Benito Mussolini (5. osa)
Euroopassa toinen maailmansota käynnistyi 1.9.1939, kun Adolf Hitler aloitti Saksan hyökkäyksen Puolaan. Benito Mussolini vastusti hyökkäyksen aloittamista Puolaan, koska hän tiesi Italian asevoimat heikoiksi. Mussolini oli myös täysin vakuuttunut siitä, että Iso-Britannia ja Ranska lähtevät silloin myös sotaan mukaan. Hieman aikaisemmin Mussolini oli Hitlerin kanssa sopinut, että Italia valmistautuu sodankäyntiin akselivaltiona vasta vuonna 1942. Benito Mussolini lähetti kaksi henkilökohtaista kirjettä Adolf Hitlerille, joissa hän irtisanoutui sotilaallisesta toiminnasta Puolassa Saksan rinnalla. Mussolini julisti 10.6.1940 sodan Iso-Britannialle ja Ranskalle Saksan rinnalla. Heinäkuussa 1941 Italia liittyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja saman vuoden joulukuussa Mussolini julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan.
Italialaiset hyökkäsivät sodan aikana mm. Egyptiin, Kreikkaan ja Jugoslaviaan. Albaniasta Kreikkaan tehty Italialaisten sotaretki päätyi täydelliseen epäonnistumiseen; jo muutaman päivän jälkeen italialaiset sotajoukot joutuivat peräytymään takasin Albaniaan, kun kreikkalaiset tekivät vastahyökkäyksen. Tämän vuoksi saksalaiset joutuivat lähettämään omia sotajoukkojaan liittolaisensa avuksi ja sen vuoksi Saksan laatima suunnitelma vallata Neuvostoliitto (operaatio Barbarosa) viivästyi noin kuukaudella. Italialaiset kokivat samoin Pohjois-Afrikassa raskaita tappioita ja he menettivät mm. kaikki siirtomaansa; suurin osa Italian armeijan sotilaista joko kaatui tai joutui ennen pitkää sotavangeiksi. Mussolinin suuret haaveet uudesta Rooman valtakunnasta murenivat vähitellen ja Italian kokemien tappioiden seurauksena Benito Mussolinin kansansuosio romahti.
Jo vuonna 1942 Benito Mussolini lienee oivaltanut, että Italian tulee käymään sodassa huonosti, mikä toisaalta tarkoittaisi hänen valtakautensa päättymistäkin. Talvella 1943 Mussolinia pitkään vihavoittanut mahahaava yltyi pahemmaksi kuin koskaan aikaisemmin ja hän laihtui melkoisesti sairastaessaan. Toukokuussa 1943 Mussolini esiintyi viimeisen kerran julkisesti joukkokokouksessa. Liittoutuneet valloittivat Sisilian heinäkuussa 1943.
Monet fasistijohtajat halusivat eroon Benito Mussolinista ja heinäkuussa 1943 oikeusministeri Dino Grandi ja kuningas Viktor Emanuel III laativat suunnitelman Mussolinin syrjäyttämisestä. Fasistien suuri neuvosto kokoontui pitkästä aikaa vuoden 1939 jälkeen Dino Grandin vaatimuksesta 24.7.1943 Rooman hätäkokoukseen. Grandi ehdotti kokouksessa ylipäällikkyyden siirtoa kuninkaalle, mikä oli epäluottamus Mussolinille. Seuraavana yönä Grandin ehdotus hyväksyttiin äänin 19-8; Mussolini oli kokouksen aikana passiivinen ja perin hiljainen. Seuraavana päivänä kuningas erotti Villa Adan palatsissa Mussolinin pääministerin tehtävistä. Näin II Ducen 21 vuotta jatkunut valtakausi päättyi. Mussolinin poistuessa palatsista karabinieerit pidättivät hänet kuninkaan antamasta käskystä. Mussolini vietiin ensin ambulanssilla karabinieerien aliupseerikouluun Rooman edustalle ja sieltä kaksi päivää myöhemmin Ponzan saarelle. Sieltä hänet kuljetettiin Sardinian edustalle Maddalenan saaren laivastotukikohtaan ja 27.8.1943 Apenniinien Gran Sasso -vuorella Campo Imperetoressa sijaitsevaan vuoristohotelliin.
Mussolinin jälkeen hänen seuraajakseen valittiin marsalkka ja herttua Pietro Badoglio (s. 28.9.1871 Grazzano Monferrato ja k. 1.11.1956 Grazzano Badoglio). Badoglio lupasi jatkaa sotaa Saksan rinnalla, mutta hän aloitti heti salaiset neuvottelut Italian aselevosta liittoutuneiden kanssa. 3.9.1943 Italia allekirjoitti salaisesti antautumisehdot ja antautumissopimus luettiin 8.9.1943 radiossa.
Adolf Hitler halusi auttaa vanhaa liittolaistaan ja selvitytti, missä Mussolini oli vangittuna. 12.9.1943 eversti Otto Skorzenyn johtamat kommandojoukot vapauttivat Benito Mussolinin rohkealla operaatiolla (Unternehmen Eiche). Operaation suunnitteli Harald Mors ja sen hyväksyi Luftwaffen kenraalieversti Kurt Arthur Benno Student (s. 12.5.1890 Birkholz ja k. 1.7.1978 Lemgo). Saksalaiset kommandojoukot laskeutuivat Gran Sassoon DFS 230 -koneella ja onnistuivat täydellisesti yllättämään hotellia vartioineet kaksisataa vartijaa ja riisumaan heidät aseista laukaustakaan vaihtamatta. Kommandojoukko vapautti Benito Mussolinin hotellista ja kuljetti hänet Fieseler Fi 156 Storch -pienkoneella Roomaan. Roomasta Mussolini vietiin Wieniin ja myöhemmin vielä Berliiniin.
Adolf Hitlerin ehdotuksesta Benito Mussolini asetettiin johtamaan uutta Italian fasistista tasavaltaa, jonka nimeksi tuli myöhemmin Italian sosiaalinen tasavalta. 18.9.1943 Mussolini ilmoitti sen perustamisesta Münchenissä pitämässään radiopuheessa. Viisi päivää myöhemmin hän perusti hallituksen, jonka jäsenet olivat Mussolinille uskollisia fasistijohtajia. Fasistipuolue perustettiin uudelleen nimellä Tasavaltalainen fasistipuolue. Uuden tasavallan pääkaupunkina oli virallisesti Rooma, mutta käytännössä sen hallinto oli hajautettu Pohjois-Italian kaupunkeihin. Mussolini asettui Gardajärven rannalla sijaitsevaan Gargnanon pikkukaupunkiin, jossa hän piti residenssiään ja hallituksensa kokouksia Palazzo Feltrinelli -palatsissa ja asui läheisessä Villa Feltrinellissä. Salón kaupungissa julkaistiin propagandatiedotteet, mistä johtui nimitys Salón tasavalta.
Salón tasavallassa yritettiin palauttaa fasismi aatteellisille juurilleen irtauttamalla monarkiasta ja korostamalla sosialismiin viittaavia radikaaleja talousoppeja. Marraskuussa 1943 Veronassa kokoontunut puoluekokous vaati yritysten kansallistamista ja talouden asettamista valtion ohjaukseen. Benito Mussolini halusi tasavallan nimeksi Italian sosialistinen tasavalta, mutta Hitlerin vastustuksen vuoksi nimi muutettiin sosiaaliseksi tasavallaksi. Myös juutalaisvainoja kiihdytettiin. Salón tasavalta kävi koko kaksivuotisen olemassaolonsa ajan jatkuvaa sisällissotaa Italian vastarintaliikkeen partisaaneja vastaan. Mussolinin edellisvuonna syrjäyttäneet fasistijohtajat tuomittiin tammikuussa 1944 kuolemaan ja vankeuteen. Benito Mussolini käytti oman aikansa lähinnä kirjoittamiseen, sillä hänellä ei ollut varsinaisia hallitustoimia rasitteenaan. Hän oli pelkkä nukkehallitsija ja todellinen valta oli saksalaisella kenraali Albert Kesselringillä (s. 30.11.1885 Marktsteft, Baijeri ja k. 16.7.1960 Bad Nauheim, Saksa). Mussolinille itselleen tilanne oli masentava ja lannistava.
Mussolini tovereineen valmistautuivat toisen maailmansodan lopulla perääntymään Valtellinan laaksoon ja tastelemaan siellä kuolemaansa saakka. Tästä suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, koska fasistit hajaantuivat partisaanien käynnistäessä 23.4.1945 kansannousun Milanossa. Mussolinikin lähti Milanosta 25.4.1945 hallituksensa kanssa pakomatkalle kohti Sveitsin rajaa, mutta heidän päästyään Comoon tien katkaisivat partisaanit. Mussolini lähimpien miestensä kanssa matkasivat saksalaisen ilmatorjuntakolonnan mukana, kunnes vetäytyminen katkaistiin partisaanien toimesta Dongo -nimisen kylän lähistöllä 27.4.1945. Benito Mussolini ja hänen rakastajatar Claretta ”Clara” Petacci vangittiin.
Partisaanit pitivät Mussolinia ja Petaccia tovereineen vankina yön yli ja seuraavana päivänä heidät kuljetettiin Giulino di Mezzegran kylään. Ilmeisesti partisaani Walter Audisio ampui heidät konepistoolilla erään maalaistalon porttia vasten. Teloitusmääräys tuli partisaanijohdolta Milanosta. Seuraavana päivänä Mussolinin, Petaccin ja muiden teloitettujen ruumiit tuotiin näytille Milanoon. Ruumiit jätettiin Piazzale Loreto -aukiolle ja niiden lojuttua aikansa kadulla ihmisten häväistävänä ne ripustettiin vielä roikkumaan nilkoista huoltoaseman edustalle. Yhdysvaltalaisjoukot laskivat vielä samana päivänä ruumiit alas ja veivät ne ruumishuoneelle.
Mussolinin ruumis haudattiin merkitsemättömään hautaan milanolaiselle hautausmaalle. Fasistien kannattajat kaivoivat vuonna 1946 ruumiin ylös ja piilotteli sitä neljän kuukauden ajan. Vuonna 1957 ruumis haudattiin Mussolinin perhekryptaan. Benito Mussolini oli avioliitossa Rachele Guidin kanssa vuodesta 1915 ja heillä oli viisi lasta: Edda, Vittorio, Bruno, Romano ja Anna Maria. Benito Mussolinin kuoleman jälkeen Guidi vangittiin lyhyeksi ajaksi. Hän vietti loppuikänsä hiljaiseloa huvilassaan Villa Carpenassa lähellä Forlia. Guidi eli vaatimattomissa oloissa ja hän piti viimeiset 15 vuotta La Caminata -nimistä hotelli-ravintolaa. Benito Mussolinin ruumis luovutettiin hänelle vuonna 1956 ja hän järjesti tämän haudatuksi kotiseudulleen Predappioon. Pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen Italian valtio määrättiin lisäksi vuonna 1968 maksamaan Guidille eläkettä sotilaan ja virkamiehen leskenä. Hän ihannoi miestänsä loppuun saakka.
Lentäjänä toiminut Bruno Mussolini kuoli lentokoneen maahansyöksyssä vuonna 1941. Benito Mussolini kirjoitti pojastaan surukirjan, Puhun Brunon kanssa. Eddan (s. 1.9.1910 Forli ja k. 9.4.1995 Rooma) puoliso kreivi Galeazzo Ciano (s. 18.3.1903 Livorno ja k. 11.1.1944 Verona) osallistui vuonna 1943 Mussolinin syrjäyttämiseen ja hänet teloitettiin tammikuussa 1944. Romano Mussolini (s. 26.9.1927 Forli ja k. 3.2.2006 Rooma) oli jazzpianisti ja taidemaalari. Hän on esiintynyt yhtyeensä kanssa mm. Chet Bakerin, Dizzy Gillespien ja Duke Ellingtonin kanssa. Romano Mussolinin tytär, Alessandro Mussolini ((s. 30.12.1962 Rooma), on italialainen oikeistopoliitikko ja hän oli myös Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2004-2008 ja uudestaan vuosina 2014-2019. Vuonna 2022 hän nousi jälleen Euroopan parlamenttiin ja istuu Euroopan kansanpuolueen ryhmässä. Alessandro Mussolinin täti on näyttelijä Sophia Loren (s. Oik. Sofia Villani Scicolone, s. 20.9.1934 Rooma).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti