levylle teki jousisovituksia Henrik Otto Donner (s. 16.11.1939 Tampere ja k. 26.6.2013 Pietarsaari). Tämän levyn myötä Donnerista tuli Hillel Tokazierille hyvin tärkeä mentori sekä tienviitoittaja. Donnerilta hän sai tukea ja palautetta tekemisiinsä. Henrik Otto Donner oli poikkeuksellisen lahjakas musiikissa ja kielissä. Donner teki levyn jousisovitukset Hillel Tokazierin levylle ottamatta niistä edes palkkiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti