Hyvinvointialueet kyykyttävät vammaisia

Hyvin­vointi­alueet Suomessa ovat leikanneet laajasti useiden vammaisten palveluja. Henkilö­kohtaista apua korvataan muun muassa kotihoidolla, kertoo Vammaisfoorumin teettämä tuore selvitys. Vammaispalveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueilla on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, jotka vaarantavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisen pääsyn palveluihin. Näin kertoo Vammaisfoorumin tuore selvitys. Selvitys koostuu 424 vammaispalveluasiakkaan ja heidän läheistensä kyselyvastauksista. Kysely tehtiin kesällä 2025, kun uudistettu vammaispalvelulaki oli ollut voimassa puoli vuotta.

Vammaisfoorumi ry on vuonna 1999 perustettu 29 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.Vammaisfoorumi edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Euroopan vammaisfoorumissa. Foorumin kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen. Vammaisfoorumin tavoitteena on vammaisten henkilöiden aseman ja oikeuksien turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. YK:n vammaissopimuksen toteutumisen seurantamenettelyä kehitetään, johon liittyy tiedon kokoaminen rinnakkaisraportointia varten. Vammaisfoorumi vaikuttaa niin, että yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus lisääntyy rakennetussa ympäristössä, tiedonsaannissa, joukkoliikenteessä ja palveluissa. Vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän, arjesta selviytymisen ja asumisen kannalta tärkeiden palvelujen saatavuutta ja laatua seurataan ja edistetään. Vammaisfoorumi edistää vammaisten henkilöiden koulutusta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Vammaisfoorumin tuoreen selvityksen mukaan vammaisten palvelujärjestelmä ei vastaa Suomen lainsäädännön ja YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita. Selvityksestä käy ilmi selvästi, että vammaispalveluita leimaavat palvelujen riittämättömyys, asiakkaan kohtaamisen ongelmat, päätöksenteon hitaus ja epäselvyys sekä tiedottamisen ja neuvonnan toistuvat puutteet. Vammaispalveluissa monen yksilön kohdalla toteutuu vain arjen sujumisen kannalta välttämättömin, niin sanottu eksistenssiminimi, mutta ei kokonaisvaltainen hyvä elämä. Monet vammaiset ihmiset eivät saa sellaisia palveluja, joita he tarvitsisivat ja joihin heillä myös olisi vammansa vuoksi oikeus, tehdystä selvityksestä ilmenee.

Samoin vammaisille, kuten kaikille muillekin ihmisille, olisi tärkeää täysipainoinen hyvä elämä. Että hän pystyy käymään työssä ja opiskelemaan, ei vain hengissä pysyminen, Vammaisfoorumin puheenjohtaja Maija Aatelo huomauttaa. Maija Aatelon mukaan suurin osa vammaisista elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella, sillä vammaisten työllisyystilanne on erittäin huono.

Maija Aatelo.

Vammaisia ohjataan yhä enemmän yleispalveluihin sen sijaan, että he saisivat vammaisille räätälöityjä palveluita. Selvityksen mukaan näin tehdään, vaikka yleispalvelut ovat ylikuormittuneita ja niiden saatavuus on riittämätöntä. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain ennakoitiin parantavan vammaisten ihmisten elämän laatua.

Vammaisfoorumin mielestä hyvinvointialueet vaikuttavat käyttävän lakia kuitenkin lähinnä säästämiseen ja vammaisten palveluista leikkaamiseen. Vammaisfoorumin puheenjohtaja Maija Aatelon mukaan hyvinvointialueilla tulkitaan vammaispalvelulakia niin, että henkilökohtainen ympärivuorokautinen apu voidaan korvata muutaman kerran päivässä käyvällä maksullisella kotihoidolla. Vammaisfoorumi saa jatkuvasti yhteydenottoja, joissa kerrotaan henkilökohtaisen avun korvaamisesta vammaisille kotihoidolla ja palvelujen yleisestä karsimisesta. Kotihoito saattaa saapua vammaisen kotiin vaihtelevin aikatauluin, mikä hankaloittaa arkielämän suunnittelua.

Saattaa hyvin olla tilanne, että asiakkaan tarvitsisi mennä illalla kauppaan, mutta et tiedä, tuleeko kotihoito kuudelta vai kahdeksalta, ja pystytkö menemään kauppaan, kertoo Vammaisfoorumin puheenjohtaja Maija Aatelo. Maija Aatelo kertoo, että vammaiset ihmiset ovat hyvin tietoisia ja kovin huolestuneita palvelujen karsimisista. Hänen mukaansa monet pelkäävät olla yhteydessä hyvinvointialueen vammaispalveluun, koska se saattaisi tietää uutta palvelutarpeen kokonaisarviota ja palveluiden heikentymistä.

Ihmiset pelkäävät, että tulkinta avun tarpeesta muuttuu. Me tiedämme, että tuo pelko on ihan todellinen ja siihen on syytä. Kuulemme jatkuvasti vammaisista ihmisistä, joiden palveluja on leikattu hyvinvointialueilla, Vammaisfoorumin puheenjohtaja Maija Aatelo kertoo.