Rakel Levin (4. osa)
Tampere Filharmonian nuotistonhoitaja, Pekka Koiviston, ystävällisellä avulla sain selville pianisti Rakel Levinin joitakin konsertteja vanhoista orkesterin tallennetuista käsiohjelmista. Luettelo ei ole täydellinen, mutta kertoo hauskalla tavalla näin orkesterin 95-juhlavuotiskauden lomassa menneestä historiasta.
Ensimmäisen konserttinsa pianosolistina lienee Rakel Levin soittanut 21.2.1943 klo 17.30 Tampereen orkesterin kanssa kaupungintalossa. Konsertin johti tuolloin kapellimestari Eero Kosonen. Konsertin ohjelmassa ovat olleet seuraavat teokset: Chopin; A-duuri poloneesi, Liszt; Lemmenunelmia, Sibelius; Canzonetta (jousiorkesteri), Ranta; Kainuun kuvia – Öinen maisema, Kehtolaulu ja Poronkellopolska, Franck; Sinfonisia muunnelmia pianolle ja orkesterille (Variations symphoniques), Adam; Alkusoitto oop. ”Jos olisin kuningas”.
Tampereen orkesterin konsertti siirtyi 11.9.1945 pianosolistin sairastumisen vuoksi pidettäväksi 7.10.1945 kaupungintalossa kello 17.30. Orkesterin oma luottokapellimestari Eero Kosonen johti konsertin ja pianosolistina konsertissa toimi Rakel Levin. Konsertin ohjelma koostui seuraavista teoksista: Barsanti; Conserto grosso op. 3, nro 4 – Allegro, Adagio ja Menuet, Hurstinen; Scherzino-Barcarolle ja Kesä-elegia, Mozart; Pianokonsertto nro 20 d-molli – Allegro, Romanze ja Rondo (Allegro assai), Mendelssohn; Konserttialkusoitto ”Hebridit”. Tämän konsertin käsiohjelmassa vielä mainostetaan seuraavia, tulevia Tampereen orkesterin konsertteja näin: Toivekonsertti sunnuntaina 14.10.1945 kello 17.30, johtajana kapellimestari Eero Kosonen. Sinfoniakonsertti perjantaina 19.10.1945 kello 19.30 johtajana tri Toivo Haapanen ja solistina pianotaiteilija Kurt Walldén.
Tampereen kaupunginorkesterin konsertti 21.9.1947 järjestettiin työväentalon konserttisalissa kello 14. Tämän konsertin johtajana toimi Eero Kosonen ja pianosolistina soitti Rakel Levin. Käsiohjelma kertoo tästä ajanvietemusiikkia sisältävästä konserttiohjelmasta seuraavaa: Olavi Helsky; Poloneesi, William Balfe; Alkusoitto koom. Oopp. ”Mustalaistyttö”, Jan Paderewsky; Menuetti, Giovanni Bottesini; Unelma, Gustave Michiels; Juliska-Czardas, Paul Abraham; Säveliä oper. ”Havajin kukka”, Georg Gershwin; Sininen rapsodia (Rhapsody in Blue). Jälleen konsertin käsiohjelma mainostaa tulevan perjantain 26.9.1947 kello 19.30 kaupungintalon sinfoniakonserttia, jossa solistina soitti Timo Mikkilä Beethovenin Pianokonserton nro 4, G-duuri. 2. toivekonserttina mainostetaan sunnuntain 28.9.1947 kello 14 kaupungintalon konserttia, jonka ohjelmassa oli mm. Varsova-konsertto elokuvasta ”Vaarallista kuutamoa” ja pianosolistina Eero Kosonen.
Tampereen kaupunginorkesterin 8. sinfoniakonsertti kausisarjassaan soitettiin kaupungintalolla perjantaina 15.12.1950 kello 19.30. Tämän joulukuisen sinfoniakonsertin johtajana oli Eero Kosonen ja solistina konsertissa soittivat piano Rakel Levin ja alttoviulua Aarno Salmela. Joulu alla konserttiohjelma käsiohjelmassa näytti tältä: Joh. Chr. Bach; Alkusoitto B-duuri, Joh. Seb. Bach; Brandenburgilainen konsertto Nro 5, D-duuri – Allegro, Adagio affetuoso, Allegro. (Soolot: Rakel Levin, piano, Eero Bister, viulu ja Risto Ulmanen, huilu). Hector Berlioz; Harold en Italie, sinfonia orkesterille ja alttoviulusoololle, op. 16 (Harold Italiassa) – I. Harold vuoristossa (Alakuloisuutta, onnea ja iloa) II. Pyhiinvaeltajain kuoro (Pyhiinvaeltajat laulavat iltarukoustaan) III. Serenadi (Abruzzin vuoristolaisen serenadi rakastetulleen) IV. Rosvojen leirissä (Muisteloja edellisistä osista. Rosvojen orgiat).
Käsiohjelman teosesittely: Bachin pojat ovat epäoikeutetusti joutuneet niin isänsä nimen varjoon, että heidän teoksistaan ei tunneta kuin murto-osa. Viime aikoina onkin niitä ryhdytty julkaisemaan ja sen kautta myöskin esittämään. Tänään soitettava alkusoitto on ns. ”lontoolaisen Bachin” (1735-82) käsialaa. Se on tyypillinen rokokoo-ajan tuote ja voisi olla yhtä hyvin Haydnin tai Mozartin kynästä lähtenyt.
Brandenburgilaiset konsertot ovat sävelletty vv. 1717-23 Brandenburgin varakreivin tilauksesta, mistä johtuu niiden nykyinen nimitys. Niille on kaikille ominaista runsas solistinen osuus. Nyt soitettavassa konsertossa on piano (cembalo) niin hallitsevassa asemassa, että teosta voitaisiin yhtä hyvin nimittää pianokonsertoksi.
Berliozin ”Harold”-sinfoniaan liittyy kaksi nimeä: Paganini ja Byron. Paganini oli pyytänyt säveltäjää kirjoittamaan alttoviulukonserton, mutta nähtyään siitä ensimmäisen osan, luopui koko ajatuksesta väittäen, että siinä oli liian paljon pausseja, ja että teos ei vastaa hänen virtuoosisia vaatimuksiaan. Berlioz muokkasi nyt sävellyksensä uuteen uskoon ja niin syntyi sinfonia, jossa alttoviulu-soolo näyttelee tärkeää osaa. Teos ei siis ole mikään soolokonsertto, vaan soolo on alistettu orkesterisoittimen osaan, jonka tarkoitus on vain ilmentää teoksen päähenkilöä, Haraldia, eli toimia johtoaiheen (idée fixe) musiikillisena ilmentäjänä. Varsinainen ohjelmallinen tausta taas on saatu Byronin runoelmasta ”Childe Harold”, joka puolestaan läheisesti liittyy Berliozin Italian matkan muistoihin. Alttoviulusoolo on siis itse asiassa Haroldin ja Berliozin persoonien yhteensulautuma. Sinfonia valmistui v. 1834.
Kevät-soitantokauden sarjakonserteissa esiintyvät seuraavat vierailijat: johtajina Helmut Thierfelder ja Nils-Eric Fougstedt sekä solisteina Shura Cherkassky (USA), Melita Lorkovic (Jugoslavia), Kurt Walldén ja Rolf Bergroth, piano, Liisa Linko-Malmio, laulu, Lilia d’Albore (Italia) ja Friz Kilanto, viulu sekä Guido Vecchi (Unkari) sello. Sarjalippujen hinnat ovat samat kuin syyskaudellakin, eli mk 1.200:- - ja 1.000 – (yli 25 % alennus). Ennakkotilauksia Kaup.ork. Kansliassa, Aleksanterink. 24 B, puh. 67 52.
Kaupungintalossa järjestettiin Tampereen kaupunginorkesterin Helppotajuinen konsertti sunnuntaina 11.5.1952 kello 14.30. Helppotajuisen konsertin johti kapellimestari Pentti Sistonen ja viulusolistina soitti Tuomas Haapanen. Konserttiohjelma koostui seuraavista teoksista: Jean Sibelius; Festivo sarjasta ”Historiallisia kuvia”, Leevi Madetoja; Elegia jousiorkesterille, Felix Mendelssohn; Viulukonsertto e-molli – Allegro molto appasionato, Andante, Allegro molto vivace. Antonin Dvorák; Slaavilainen tanssi Nro 2, Carl Maria von Weber; Tanssiin kutsu ((ork. Sov. H. Berlioz), Jean Sibelius; Kevätlaulu.
Helppotajuisen konsertin käsiohjelmassa mainostetaan tulevaa ohjelmistoa näin: ”Seuraavat konsertit: 10. sinfoniakonsertti perjantaina 16.5.1952 kello 19.30. Johtaja: Eero Kosonen, solisti: Brigitte H. de Beaufond (Ranskasta), viulu. Sunnuntaina 18.5.1952, ei rukouspäivän johdosta ole konserttia. Perjantaikonsertti 23.5.1952 kello 20.00. Johtaja: Eero Kosonen, solisti: Rakel Levin, piano. Ohjelma: ”Sinfonista jazzia”.
Perjantaina 1.4.1955 kello 19.30 kaupungintalolla Tampereen kaupunginorkesterilla oli Sinfoninen ilta, jonka johtajaksi oli saatu Tauno Marttinen. Pianosolistina konsertissa soitti Rakel Levin. Ohjelma oli laadittu niin, että konsertin ensimmäisellä osalla soitettiin Joseph Haydnin; Sinfonia No 4, D-duuri (Kellosinfonia) – Adagio – Presto, Andante, Allegro (Menuetto) ja Vivace (Finale) sekä Jean Sibeliuksen; Kevätlaulu. Väliajan jälkeen kaupungintalon konserttiyleisölle soitettiin säveltäjä ja kapellimestari Tauno Marttisen; Pianokonsertto (säv. v. 1952) – Allegro molto, Andantino tranquillo ja Allegretto ben marcato.
Sinfonisen illan käsiohjelmassa mainostetaan jälleen tulevaa: Seuraavat konsertit: 8. sinfoniakonsertti perjantaina 15.4.1955 kello 19.30. Johtaja: Eero Kosonen. Solisti: Igor Oistrah (Neuvostoliitto) viulu. 4. koululaiskonsertti maanantaina 18.4.1955 kello 19.30. Johtaja ja selostaja: Eero Kosonen, solisti: Juhani Heikkilä, viulu.
Vuosi 1957 lähti Tampereen kaupunginorkesterilla käyntiin tiistaina 1.1.1957 kello 15 soitetulla uudenvuodenpäivän konsertilla kaupungintalolla. Tämän konserti johti orkesterin oma kapellimestari Eero Kosonen ja pianosolistiksi oli lupautunut Rakel Levin. Uudenvuoden konsertin ohjelma oli seuraava: Erkki Melartin; Musiikkia satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen – Menuetti, Perhosvalssi, Kuutamobaletti ja Juhlamarssi. Ludwig van Beethoven; Pianokonsertto no 3, c-molli, op. 37 – Allegro con brio, Largo ja Allegro (Rondo). Johann Sebastian Bach; Fuuga g-molli (ns. ”pienempi”, ork. sov. W. Stokowski). Johann Sebastian Bach; Koraalipreludi ”Jumala ompi linnamme” (ork. sov. WW. Damrosch). Robert Kajanus (sov.); Porilaisten marssi.
Uudenvuodenpäivän konsertin käsiohjelma muistutti vielä konserttiyleisöä tulevasta näin: 1. Toivekonsertti maanantaina 7.1.1957 kello 19.30. Johtaja: Eero Kosonen. Tässä konsertin käsiohjelmassa on myös veikeitä kaupallisia tiedotteita, joista viimeisimpänä on Westerlundin musiikkikaupan mainos. Myymäläpäällikkö Matti Korpelan luotsaamassa Westerlundin musiikkikaupassa työskenteli tuohon aikaan mm. multi-instrumentalisti Rauno Väinämö Lehtinen (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2005 Helsinki), jonka musiikkiura sai varsinaiset potkun Rauno tavattua noihin aikoihin tanskalaisen trumpetisti ja sovittaja Lill-Jørgen Petersenin (s. 2.12.1931 Randers, Tanska ja k. 13.2.2009 Helsinki). Jørgen saapui tanskalaisen Al Stefanon bändin kanssa tamperelaiseen Teatteriravintolaan soittamaan; Rauno pestautui koesoiton kautta Jørgenin uuteen bändiin, jossa Raunon ammattilaisura musiikin parissa alkoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti