Pormestari Kalervo Juhani Kummola
Tampereen kaupungin nykyinen pormestari, jääkiekkovaikuttaja ja kokoomuslainen poliitikko ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Kalervo Juhani Kummola (s. 21.11.1945 Raisio) syntyi Raisiossa toisen maailmansodan jälkeen. Kalervon isä, Eino Kummola, oli rakennusyrittäjä ja kuului helluntaiseurakuntaan, joten perhe lähti Suomen miehityksen pelossa vuonna 1958 Turusta Australian Brisbaneen karkuun Kalervo Kummolan ollessa tuolloin 13-vuotias poika. Neljän vuoden aikana Kalervo Kummola oppi englannin kielen koulussa, mutta myös tappelun taidon kaverijoukossa. Kalervo Kummolalla on Ari-veli ja Sirpa sekä Soile -nimiset sisarukset.
Kummolan perhe muutti takaisin Turkuun, jossa Kalervo Kummola kävi keskikoulunsa ja suoritti asevelvollisuutensa Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella 1965-1966, mutta opintokaverinsa Tapio Jyväkorven kanssa hakivat siirtoa ja myös pääsivät Porin prikaatin ensimmäiseen pataljoonaan Turkuun vedoten urheiluharrastuksiinsa. Turun kauppakoulusta hän samoin valmistui merkonomiksi keväällä 1965. Turussa Kummola hurahti jääkiekkoon ja toimi jopa maalivahtina Åbo IFK joukkueessa.
Kumolan perhe palasi Kalervon armeija-aikana jälleen takaisin Brisbaneen Australiaan, mutta Kalervo päätti jäädä pysyvästi Suomeen. Selkeänä riskinä Kalervon paluussa Australiaan olisi ollut hänen joutuminen mukaan Vietnamin sotaan. Kalervo huomasi samoihin aikoihin Turun Sanomissa ilmoituksen, jossa Unilever etsi kustannuslaskijaa töihin. Tuohon aikaan kansainvälisellä Unileverillä noudatettiin jo Suomessa melko vierasta viisipäiväistä työviikkoa. Kalervo Kummola haki ja sai työpaikan yrityksen kustannuslaskijana; kielitaidosta ja merkonomin paperista oli siis varmaan jotain hyötyä. Unileverillä Kalervon työpäivät olivat vajaamiehityksen vuoksi tehtyjen jatkuvien ylitöiden takia pitkiä. Unileverin työkokemus oli kuitenkin mainio ponnahduslauta moniin työtehtäviin, myös Kalervo Kummolan työkavereille.
Kalervo Kummolalla riitti työmaata myös rakennuksilla; Kummolan isä kesäisin Suomessa käydessään urakoi pientaloja maassamme. Syksyisin Eino Kummola palasi Australiaan takaisin ja Kalervo joutui välillä viimeistelemään isän työmaita kuntoon loppuun saakka. Armeijan jälkeen Kalervo Kummolan kaveri Tapio Jyväkorpi oli lähdössä opiskeluvaihtoon ja hän järjesti Kalervolle sokkotreffit Tuula Kuuselan kanssa Turun tuomiokirkon portaille. Ensitreffeillä ajeltiin autolla Naantalissa saakka. Vasta toisilla treffeillä lähti tosissaan tapahtumaan. Tuula työskenteli keskikoulun ja kauppaopiston jälkeen Tie- ja vesirakennushallituksen TVH:n konttorissa. Uudenvuodenaattona 1967 pari kihlautui ja toukokuussa 1969 heidät vihittiin. Pia-tytär syntyi maaliskuussa 1971 ja Nina helmikuussa 1973. Turussa perheen asuessa molemmat vanhemmat kävivät vielä töissä ja naapuri hoiti Piaa. Ninan synnyttä Tuulan täti Kurikasta muutti Turkuun perheen avuksi. Kun Kummolan perhe muutti Tampereelle, päättivät Kalervo ja Tuula, että Tuula jättäytyy kotiin lapset kasvattamaan. Kaksitoista vuotta myöhemmin Tuula palasi vasta työelämään.
Kalervo Kummolan jääkiekkoharrastus muuttui 1970-luvulla Turussa toimimiseksi seurabisneksen vetäjänä ja Kummolasta tuli vuonna 1974 Turun Palloseuran markkinointipäällikkö. Kummolan perhe muutti vuonna 1975 Tampereelle ja samana vuonna perustettiin SM-liiga, jonka ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi Kalervo Kummola valittiin Tampereelle. Tästä asetelmasta lähti Kalervo Kummolan urheilujohtajan uranousu liikkeelle. Tamperelaisen Aamulehden toimittaja Matti Pitko (s. 18.9.1942 Valkeakoski) paljasti muistelmissaan kuinka hän toimitti vuonna 1983 paikallisen jääkiekkoseura Tapparan kausijulkaisua, jossa julkaistiin silloin Kalervo Kummolan ”haastattelu”. Matti Pitko muistelee näin: ”Olin haastatellut Kummolaa kiekkoliiton toimistossa Tampereen Kuninkaankadulla. Katselin jutun yhteydessä olevaa kuvaa, jossa Kummola oli pulisongeissa, poolopaidassa ja nahkatakissa. Jutun alla oli nimeni, mutta se tuntui vieraalta. Rautakansleri (Kummola) oli kirjoittanut jutun uudelleen ja ujuttanut oman versionsa salaa kirjapainoon. Kale kuvaili itseään rempseään tyyliinsä. Hän mainitsi Kummolan olevan tulevaisuuden visionääri, loistava talousmies, kova päättäjä ja lempeä perheenisä. Ja muutenkin hyvä ihminen.”
Tämä sama ”loistava talousmies” valittiin vielä samana vuotena (1983) Suomen Jääkiekkoliiton vt. toimitusjohtajaksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin (2013) jälkeenpäin Kalervo Kummola paukutteli henkseleitään Helsingin Sanomien haastattelussa, kuinka hän neuvotteli vuonna 1983 Säästöpankkiliiton ja Skopin kanssa sopimuksen, jolla em. pankit takasivat sponsoroivansa Suomen jääkiekon maajoukkuetta 2,2 miljoonalla markalla (700 000 eurolla) joka vuosi. Hän itse piti tätä ennenkuulumattomana satsauksena. Skopin pääjohtaja (1977-1985) Matti Ranki (s. 30.3.1926 Helsinki ja k. 16.2.2013) – itsekin innokas jääkiekon tukija – oli tuohon aikaan samalla toimitusjohtaja Kalervo Kummolan esimies Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajana.
Innokkaana Kalervo Kummola aloitti opiskelun jääkiekkoviihteen asioista Kimmo Leinosen (s. 30.8.1949 Tampere) kanssa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Kimmo Leinosella oli merkittävä ura pelaajana ja 1970-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin saakka mailateollisuuden palveluksessa. Leinonen palasi vuonna 1984 SM-liigan markkinointipäälliköksi, josta hän siirtyi selostamaan Hockey Night -lähetyksiä televisioon vuosina 1988-1995. Sen jälkeen Leinonen toimi Kansainvälisen jääkiekkoliiton markkinointijohtajana vuoteen 2007 asti sekä Kalervo Kummolan yhtiökumppanina.
Kalervo Kummola ja Helsingin IFK:n johtohahmo Göran Stubb (s. 10.3.1935 Käkisalmi) alkoivat kaupallistamaan ulkomailta saamillaan opeilla SM-liigan toimintaa. Göran Stubbin vanhemmat Volmar Stubb (1898-1950) ja Marita Breitenstein (1911-1999) syntyivät Viipurissa. Vuonna 1939 perhe muutti Helsinkiin, kun Volmar Stubb sai kamreerin paikan Arabian tehtaalta. Göran Stubb nousi vuonna 1961 HIFK:n jääkiekkojaoston johtoon, jossa tehtävässä hän vaikutti vuoteen 1977 saakka. Tämän jälkeen Göran Stubb toimi Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana vuosina 1977-1984. Göran Stubb toimi vuoden 1982 MM-kotikisojen pääsihteerinä. Heinäkuuhun 2023 saakka Stubb toimi neljänkymmenen vuoden ajan NHL Central Scoutingin Euroopan-toimiston johtajana. Stubb on kirjoittanut samoin kolumneja Hufvudstadsbladetiin. Göran Stubbin poika, Suomen tasavallan 13. presidentti Cai-Göran Alexander Stubb (s. 1.4.1968 Helsinki), on mukana perheyrityksen European Sport Services Oy:n hallituksessa ja yksi sen omistajista. Presidentti Stubb pitää Kalervo Kummolaa ”kummisetänään”, jota hän on ihaillut pikkupojasta lähtien.
Urheilutapahtumien järjestäjät Euroopassa nojaavat vahvasti toimintansa verotuloihin perustuen. Tätä Suomessakin perustellaan mitä erilaisemmilla kansakunnan terveyteen liittyvillä seikoilla. Kun näitä suuresta Amerikan maasta hankittuja oppeja tuotiin Suomeen tuli valitettavasti siinä samassa mukana myös monenlaista hömppää ja kaupallisuutta. Taustalla tuntui olevan ajatus, että monia asioita voi tehdä, kunhan ei jää vain kiinni teoistaan ja menetä julkista mainettaan.
Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Paavali Mäkinen (s. 9.6.1924 Helsinki ja k. 22.3.2003 Helsinki) osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja samalla hän otti kantaakseen seuran veloista osan. Aimo Mäkinen perusti vuonna 1967 jääkiekkoseura Jokerit, joka aloitti toimintansa 27.10.1967 perustamiskokouksesta. Jokereiden ensimmäinen ottelu pelattiin 7.11.1967 Upon Palloa vastaan. Jokerit saivat ensimmäisen Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Sitten seurasi kymmenen vuoden laskukausi; Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980. Vuonna 1987 Jokerin putosi I-divisioonaan.
Kalervo Kummola oli mukana synnyttämässä Kokoomuksen puoluetoimistolla puolueen hallintojohtaja Aarre Lepistön kanssa puolueyhdistyksen rahoilla vuonna 1988 perustettua yhtiötä, Jokeri-Hockey Oy:tä. Jokeri-Hockey Oy:n perustivat Kalervo Kummola (Moro Oy:n kautta enemmistö), Aarre Lepistö, Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä. Vuonna 1987 tehtiin 797 osakemerkintää ja piensijoittajilla oli 8 prosenttia osakkeista. Jokerien liiketoiminta tuotti kuitenkin ensimmäisinä vuosina isoja taloudellisia tappioita. Kalervo Kummola puhui vuonna 1991 liikemies Harry Juhani Harkimon (s. 2.11.1953 Helsinki) ja Harkimon ystävän liikemies ja diplomiekonomi Henrik Mikael de la Chapellen (s. 24.1.1955) ostamaan noin kuuden miljoonan markan veloissa kärvistelleen yhtiön. Kalervo Kummola jättäytyi kaupassa taustavaikuttajaksi sekä tukijaksi niin rahoituksessa kuin urheilutoiminnassakin. Yhtiö onkin pysynyt Kalervo Kummolan turvin pinnalla pitkään.
Vuonna 1997 valmistui Hjallis Harkimon ideoima monitoimihalli, Helsinki-halli vuosina 1997-2014 ja Hartwall Arena vuosina 2014-2022, Helsingin Pasilaan. Hankkeen sujumista sopivasti vahditti vuoden 1995 Suomen maailmanmestaruus jääkiekossa. Kesällä 2013 Hjallis Harkimo myi omistuksensa venäläisten oligarkien Gennadi Nikolajevitš Timtšenkon (s. 8.11.1952 Leninakan, Neuvostoliitto) ja Rotenbergien omistamalle yritykselle Arena Events Oy:lle. Jääkiekkoilija Jari Pekka Kurri (s. 18.5.1960 Helsinki) nousi kaupan yhteydessä yhtiön hallitukseen ja samalla hänet palkattiin Jokereiden manageriksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti