Pormestari Kalervo Juhani Kummola (2. osa)
Hjallis Harkimon isä oli Osmo Uolevi ”Ossi” Harkimo (entinen Händelin, s. 7.10.1923 Kymi ja k. 8.4.2007 Sipoo) elokuvaaja, joka kuvasi yli 40 elokuvaa. Hän oli mm. kuvaamassa ja leikkaamassa Tuntemattoman sotilaan (1955) elokuvaversiota, jonka ohjasi Edvin Laine. Osmo Harkimo oli avioliitossa teollisuusneuvos Leo Herrick Hackmanin (s. 20.12.1902 Viipuri ja k. 3.11.1984 Helsinki) tyttären Doris Maria Hackmanin kanssa. Leo Hackmanin isä oli vuorineuvos, Hackman-yhtiön metsäkonduktööri Henry Hackman (s. 28.3.1876 Viipuri ja k. 25.6.1950), jonka isä taas oli kauppaneuvos Wilhelm Hackman (s. 5.7.1842 Viipuri ja k. 21.1.1925 Viipuri). Wilhelmin isä oli kauppaneuvos Johan Fredrik Hackman (s. 1.10.1801 Viipuri ja k. 4.8.1879 Viipurin lähellä) ja hänen Bremenistä Viipuriin vuonna 1780 saapunut isänsä Johan Friedrich Hackman (1755-1807) perusti vuonna 1790 kauppaliikkeen, jota hänen leskensä Marie Elisabet Hackman (o.s. Laube, s. 7.1.1776 Viipuri ja k. 2.9.1865 Viipuri) hoiti miehensä kuoleman jälkeen.
Harry Hjallis Harkimo tuli kansa hyvin tuntemaksi hänen maailmanympäryspurjehduksensa vuoksi 1980-luvun lopulla. Sittemmin Harkimo kunnostautui ystävänsä Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan varainhankkijana. Isoin Harkimon liiketoimi oli kuitenkin Hartwall-arenan kaupat venäläisille. Vuonna 1991 Leena ja Harry Harkimo saivat konkurssikypsän Jokeri-yhtiön itselleen ja lama vain syveni entisestään. Jotta asia ei suinkaan olisi selvä, vaan sekavuuden vuoksi jälkiä olisi helpompi peitellä, kannattaa huomata, että Jokereiden ympärille on perustettu suuri joukko eri yhtiöitä ja yhdistyksiä, kuten mm. Helsingin Jokerit ry, Jokeri-klubin tuki ry, Jokeri-Liiga-Hockey ry, Jokeri-Hockey Oy, Jokerit HC Oy, Jokerit FC Oy, Jokerien Pelaajapörssi Oy, Helsingin Halli Oy, Jokerit Hockey Club Oy ja useat apuyhtiöt kuten JHC Arena Holding Oy, HJC Holding Oy, JHC Holding Oy. Varsinki venäläisten tullessa mukaan liiketoimintaan salailu on vain entisestään lisääntynyt.
Kalervo Kummolan aloitteesta jokeriliiketoimiin on salailu liittynyt jo hamasta alusta lähtien. Kummola loi ystäviensä kanssa yritysverkoston Jokereiden ympärille jo 1990-luvulla, joilla asioita oli rahamaailmassa helpompi junailla. Pankkien pelastamisessa apuun huudettiin yhteiskunnan rahoitusta. Useat näistä Jokereiden tukiyhdistyksistä lopulta jättivät velkansa maksamatta ja näin velat kaatuivat pankkitukina verovaroilla hoidettaviksi. Verkoston avulla velat hävisivät tehokkaasti ja velkojen yhteismäärä oli kuitenkin kymmeniä miljoonia markkoja. Tutkittaessa selvisi, että osakkeenomistajina oli lakanneita yrityksiä, kirjanpidot olivat yleensä hoitamatta tai ainakin osittain hävitettyjä, konkurssiin jätettyjen yhtiöiden johtajat vaihdettiin bulvaaneihin. Velat, varat ja vakuudet kietoutuivat yhteen vyyhdiksi, jonka lopullinen maksaja oli valtio verovaroistaan.
Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi ja samaan aikaan Suomessa elettiin pahoja lama-aikoja. Koko Itä-Euroopassa nousi jääkiekkomaita, joiden kaasu-, öljy- ja muut bisnekset kerääntyivät muutamien harvojen oligarkien käsiin. Nämä liikemiehet pelasivat kovaa peliä ja sijoittivat miljooniaan innostuneina urheiluviihteeseen, kuten mm. jääkiekkoon ja jalkapalloon ostamalla joukkueita, rakennuttamalla monitoimihalleja sekä verkostoitumalla kansainväliseen urheiluviihteen maailmaan. Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Valentin Sytš esimerkiksi ammattiin vaimonsa kanssa autoonsa keväällä 1997. Teon takana on arveltu olleen venäläinen mafia, joka himoitsee jääkiekkoa hallintaansa sen tarjoaman helpon rahanpesun vuoksi.
Vuonna 1990 Kalervo Kummola valittiin jääkiekkoliiton varapuheenjohtajaksi, mutta todellisuudessa hän johti liittoa. Liiton silloinen puheenjohtaja Neste Oy:n Kai Harri Hietarinta (s. 25.11.1932 Helsinki) oli selvästi vain kulissijohtaja vuosina 1984-1997, jonka avulla saatiin liitolle merkittävää taloudellista tukea monopoliyhtiöltä. Vuonna 1993 pääkonsulin arvonimen saanut Kai Hietaranta oli öljy-yhtiö Neste Oy:n varatoimitusjohtaja tuolloin. Jääkiekkoliiton hallitus kokoontui usein hänen kaudellaan Nesteen tiloissa. Kai Hietarinta myös ohjasi Venäjän oligarkeja Suomeen sijoittamaan miljooniaan. Kesällä 1990 perustettiin öljykauppayhtiö Urals Finland Oy, jossa miljardööri Gennadi Timtšenko oli vahvasti mukana; yhtiö vie venäläistä öljyä Suomen kautta länteen kovilla voitoilla. Vuosina 1990-1994 tämä yhtiö tuki Suomen jääkiekkomaajoukkuetta sponsorirahoituksella juuri pahimpana lama-aikana, jolloin kotimaasta oli vaikea löytää rahoitusta.
Sittemmin pääkonsuli Kai Hietarinta oli jääkiekkoliiton kunniapuheenjohtaja ja Jääkiekkosäätiön puheenjohtaja; tähän säätiöön on kerätty MM-kisojen voittovaroja, joista rahoja tarvittaessa jaetaan lainoina tai avustuksina sopiviin liiketoimiin. Kai Hietarinta on ollut samoin mukana veroparatiiseihin rekisteröityjen ruotsalaisen Lundinin suvun öljy-yhtiöiden hallinnossa, kuten mm. Bermudaan rekisteröidyssä Vostok-yhtiössä. Kaudella 2008-2009 Lundinin öljy-yhtiö oli rahoittamassa venäläisen Gazpromin kanssa Kalervo Kummolan isoa unelmaa, jääkiekon Euroopan mestaruuden liigaa (CHL). Kausi jäi liigan ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi kaudeksi, sillä liigan rahoittajat vetäytyivät taustalta mittavien rahasotkujen ja riitojen jälkeen.
CHL-liigan liiketoimissa Kalervo Kummolan apuna myös Kansainvälinen jääkiekkoliitto IHF ja liiton puheenjohtaja, sveitsiläinen hammaslääkäri René Fasel (s. Рене Фазель, s. 6.2.1950 Fribourg, Sveitsi). Vuonna 1994 virkaansa valittu René Fasel voitti äänestyksessä niukasti puheenjohtajakisassa juuri pääkonsuli Kai Hietarinnan. Silloin vielä Kai Hietarinta oli Neste Oy:n varatoimitusjohtaja, mutta hänellä oli kovasti pyrkyä kansainvälisiin kiekkoliiketoimiin, joissa öljyvarallisuus näytteli osuutta voiteluaineena. Pääkonsuli Kai Hietarinta joutui tyytymään sillä kertaa lohdutuspalkintona kansainvälisen liiton tilintarkastajan tehtäviin.
Helsinki Halli Oy eli käytännössä Hartwall Areena on tuottanut valtavia tappioita aina syntymästään alkaen eli vuodesta 1995. Tappiot Helsinki Hallissa pohjustettiin jo alusta lähtien heikolla rahoitusrakenteella, monilla tehdyillä virheillä sekä hallin liian vähäisellä käytöllä tapahtumiin. Kaikkein pahimmat takaiskut halliyhtiö teki noin vuoden 2004 paikkeilla loppuneen Euroopan- ja maailmanvalloituksen huumassa menetettyihin varoihin. Jokeriyhtiön sisäpiiri sekä Sanoma Oy yrittivät silloin monitoimiareenoilla vallata monia Euroopan suurkaupunkeja. Alkuun tässä valloitushuumassa hehkutettiin kovin Harry Harkimon osuutta, mutta kuin totuus paljastui, alkoi myös media vaieta asiasta.
Euroopan valloitusretken tavoitteena oli 2000-luvun alussa Euroopan NHL:n perustaminen, toiminnan pyörittäminen sekä johtaminen, mutta samoin tarvittavien kiinteistöjen rakentaminen ja rahastaminen. Suureelliset tavoitteet olivat kuitenkin liian suuri haaste Harry Harkimolle, Henrik de la Chapellen, Mika Sulinin ja Kalervo Kummolan liikemieskyvyille. He pystyivät ainoastaan hukkaamaan suuret rahavarat seikkailussa. Em. liikemiehet saivat vielä apua Réne Faseliinilta, Kansainvälisen Jääkiekkoliiton puheenjohtajalta, liikemies Tapani Antero Yli-Saunamäeltä (s. 1948 Keuruu ja k. 5.7.2024), liikemies Mikko Vannilta, norjalainen urheiluliikemies Terje Bogenilta sekä hampurilaiselta liikemies ja poliitikko Andreas Christoph Wankumilta (s. 15.8.1955 Erlangen).
Liikunnanopettaja Tapani Yli-Saunamäki oli ehdolla vuonna 1996 Suomen Olympiakomitean pääsihteeriksi. Yli-Saunamäki valittiin vuonna 1999 taitoluistelun MM-kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Nokia-yhtymän apulaisjohtajana Yli-Saunamäki oli vuonna 1997 pääsponsorina freestylen maailmancupissa ja seuraavana vuonna superpesiksen tukijana yhdessä MTV3:n kanssa. Vuonna 1998 pesäpallo ajautui sopupeliskandaaliin, jolloin Yli-Saunamäki kieltäytyi Superpesis Oy:n johdosta. Wellmedia valitsi hänet Suomen Urheilulehden varatoimitusjohtajaksi ja Yli-Saunamäki vastasi Esko Tapani Ahon (s. 20.5.1954 Veteli) tukiryhmässä presidentinvaalissa kampanjaverkoston rakentamisesta.
Tammikuussa 2000 Tapani Yli-Saunamäki joutui puolustelemaan silloisen Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Ahon kampanjapäällikkönä Kroatialle ja Valko-Venäjälle maksettuja rahasuorituksia. Tapani Yli-Saunamäki toimi vuonna 2001 norjalaisen Terje Bogenin perustaman Sponsor Service Finlands Oy (hallituksen puheenjohtaja oli Harry Harkimo) -urheilumarkkinointiyhtiön ja Suomen Urheilutelevision (pääomistaja Jorma Kalevi Terentjeff, s. 4.3.1949 Oulainen) omistajana. Yli-Saunamäki haki Tampereen kaupungin elinkeinojohtajan virkaa ja toimi samalla Hyvinkään kaupunginvaltuustossa Keskustan sitoutumattomana ehdokkaana. Hän lobbasi yhdessä urheiluvaikuttaja Martti Heikki Juhani Huhtamäen (s. 14.4.1935 Lapua) kanssa Olympiakomitean puheenjohtajaksi Esko Ahoa ja toimi kansanedustaja Hannu Tapani Takkulan eurovaalikampanjan vetäjänä (s. 20.11.1963 Ristijärvi). Kun Esko Aho ei tullut valituksi presidentiksi, Yli-Saunamäki alkoi koota poliittisesti sitoutumatonta kansanliikettä Sauli Väinämö Niinistön (s. 24.8.1948 Salo) tueksi kesällä 2005.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti