Utopia -konsertti Tampere-talon pienessä salissa 21.11.2024

Sointi Jazz Orchestra ja Helsingin kamarikuoro yhdessä kapellimestari Atso Almilan johtamana ovat kolmen Utopia -konsertin kiertueella. Utopia -konserteista ensimmäinen järjestyi Tampere-talon pieneen saliin torstaina 21.11.2024 kello 19.30. Tampere-talon pieni sali oli noin puolillaan väkeä seuraamassa Utopia -konserttia. Kiertueen seuraavat konsertit ovat lauantaina 23.11.2024 Helsingin Musiikkitalossa ja sunnuntaina 24.11.2024 Kuopiossa Musiikkikeskuksessa.

Yleisradion rahoituksella perustettiin vuonna 1961 Radion kamarikuoro ja tämä ammattilaisista koostunut laulajaryhmä toimi vuosina 1962-2005. Perustamisesta lähtien kuoroa johti kuoronjohtaja ja säveltäjä Harald Fridolf Andersén (s. 19.4.1919 Helsinki ja k. 28.5.2001 Helsinki). Hänen jälkeensä kuoroa ovat johtaneet kanttori-urkuri ja säveltäjä Kaj-Erik Albert Gustafsson (s. 24.11.1942 Loviisa), kuoronjohtaja ja Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttori-urkuri Ilmo Arvi Riihimäki (s. 26.7.1946 Helsinki ja k. 21.7.2022 Porvoo), kirkkomuusikko, kuoronjohtaja ja kapellimestari Eric-Olof Mikael Söderström (s. 18.1.1957 Turku) ja kuoronjohtaja ja kuoronjohdon professori Timo Pekka Nuoranne (s. 8.6.1963 Rauman maalaiskunta). Ulkomaisista vierailevista kapellimestareista kuoroa ovat johtaneet mm. ruotsalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä Eric Gustaf Ericson (s. 26.10.1918 Borås ja k. 16.2.2013 Tukholma), virolainen kuoronjohtaja ja kapellimestari Tõnu Kaljuste (s. 28.8.1953 Tallinna) ja Andrew Lawrence-King.

Radion kamarikuoro teki vuosien myötä paljon yhteistyötä Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Viimeisinä vuosinaan kamarikuoro levytti koko Einojuhani Rautavaaran kuorotuotannon. Suomen Säveltäjät ry myönsi vuonna 1995 Radion kamarikuorolle Madetoja-palkinnon ansioistaan suomalaisen musiikin esiintuojana. Kun Yleisradio lakkautti Radion kamarikuoron rahoituksen toukokuussa 2005, perustettiin kuoron toimintaa jatkamaan Radion kamarikuoron laulajat ry sekä pääosin kuoron jäsenistä koostunut Helsingin kamarikuoro. Helsingin kamarikuoron ensimmäisenä taiteellisena johtajana toimi säveltäjä Kimmo Hannu Tapio Hakola (s. 27.7.1958 Jyväskylä). Helsingin kamarikuoron monipuolinen ohjelmisto pitää sisällään musiikkia renessanssista nykypäivään. Kuoroa arvostetaan erityisesti sen työstä uuden musiikin parissa. Helsingin kamarikuoro esiintyy mielellään festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla. Kamarikuoro tekee yhteistyötä monien sinfoniaorkestereiden, vanhan musiikin kokoonpanojen sekä uuden musiikin yhtyeiden kanssa. Helsingin kamarikuoro on julkaissut monia äänitteitä ja voittanut niillä Grammy- ja Emma-palkinnot. Helsingin kamarikuoron konsertteja esitetään säännöllisesti radiossa ja televisiossa ja kamarikuoro on esiintynyt kiertueella Yhdysvalloissa, Englannissa, Italiassa, Belgiassa, Alankomaissa, Puolassa ja Pohjoismaissa.

Professori Nils Schweckendiek on vastannut vuodesta 2007 lähtien Helsingin kamarikuoron taiteellisesta toiminnasta. Kamarikuoron vierailevia johtajia ovat olleet mm. Rinaldo Alessandrini, Anne Azéma, Tim Brown, Aapo Häkkinen, Pasi Hyökki, Hannu Norjanen, Fredrik Malmberg, Andrew Parrott, Kaspers Putninš, Rachid Safir, Ralf Sochaczewsky, Eric-Olof Söderström, James Wood, Elisa Huovinen, Jutta Seppinen, George Parris ja Taavi Oramo. Kamarikuoroa ovat johtaneet samoin Olari Elts, Oliver Knussen, Hannu Lintu, Jan Söderblom, Andres Mustonen, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, André de Ridder, Fabio Biondi, John Storgårds ja Nicholas Collon. Vuodesta 2005 lähtien Helsingin kamarikuoro on kantaesittänyt yli 80 teosta sekä vastannut yli 30 teoksen Suomen ensiesityksestä.

Helsingin kamarikuoro tekee yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten festivaalien, orkestereiden ja yhtyeiden kanssa. Säännöllisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsingin juhlaviikot, Musica nova Helsinki, Musiikin aika sekä Klang-konserttisarja. Kamarikuoro on esiintynyt kaksi kertaa kansainvälisellä ARTE-kulttuurikanavalla, viimeksi vuonna 2013 Helsingin Uspenskin katedraalissa kuvatussa Einojuhani Rautavaaran Vigiliassa. Helsingin kamarikuoro on eurooppalaisten ammattikamarikuorojen verkoston Tenson jäsen. Kamarikuoro samoin levyttää säännöllisesti mm. BIS-levymerkille.

“Utopia = mahdoton haavekuvitelma; haaveellinen (maailmanparannus)suunnitelma; jonkin aatteen mukainen (toteutumaton) ihanneyhteiskunta” -Kielitoimiston sanakirja

Uusista avauksista ja kiinnostavista konserttikokonaisuuksista tunnetut Sointi Jazz Orchestra ja tuore Grammy- ja Emma-voittaja Helsingin kamarikuoro yhdistyvät uudessa Utopia-esityksessä! Koska tällaiselle kokoonpanolle oli vaikea löytää valmista ohjelmaa, päädyttiin tilaamaan koko konsertin uusi ja tuore ohjelmisto. Utopia-kantaesityskonsertissa kuullaan uusia sävellyksiä viideltä eri taustasta tulevalta suomalaiselta säveltäjältä, jotka ovat kirjoittaneet teoksensa juuri tälle esiintyjäjoukolle yhteisen teeman pohjalta. Sävellyksistä vastaavat Antti Auvinen (Creme Fraiche), Markus Fagerudd (Commute), Anna-Mari Kähärä (Kyrie eleison), Mikko Sarvanne (Silmittömyys) ja Selma Savolainen (Flustra). Konsertin kapellimestarina toimii pasunisti ja säveltäjä Atso Aksel Almila (s. 13.6.1953 Helsinki). Atso Almila suoritti kapellimestaridiplomin vuonna 1979.

Sointi Jazz Orchestra on innovatiivinen 18-henkinen kokoonpano – mutta soittimia on 36 -, joka perustettiin syksyllä 2013 ja joka yli 10-vuotisen historiansa aikana on tottunut esittämään uusia sille räätälöityjä ohjelmistoja ja kokonaisuuksia. Perinteisemmän ja omien kantaohjelmistojen lisäksi Sointi Jazz Orchestra esittää harvemmin kuultua, pääosin 2000-luvulla sävellettyä aivan uutta musiikkia. Sointi Jazz Orchestra kantaesittää vuosittain monia kokonaisuuksia ja esiintyy yhdessä kiinnostavien solistivieraiden kanssa. Yhtyeen täysin ainutlaatuinen soundi syntyy sen epätavallisesta vaihtosoittimia hyödyntävästä instrumentaatiosta. Sointi Jazz Orchestran konserttien solisteina on vieraillut omaäänisiä kansainvälisiä ja kotimaisia artisteja, kuten VILDÀ, Mathias Eick, Tero Hyväluoma, Anders Jormin, Aili Ikonen, Marius Neset, Maria Faust, Matti Johannes Koivu, Aili Järvelä, Jukka Perko ja Juhani Aaltonen. Yhtye on julkaissut viisi studioalbumia, joista Kolibri (2020) oli ehdolla vuoden 2022 Teosto-palkinnon saajaksi.

Musiikkipedagogi Rasmus Soini (s. 1990) johtaa nykyään Sointi Jazz Orchestraa. Soini on lähtöisin Savonlinnasta, mutta asuu nykyisin Helsingin Herttoniemessä. Rasmus Soini alkoi soittaa trumpetti 11 vuoden iässä ja hän kävi taidelukion musiikkilinjan. Musiikkipedagogiksi Rasmus Soini opiskeli Helsingin Metropoliassa vuonna 2014; hän toimi alkuun Espoon musiikkiopistossa päätoimisena teoriaopettajana. Nyttemmin asiat ovat painottuneet hieman toisin, kun Soini on vähentänyt opetustöitä ja omistautunut enemmän Sointi Jazz Orchestralle. Orkesterin suhteen tavoitteet ovat todella korkealla ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Orkesterin on jopa tulevaisuudessa mahdollista päästä valtionosuusjärjestelmän piiriin vakiintuneena instituutiona.

Yli puolet erinomaisen Sointi Jazz Orchestran muusikoista on ollut toiminnassa mukana aivan alusta lähtien, joten Rasmus Soini tuntee hyvin soittajat ja heidän vahvuutensa. Tämä helpottaa valtavasti häntä säveltäessä ja sovittaessa musiikkia tutulle kokoonpanolle. Alkujaan Rasmus Soini kokosi Sointi Jazz Orchestran oman sävellyskonsertin tarpeisiin ja näin kokoonpano oli rakennettu vain yhtä konserttia varten. Koska konsertin vuoksi oli nähty kuitenkin paljon vaivaa ja harjoiteltu ahkerasti uutta materiaalia, niin syntyi ajatus orkesterin soiton jatkamisesta.

Utopia -konsertin aloitti Kuopiossa varttunut Antti Auvinen (s. 1974), jonka vanhemmat kannustivat poikaansa pianotunneille. Piano vaihtui vähitellen kuitenkin kitaraan ja Auvinen innostui hevi-musiikista ja sähkökitarasta. Auvinen pääsi lukion jälkeen Keski-Suomen konservatorioon opiskelemaan kitaransoittoa pääaineenaan ja musiikin teoriakin tuntui jo tuolloin mielenkiintoiselta. Hän innostui parikymppisenä nykymusiikista. Noihin aikoihin Auvinen lähti vaihto-oppilaaksi Prahan musiikkiakatemiaan. Prahassa opiskelu yllätti Antti Auvisen konservatiivisuudellaan ja suorastaan vanhoillisuudellaan. Hän päätti pian hakeutua Amsterdamin konservatorioon, jota oli kehuttu kiinnostavaksi ja moderniksi opistoksi.

Amsterdamissa Antti Auvisen opiskellessa pääaineena oli sävellys. Häntä kiinnostavat erityisesti sointi, rytmi ja mahdollisuus käyttää multimediaa, mutta myös hyvin epätavalliset soitinyhdistelmien käytöt. Näillä hän on saanut näkyvyyttä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kokeellinen taidemusiikki on kuitenkin marginaalinen taidelaji, jonka monet kuulijat voivat kokea vaikeasti lähestyttäväksi. Sävellystä voi myös ymmärtämisen sijasta vapautua turhia muureja rakentamatta heittäytymällä kokemaan tunnekokemuksena. Antti Auvinen modernien kokeiluidensa lisäksi selvästi hallitsee ja tuntee big band musiikin perinteetkin ja saa bändistä irti monipuolisia asioita. Rytmi on hänen musiikissaan hyvin tärkeässä osassa, jolla luodaan ja vapautetaan mielenkiintoisia musiikillisia jännitteitä. Yllätykset, energian purkaukset ja dynamiikka ovat tyypillisiä elementtejä hänen musiikissaan.

Näin säveltäjä Antti Auvinen itse kuvaa teostaan: ”Créme fraîche on kutkuttava utooppinen kuvaus kahden rakastavaisen tunnustuksellisesta, jopa fyysistä intohimoa huokuvasta dialogista. Utooppisen merkitys ei niinkään ole minulle tässä tämän teoksen yhteydessä epärealistinen vaan enemmänkin kiehtovalla tavalla saavuttamaton. Säveltäjänä minua kiehtoo valtavasti tämä ainutlaatuinen yhdistelmä, jossa big bandin monella tavalla fantastinen ominaissoundi ja rytminen groove kohtaa kamarikuoron, ihmisäänten joukon, tarjoaman lähes rajattoman ilmaisupotentiaalin. Teos on yhtäaikaa kepeä ja syvä, joltain osin unenomainen, mutta kuitenkin terävä ja tarkka.” Teoksen tekstin on tehnyt Harry Salmenniemi ja teksti on alunperin julkaistu osana Salmenniemen Delfiinimeditaatio ja muita novelleja -teosta (Siltala 2019). Antti Auvinen on aikaisemmin tehnyt Harry Salmenniemen kanssa mm. oopperan (Autuus).

Helsinkiläiseltä musiikintekijältä, Selma Savolaiselta (s. 1993), teemaan tilattu teos on Flustra. Nuori tekijä tunnetaan lähinnä jazzin, improvisaation, nykymusiikin ja avantgarde-popin tekijänä: laulajana, säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana. Savolainen on vuonna 2009 edesmenneen pianisti-säveltäjä Jarmo Savolaisen ja Helsingin kaupunginteatterissa työskentelevän tanssija-näyttelijä Helena Haarasen tytär. Hän aloitti klassisen pianonsoiton jo viisivuotiaana. Lauluopinnot tulivat kuvaan mukaan vuonna 2011 Sanni Orasmaan yksityisoppilaana Pop & Jazz Konservatoriossa. Selma Savolainen valmistui ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta vuonna 2013. Vuonna 2021 hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian jazzosastolta. Vuonna 2022 Selma Savolainen palkittiin Rising Talent -palkinnolla Pori Jazz-festivaaleilla.

Toukokuussa 2023 Whirlwind Recording julkaisi Selma Savolaisen debyyttialbumin, Horror Vucuin. Emma Gaalassa tänä vuonna albumi voitti Vuoden Jazz -palkinnon. Savolaisen sävellykset Singnelle olivat ehdolla Teosto-palkinnon saajiksi vuonna 2020. Selma Savolainen sävelsi samoin musiikkia Sirpa Kähkösen näytelmään, Brechtiä jokanaiselle, jonka ensi-ilta oli syksyllä 2022. Säveltäjä Selma Savolainen kertoo Flustra -teoksestaan seuraavaa:

”’Flustra’ tarkoittaa latinaksi meren liikkumatonta tilaa. Pysähtyneisyys on kuitenkin näennäistä, sillä syvällä pinnan alla suuret massat voivat virrata voimakkaina. Meri on jatkuvassa muutoksen tilassa, yhtenä hetkenä leikkisästi väreillen, toisena rajusti uhmaten.

I pour over you, Mother. Sävellyksessä meri rinnastuu äitihahmoon. Ihminen kohtelee merta ja emoaan samoin – kaadamme yli laidan kuonaa, jätettä ja saastetta, jonka äiti-meri ottaa kantaakseen. Kestääkö meremme?

They rush across. Olemme äiti-meren kannattelemia, mutta välinpitämättömiä kannattelijaamme kohtaan. Ylitämme meidän mertamme kiireellä pysähtymättä etsimään välittäviä sanoja (ja tekoja).

We found words together. ’Flustran’ kieleksi valikoitui aikamme lingua franca, englanti. Alussa teoksen solisti, Helsingin kamarikuoro, etsii hapuillen sanoja äänteiden maailmasta. Vähitellen oma ääni löytyy ihmisen ja luonnon erottamattomasta yhteydestä, ikuisessa siteessä vanhempiimme.”

Silmittömyys on säveltäjä Mikko Sarvanteen (s. 1992) anti utopia-teemasävellyksiin konsertissa. Teos perustuu runoilija Atte Koskisen samannimiseen runoteokseen, joka julkaistiin vuonna 2022. Tämä kyseinen teos on säveltäjältään ensimmäinen kerta, jolloin hän säveltää kuorolle. Säveltäjä kuvailee kokemustaan kuitenkin hauskaksi ja uudeksi, vaikka samalla saattoi hieman jännittää. Big Bandin osuuden Sarvanne on tietoisesti yrittänyt tehdä hiljaiseksi kuin mahdollista, sillä hän pitää big band kokoonpanolle säveltämistä poikkeuksellisen haasteellisena. Mikko Sarvanne on teoksessaan käyttänyt Atte Koskisen Silmittömyys -runoteoksen ensimmäistä lukua; hän on jakanut viiteen osaan kymmenenminuuttisen kappaleensa. Aivan tietoisesti hän on kuitenkin halunnut rikkoa perinteisen big band musiikin muotoja.

Mikko Sarvanne viettää parhaillaan kolme kuukautta Pariisin Cité des Artsin residenssissä työskennellen musiikin parissa. Musiikkiopintonsa hän aloitti Itä-Helsingin musiikkiperuskoulussa klassisella kitaralla ja vaihtoi sittemmin lukiossa instrumenttinsa sähkökitaraan. Nuorempana hän ei perustanut kovin paljon musiikista, mutta lukioaikana hän innostui rockista ja improvisoinnista. Lukion jälkeen hän jatkoi opiskeluaan Pop & Jazz -konservatoriossa. Tuolloin hän alkoi säveltää jazzmusiikkia ja myöhemmin hän hakeutui Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan jazzin säveltämistä pääaineenaan. Sibelius-Akatemiassa häntä ovat opettaneet Kari Heinilä, Tapani Länsiö sekä Antti Auvinen. Mikko Sarvanne valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi jazzmusiikin aineryhmästä.

Mikko Sarvanne johtaa Mikko Sarvanne Garden -yhtyettä, joka muodostuu nykyhetken jazz- ja nykymusiikin huippumuusikoista. Yhtyeen debyyttialbumilla olevat Sarvanteen sävellykset palkittiin Teosto-palkinnolla keväällä 2023. Yhtye on otettu hyvin vastaan mm. museokonserteissaan Suomessa ja kesän 2023 Flow-festivaalin Other Sound x Sun Effects -lavalla. Yhtye oli toukokuussa 2024 Suomen Jazzliiton tuottamalla kiertueella. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Versoi Ensemble-jousikvartetti, Soiva Metsä -festivaali ja Alder Ego -jazzkvartetti ovat viime aikoina tilanneet Mikko Sarvanteelta musiikkia.

Sarvanne kertoo omasta teoksestaan mm. näin: ”Inspiroiduin suuresti Koskisen kyvystä käsitellä kahden ihmisen kohtaamista, sen herkkyyttä, intiimiyttä, ja toisen läsnäolon aistimisen rikkautta, syvän vakavalla hilpeydellä. Toisen näkeminen ja tunteminen vailla etäisyyttä jäänee aina tavoittamattomiin; tässä etäisyydessä, sen hyväksynnässä ja toisen edessä hauraana ja aistivana olemisessa, asuukin ihmiskohtaamisten (ja kenties muidenkin kohtaamisten) todellinen utopia. Halusin kokeilla teoksen rakenteeseen big band -konserttien kontekstissa tavanomaisesta, instrumentalistisooloineen noin 6-10 minuutin kestosta, poikkeavaa rytmitystä. Silmittömyys jakaantuu täten viiteen lyhyeen keskenään eri mittaiseen osaan. Eri osissa esitellään myös niin big bandin kuin kuoron osalta vaihtelevia instrumentointeja.”

Utopia -konsertin ikävuosiltaan kokenein säveltäjä näiden viiden säveltäjän joukossa on Markus Simon Fagerudd (s. 1.6.1961 Pietarsaari). Hän opiskeli jo 1980-luvulla säveltämistä Sibelius-Akatemiassa Olli Kortekankaan, Kalevi Ahon ja Erkki Jokisen oppilaana sekä täydensi opintojaan Saksassa Wolfgang Rihmin ohjauksessa vuosina 1993-1994 Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. Markus Fagerrudd on työskennellyt muusikkona ja säveltäjänä KOM-teatterissa. Pitkän uransa aikana Fagerrudd on kirjoittanut soolo- ja kamariorkesteriteoksia, 12 konserttoa, orkesterimusiikkia, seitsemän oopperaa, lastenmusikaaleja, näyttämömusiikkia, kuoromusiikkia, radiofoniaa sekä elokuvamusiikkia neljällä eri vuosikymmenellä. Tänä vuonna Svenska Kulturfonden myönsi Markus Fagerruddille palkinnon poikkeuksellisen taitavasta sävellystyöstä.

Markus Fagerruddin tilaustyö on Commute, jonka tekstit ovat Fanni Fagerruddin. Fagerrudd mainitsee teoksestaan itse seuraavaa: ”Työmatka on välitila. Hetken eskapismia, pulmien ratkaisua tai niistä selviytymistä. Ihmisen arki. Commuten teksti sai alkunsa keskellä Mexico Cityn aamuruuhkaa metrossa, joka päivittäin kuljettaa yli neljä miljoonaa matkustajaa. Utopiaa myydään aina kiivaasti ihmisille vaalien lähestyessä. Arjessa samat teemat säilyvät vaaleista vaaleihin: elinkustannusten nousu, turvattomuus, yhdenvertaisuus, vapauden kaiho! Utopian metaforana toimiva juna vie meidät Commutessa jonnekin, ei välttämättä aina eteenpäin… Yksin, yhdessä. Musiikista voi erottua jälkiä mm. ambiencesta, renessanssin vokaalipolyfoniasta sekä punkhenkisestä julistamisesta.”

Lahjakas säveltäjä, laulaja ja pianisti Anna-Mari Kähärä (s. 25.2.1963 Viitasaari) muistetaan varmasti parhaiten lauluyhtye How Many Sistersin ja etnojazz-yhtye Zetaboon jäsenenä. Kähärä on julkaissut myös soololevyn yhtyeellä Anna-Mari Kähärän Orkesteri. Anna-Mari Kähärä on lähtöisin musikaalisesta perheestä; hän soitti ja lauloi jo kaksivuotiaana mummolan uruilla omia laulujaan. Kähärä aloitti viulutunnit jo viisivuotiaana, mutta ankaran opettajan vuoksi hän siirtyi 10-vuotiaana pianonsoittoon. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla Kähärä esiintyi ensimmäisen kerran 10-vuotiaana esittäen siellä itse tekemänsä kappaleen. Urheilu kuului Anna-Mari Kähärän nuoruuden harrastuksiin. Sittemmin hän opiskeli pianonsoittoa Jyväskylän ja Kuopion konservatorioissa sekä laulua Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla.

Lukioaikanaan vuonna 1982 Kuopiossa Anna-Mari Kähärä perusti How Many Sisters-trion yhdessä Mervi Hiltusen ja Kirsi Rissasen kanssa. Heidän nimikkoalbuminsa ilmestyi vuonna 1983; albumin julkaisi Ab Discophone Oy Kerberos-levymerkillä. Levyn tuottaja oli Pedro Heikki Hietanen ja levyn sovitukset sommitteli Markku Johansson. Tyttötrio keikkaili paljon oli hyvin suosittu. Kähärä liittyi Kuopiossa ollessaan myös Nuorisoteatteriin. Kesällä 1983 Kähärä muutti Helsinkiin ja alkoi työskennellä Kellariteatterissa sovittajana ja muusikkona. Hiljalleen hän alkoi myös säveltää musiikkia. How Many Sisters julkaisi toisen albuminsa, Stolen moments, vuonna 2002 yhteistyössä UMOn ja Kirmo Lintisen Trion kanssa. Levy sisälsi Kähärän ja Kirmo Lintisen sovittamia ja Kähärän säveltämiä kappaleita. Yhtyeen kolmas albumi, Thank you for the kiss ilmestyi vuonna 2005 yhdessä Kirmo Lintisen trion kanssa. Levyn kappaleet olivat kahta lukuun ottamatta Anna-Mari Kähärän sävellyksiä.

Vuonna 1996 syntyi Kähärän toinen merkittävä kokoonpano, Zataboo, jota johtaa kitaristi Jarmo Saari. Etnojazz-yhtyen julkaisi ensimmäisen albuminsa, ZetaBoo, vuonna 1997. Yhtye on samoin julkaissut albumit MediZine vuonna 2000 ja OuteRail vuonna 2007 ja yhtye on soittanut eri artistien, kuten Susanna Haavisto, Severi Pyysalo ja Arttu Takalon kanssa. Kun Anna-Mari Kähärän piti koota yhtye Suomen Jazzliiton kiertueelle, syntyi Anna-Mari Kähärän Orkesteri, johon Kähärän lisäksi kuuluvat kitaristit Jarmo Saari ja Marzi Nyman, viulisti Pekka Kuusisto sekä nyt jo edesmennyt Zarkus Poussa. Kähärän Orkesteri julkaisi 30.3.2005 albumin Anna-Mari Kähärän Orkesteri, joka on samalla Kähärän ensimmäinen soololevy.

Säveltäjänä Anna-Mari Kähärä luottaa intuitioon ja yrittää seurata sen viitoittamaa tietä. Intuitiota talentti Kähärä pitää taiteilijan parhaana lahjana. Pianolla säveltävä Kähärä on tehnyt musiikkia mm. a capella -yhtye Rajattomalle, Essi Wuorelalle ja Susanna Haavistolle sekä kuoromusiikkia Philomela-kuorolle, KYN-kuorolle, Tapiolan kuorolle ja EMO Ensemblelle. Hän on tehnyt samoin elokuvamusiikkia yhdeksään elokuvaan – mm. Virginie (2009), Ken tulta pyytää (2001), Pikkusisar (1999) sekä Onneli ja Anneli -lastenelokuvaan – sekä teatteriproduktioihin (mm. Superdames 1996 ja Superdames II World Tour 1998). Anna-Mari Kähärä on kuvittanut Susanna Haaviston satukirjan Varamummo.

Monipuolisena muusikkona ja säveltäjänä Kähärää innoittaa erityisesti runous. Jazz on Kähärän mukaan hänen omaa sielunmusiikkiaan. Hänen sävellyksissä voi kuulla myös vaikutteita klassisesta musiikista sekä suomalaisesta kansanmusiikista. Kähärän viimeisimpiä teatteritöitä on ollut Turun kaupunginteatteriin sävelletty valtavan suosittu Kysy Sisikoilta -musikaali, jossa hän toimii sekä pianistina että kapellimestarina. Utopia -konserttiin Anna-Mari Kähärältä saatiin tilauksena teos Kyrie eleison – Rukous Suomen metsien ja uhanalaisten lintujen puolesta. Teoksessa on hienosti yhdistetty big bandin ja kamarikuoron suoritus nauhoitettuun materiaaliin, jossa on mm. metsänhakkuun ääniä sekä linnunlaulua. Puheosuudet lausuu teatterialan ammattilaisena näyttelijä Seela Sella. Taustanauhan äänityksestä vastasi Juuso Oksala.

Utopia -konsertin musiikin esityksestä vastasivat mallikkaasti Helsingin kamarikuoron laulajat: sopraanot Linnéa Sundfær Casserly, Júlia Héeger, Viena Kangas, Sanna Korpi ja Kirsi Tunkkari; altot Eira Karlson, Lotte Lehikoinen, Sabrina Ljungberg, Aino Peltomaa ja Emma Suzko; tenorit Jékabs Bernãts, Mats Lillhannus, Aarne Mansikka, Antero Törhönen ja Joel Ward; bassot Ignacio Cornejo, Wille Enckell, Jussi Linnanmäki, Antti Vahtola ja Juhani Vesikkala. Sekä tietysti erinomainen Sointi Jazz Orchestra: puupultimet Petteri Hietamäki, Sami Leponiemi, Frans Thomsson, Janne Saarinen ja Pekka Seppänen; trumpetit Tommi Kolunen, Inka Pärssinen, Vid Šketa ja Jasmin Afaneh; (pasuunat) Mikko Haanpää, Panu Luukkonen, Henrik Kolehmainen; (komppi) Aleksis Liukko (piano), Oskari Siirtola (basso) ja Arttu Huopanen (rummut ja perkussiot), Hannes Kaukoranta (käyrätorvi) ja Kenneth Ojutkangas (tuuba). Kapellimestarina toimi Atso Almila.

Utopia -konserttisarja uusine tilausteoksineen on nauttinut rahoitusta Uudet klassikot -rahastosta, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Rahaston ovat perustaneet yhdessä valtio ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Uudet klassikot -rahaston tarkoituksena on parantaa taiteen asemaa sekä ylläpitää sen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Kannustamalla uudenlaiseen, rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön se pyrkii kasvattamaan teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta.