Sara Hildénin taidemuseo
Tänä suvena Sara Hildénin taidemuseo Tampereella avaa ovensa maksutta yleisölle joka kuukauden viimeisenä perjantaina kello 15–19.
Ilmaiset iltapäivät järjestetään 29. toukokuuta, 26. kesäkuuta, 31. heinäkuuta ja 28. elokuuta. Sara Hildénin taidemuseossa on esillä nuorta maalaustaidetta esittelevä ryhmänäyttely Vastamaalattua – Freshly Painted, johon näyttelyyn on kutsuttu pääasiassa Suomessa asuvia ja työskenteleviä kuvataiteilijoita, joiden päätekniikkana on maalaustaide.
Sara Hildénin taidemuseo sijaitsee Tampereen Särkänniemessä Näsijärven rantamaisemissa. Liikenainen ja taidemesenaatti Sara Ester Hildénin (1930-luvulle Saara Ester Hilden; vuosina 1949–1962 Sara Ester Hildén-Enroth, s. 16.8.1905 Tampere ja k. 7.10.1993 Tampere) taidemuseo järjestää yleisölle kesäaikaan neljä ilmaista iltapäivää.
Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välinen sopimus museon perustamisesta solmittiin vuonna 1975. Sara Hildén oli ulkomaanmatkoillaan tutustunut useisiin eurooppalaisiin taidemuseoihin. Paikkaa valittaessa Hildén mieltyi rakenteilla olleen Särkänniemen huvipuiston vieressä sijainneen vanhan huvilatontin Näsijärvelle avautuvaan näköalaan. Paikan lisäksi rakennuksen suunnittelun lähtökohdiksi otettiin näyttelysalien liittyminen toisiinsa ja teoksille sopivan valaistuksen luominen. Museorakennuksen suunnittelijaksi valittiin tamperelainen Pekka Juhani Ilveskosken (s. 31.5.1931 ja k. 6.9.1987) arkkitehtitoimisto. Taidemuseo avasi ovensa yleisölle helmikuussa 1979. Sara Hildénin taidemuseo oli valmistuessaan Suomen suurin taidemuseo ja Tampereen ensimmäinen nimenomaan taidemuseoksi valmistunut rakennus.
Taidemuseoon on sijoitettu Sara Hildénin säätiön taidekokoelma, joka sai alkunsa vuonna 1962. Tuolloin Sara Hildén lahjoitti omistamansa taideteokset säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Taidekokoelman ytimen muodostavat taidemaalari Erik Sigfrid Enrothin (s. 11.12.1917 Helsinki ja k. 16.4.1975 Helsinki) varhaiskauden maalaukset vuosilta 1945–1963.
Sara Hildénin säätiön kokoelma koostuu suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta, ja se on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista. Hildénin säätiö huolehtii edelleen kokoelman kartuttamisesta ja tallentaa hankintansa Sara Hildénin taidemuseoon. Tällä hetkellä säätiön kokoelmaan kuuluu noin 4 600 teosta sekä testamenttilahjoituksena vastaanotettu taidegraafikko Pentti Ensio Kaskipuron (vuoteen 1935 Krut, s. 10.10.1930 Helsinki ja k. 4.9.2010 Kauniainen)taidekokoelma.
Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Usein kesäaikaan esillä ovat Sara Hildénin säätiön kokoelmateokset modernismin klassikoista uusimpiin hankintoihin. Näyttelyohjelmaan kuuluvat myös suomalaisen nykytaiteen esittelyt sekä erityisesti korkeatasoiset kansainvälisen modernin taiteen ja nykytaiteen katselmukset. Näyttelyiden tutkimuksellinen valmistelu, julkaisutoiminta sekä lapsille ja nuorille suunnattu taidekasvatustyö ovat keskeisiä museon toiminnallisia painopistealueita.
Sara Hildénin äiti oli Ida Maria Kadell, torpparintytär Lempäälästä, isän henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Äiti Ida meni vuonna 1909 naimisiin Kalle Kustaa Hildénin kanssa ja Saran sukunimi vaihtui Hildéniksi. Sukunimi kirjoitetaan välillä aksentilla, välillä ilman.
Sara-tyttö jäi orvoksi 13-vuotiaana ja sai kotiapulaisen paikan Jaakko Wilhelm Hongon perheestä. Perheen isä oli linja-autoyrittäjä, ja Sara Hildén työskenteli myös bussin rahastajana. Hän hoiti pari vuotta Hongon perheen Jaakko-poikaa, josta tuli myöhemmin Helsingin kauppakorkeakouluun rehtori ja kansleri. Sara Hildén suuntautui sitten vaatealalle: hän työskenteli eri vaateliikkeissä 1920-luvulta aloittaen Tampereella, kunnes perusti oman muotiliikkeen 1950-luvulla. Vähitellen vaateliikkeitä oli useita Tampereella ja myös Lahdessa. Liikkeiden niminä oli muun muassa Muotitalo Hildén ja Muoditar.
Sara Hildén avioitui taidemaalari Erik Enrothin kanssa vuonna 1949; avioliitto päättyi kuitenkin avioeroon vuonna 1963.
Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Pia Andell (s. 31.12.1964 Turku) on ohjannut vuonna 2013 Hildénin elämästä kertovan dokumenttielokuvan Mesenaatti.
Sara Hildénin taidemuseon uutta rakennusta suunniteltiin sijoitettavaksi Tampereen keskustaan Finlaysonin tehdasalueelle tehtaan vanhan pääkonttorin ja Finlaysonin palatsinväliselle aukiolle Finlaysonin- ja Kuninkaankadun risteykseen. Rakennuksen kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun osallistui 472 ehdotusta ja kilpailun voitti vuonna 2021 arkkitehti Janne Matias Hovi (s. 1989 Ranska)ehdotuksellaan Lumen valo. Uuden taidemuseorakennuksen olisivat omistaneet Tampereen kaupunki, Sara Hildénin säätiö ja työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ahdas tontti Finlaysonin alueella osoittautui kuitenkin jatkosuunnitelun kannalta niin hankalaksi, että hankkeesta luovuttiin. Tammikuussa 2024 kerrottiin, että taidemuseo ei muuta Finlaysonin alueelle vaan pysyy vanhoissa tiloissa Särkänniemessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti