Pispalan likasta kulttuuri-ikoniksi - Seela Sella

Näyttelijä Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen, s. 30.12.1936 Tampere) syntyi Tampereella ja hän varttui Pispalan Mäkikatu 63:ssa. Vuonna 1959 Seela Virtanen valmistui Helsingin Suomen teatterikoulusta, johon tuohon aikaan oli mahdollista pyrkiä vain kerran. Suomen teatterikoulu toimi vuosina 1943-1979 ja sieltä valmistuneet näyttelijät ja ohjaajat sijoittuivat maamme ammattiteattereihin. Suomen teatterikoulu toimi Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennuksessa ja koulun toimintaa piti yllä kannatusosakeyhtiö. Teatterikoulu oli kolmevuotinen ja kevään karsintakokeissa kouluun valittiin 15-20 opiskelijaa. Suomen teatterikoulu jatkoi Kansallisteatterin oppilaskoulun (1906-1920) ja Suomen Näyttämöopiston (1920-1939) työtä. Koulun ensimmäinen rehtori oli ohjaaja ja näyttelijä Wilho Ilmari (vuoteen 1906 Sundberg, s. 24.4.1888 Kymi ja k. 18.8.1983 Turku). Näyttelijäntyön lisäksi teatterikoulussa opetettiin improvisointia, rytmiikkaa, pantomiinia, miekkailua, äänenmuodostusta, fonetiikkaa, laulua, kieliä, kirjallisuutta ja kulttuurihistoriaa.

Seela Sella on pitkän uransa aikana näytellyt mm. Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Intiimiteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hänellä on ollut myös monilogeja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessä aviomiehensä, Elis Sellan, kanssa. Seela Sella on esiintynyt samoin lukuisissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Tämän lisäksi hän on lukenut monia äänikirjoja, kuten mm. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.

Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin revyytä Seela Sella seisaallaan; revyytä esitettiin samoin Espoon Kaupunginteatterissa ja Turun Linnateatterissa. Kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Helena Saision (s. 16.4.1949 Helsinki) vuonna 1978 valmistuneessa televisionäytelmässä – Saisio myös käsikirjoitti televisionäytelmän - Elämänmeno Seela Sella näytteli päähenkilö Eilan ystävätärtä, Lempiä. Poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja näytelmäkirjailija Hella Maria Wuolijoen (vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, s. 22.7.1886 Helme, Liivinmaa ja k. 2.2.1954 Helsinki) alkuperäistekstiin nojautuvassa televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? (1987) Seela Sellalla oli Martta Wareliuksen rooli esitettävänään.

Viihdetaiteilija, elokuvatuottaja, -ohjaaja ja -käsikirjoittaja Timo Johannes Koivusalon (s. 31.10.1963 Pori) ohjaamassa elokuvassa Sibelius Seela Sella näytteli Aino Sibeliuksen roolin vuonna 2003. Timo Koivusalon elokuvassa Kalteva torni Seela Sella näytteli samoin vuonna 2006. Seela Sella näytteli Sylvi Kekkosta kirjailija, runoilija ja kustantaja Paavo Juhani Haavikon (s. 25.1.1931 Helsinki ja k. 6.10.2008 Helsinki) televisiolle kirjoittamassa monologinäytelmässä Sylvin kamari.

Seela Sella on ääninäytellyt useissa Disneyn animaatioissa. Vuosina 2012-2014 Sella näytteli tehtaan omistaja Irene Lehtosta kirjailija Pirkko Saision draamasarjassa Tehdas. Seela Sella esitti vuonna 2014 myös sarjassa Ihan sama, jossa hänen roolinaan oli Helle Häviö. Seela Sella nähtiin samoin vuonna 2017 Olgan roolissa Tapio Piiraisen (s. 1954) käsikirjoittamassa ja ohjaamassa televisioelokuvassa Linnan juhlat.

Vuonna 1993 näyttelijä Seela Sellalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Vuonna 2000 Seela Sellalle myönnettiin Aalfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto. Sella sai vuonna 2009 näyttämötaiteen valtiopalkinnon. Vuonna 2007 näyttelijä Seela Sella sai Jussi -patsaan sivuosastaan elokuvassa Timo Koivusalon elokuvassa Kalteva torni.

Vuonna 2022 Seela Sella teki 60-vuotiaana elämänsä ensimmäisen tanssiroolin, kun hän esiintyi koreografi Sanna Kekäläisen (s. 23.1.1962 Helsinki) nykytanssiteoksessa. Vuonna 2024 Seela Sella näytteli 87-vuotiaana toisen pääroolin Stefano Massinin näytelmässä Eichmann – mistä yö alkaa, mikä oli hänen viimeinen suurempi teatteriroolinsa. Seela Sella solmi avioliiton suomenjuutalaisen näyttelijä ja laulaja Elis Elieser Sellan (vuoteen 1959 Elis Salutskij, s. 25.9.1930 Viipuri ja k. 8.12.1992 Helsinki) kanssa vuonna 1962 ja hän kääntyi juutalaisuuteen vuonna 1969. Selloilla on aikuiset lapset, poika Ariel ja tytär Ilana, sekä kolme lasten lasta, Tom, Nathan ja Jonathan.

Seela Sella veti Tampereella Tieteen valoa -tapahtumassa lauantaina 24.1.2026 yliopiston juhlasalin täyteen ihmisiä. Noin 600 ihmistä seurasi Seela Sellan haastattelua aiheesta: Pispalan likasta kulttuuri-ikoniksi. Tilaisuuden haastattelijana toimi toimittaja ja mediapersoona Ruben Stiller.

 Toimittaja ja mediapersoona Ruben Stiller (3. osa)

Ruben Stiller.

Susanna Päivärinta.

Toimittaja Susanna Päivärinta lausui televisiolähetyksessä, että häntä ohjeistettiin olemaan hiljaa pääministeri Sipilän perumisesta. Päivärinta lisäsi myös, että maanantain linjausta perusteltiin Yleisradion työntekijöille paitsi oikeuasiamiehen tutkinnalla ja tapauksen runsaalla uutisoinnilla, myös toteamalla, että linjaukseen on ”muita syitä, joita ei voida kertoa”. Lähetyksessä Atte Jääskeläinen kiisti sanomiset. Myöhemmin ainakin neljä Yleisradion työntekijää vahvisti, että Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkö Marjo Ahonen perusteli Yleisradion henkilökunnalle Sipilä -uutisoinnin rajoituksia journalististen syiden lisäksi myös ”muilla syillä”, joita hän ei kysyttäessä selventänyt.

Atte Jääskeläinen.

Pekka Ervasti.

Atte Jääskeläiseltä tiedusteltiin myös Yleisradion politiikan toimituksen entisen päälikkön Veli-Pekka Yrjänä Ervasti (s. 28.4.1955 Rovaniemi) tehtävän lopetuksesta Yleisradiossa ”yhteisestä sopimuksesta” ja hänen siirtymisestään vapaaksi toimittajaksi. Maksettiinko Pekka Ervasti hiljaiseksi? Tätä Atte Jääskeläinen ei kommentoinut. Haastattelun päätteeksi Susanna Päivärinta tiedusteli mm. Jääskeläiseltä: ”Voitko sinä tämän kohun jälkeen jatkaa päätoimittajana ilman, että epäilys uutis- ja ajankohtaisohjelmien riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta ei jatkossakin mietitytä ihmisiä ja ikään kuin leimaa tätä meidän kaikkien työtä?” Aivan viimeksi Päivärinta kysyi: ”Atte Jääskeläinen, hyvin paljon kiitoksia haastattelusta, pakko kysyä tähän loppuun: saanko minä nyt kirjallisen varoituksen tai myöhemmin potkut tai siirron toisiin hommiin?” Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastasi: ”En voi taata sitä etukäteen, katsotaan myöhemmin sitten.”

Torstaina Helsingin Sanomat uutisoi, että pääministeri Juha Sipilä lähetti keväällä Yleisradioon sähköposteja, kun MOT -ohjelmassa käsiteltiin hänen käyttämäänsä sijoitustuotetta, vakuutuskuorta. Tämän jälkeen Yleisradion johto rajoitti Helsingin Sanomien tietojen mukaan vakuutuskuoren käsittelyä muissa kuin puhtaasti uutisellisissä yhteyksissä. Ruben Stiller kertoi, että hänen saamansa varoitus peruttiin, kun hän myöntyi tiistaina Atte Jääskeläisen ehdotukseen, että Pressiklubin alussa kerrottaisiin Yleisradion virallinen linja ja se, miksi ohjelmassa ei käsitelty Juha Sipilän tapausta. Pekka Ervasti paljasti torstaina Maaseudun Tulevaisuudelle, että tilanne Yleisradiossa kärjistyi varsinaisesti kahden viime vuoden aikana: ”Juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.”

Susanna Kuparinen.

Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli mukana samoin seuraavassa Pressiklubissa. Ohjelmassa Ruben Stiller tiedusteli Jääskeläiseltä, muistaako hän keväällä käydyn keskustelun, jossa hän oli käskenyt Ruben Stillerin harkita sitä, pyytääkö tämä enää Susanna Maria Kuparista (s. 4.3.1974 Lahti) Pressiklubiin; Susanna Kuparinen oli kuulemma Eduskunta III -näytelmässään loukannut pääministerin aviopuolisoa siteeraamalla suoraan hänen vuonna 2011 Rantalakeus -lehdelle antamaansa haastattelua, jossa hän sanoi seuraavaa: ”Jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan siihen, millaisessa maailmassa me elämme. Voimme ottaa huomioon lähimmäiset tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi naapuri voi leipoa toiselle naapurille pullaa tai hoitaa tämän lapsia. Kaikille on mahdollista välittää ihmisistä… Sinnikkyys puuttuu ihmisiltä. Onko se hävinnyt vai onko se vain piilossa? Sitä näkee lähinnä väläyksenomaisesti MM-joukkueen esiintyessä jäällä.”

Näytelmän kertoja tulkitsi Minna-Maaria Sipilän syyttävän kansalaisia laiskoiksi ja itsekkäiksi. Atte Jääskeläinen oli näytelmää itse näkemättä kuullut Yleisradion väeltä, että näytelmä sisälsi vihapuhetta pääministerin puolisoa kohtaan, ja siksi Yleisradio voisi henkilöityä Kupariseen, mikäli tämä pääsisi ääneen sen kanavilla. Näytelmän tyylilaji oli kuitenkin dokumenttinäytelmä, jossa kaikki vuorosanat on otettu julkisista lähteistä, eikä mitään ole pantu kenenkään suuhun kirjailijan toimesta. Ruben Stiller jäi sairaslomalle seuraavalla viikolla.

Yleisradion hallintoneuvosto kokoontui ja päätti 13.12.2016, että Atte Jääskeläisen johdolla tehtyyn työhön ei ole tarpeen puuttua. Hallintoneuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen johdon esitykseen ilmapiirin parantamiseksi Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnassa, kuten keskusteluihin johdon ja työntekijöiden välllä. Seuraavana päivänä Yleisradion hallitus käsitteli johtoryhmän selvitystä Yleisradion riippumattomuudesta ja työilmapiiristä ja antoi Atte Jääskeläiselle täyden luottamuksensa. Hallintoneuvoston mukaan se velvoittaa jatkossa Yleisradion johdon seuraamaan tiiviimmin työilmapiiriä ja pyytää Yleisradion vastaavilta toimittajilta säännöllisen raportin journalismiin kohdistuvista vaikutus- ja painostusyrityksistä.

Jussi Eronen.

Tapahtuneen kohun keskellä Yleisradion ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski irtisanoutuivat Yleisradiosta. Salla Vuorikosken mukaan perustavanlaatuiset ongelmat koskivat Yleisradion riippumattomuutta ja Yleisradion rahoittajien oikeuksien toteutumista. Salla Vuorikoski sanaili seuraavasti: ”Talon johto on viestittänyt toistuvasti viime viikkojen aikana työntekijöille, että jos he eivät pysty hyväksymään johdon linjauksia, pitää miettiä, voiko talossa olla töissä. Myös tätä viestiä olen kuunnellut tulevaisuuttani pohtiessa. Oma polkuni vie nyt toiseen suuntaan.” Jussi Eronen totesi irtisanoutumisestaan näin: ”Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.” Yhä edelleen hän jatkoi: ”Rautasaappaan alla tutkivan journalistin on vaikea hengittää… Journalistiset näkemyserot päätoimittaja Atte Jääskeläisen kanssa ovat liian suuret. En voi noudattaa täällä journalistin ohjeita, jossa jokaisella on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu… Päätoimittaja halusi muokata juttua Sipilän painostuksen jälkeen. Muuttaa sisältöä, poistaa faktoja, poistaa paikkansa pitävän grafiikan informoimatta siitä lainkaan esimiestä tai jutun tehneitä toimittajia… Tämä on ihan yleinen keskustelunaihe täällä uutis- ja ajankohtaistoimituksessa, että kuka tänne haluaa jäädä.”

Unto Hämäläinen.

Asia alkoi näyttää siltä, että joko pääministeri Juha Sipilä yritti vaikuttaa Yleisradioon suoraan tai talossa harjoitettiin itsesensuuria, tai kyseessä olivat molemmat. Politiikan toimittaja Unto Kalle Hämäläinen Helsingin Sanomissa totesi: ”Vanha nyrkkisääntö… on, että vallanpitäjän antama palaute muuttuu painostukseksi, jos se on jatkuvaa tai toistuu samasta asiasta kovin monta kertaa.” Näin esille noussut pääministeri Juha Sipilän yritys vaikuttaa Yleisradion journalistisiin sisältöihin oli maan ykköspuheenaihe noin kolmen viikon ajan. Kyseessä oli skandaali, joka noteerattiin laajalti myös ulkomailla, tiettävästi Nigeriaa myöten. Frankfurt Allgemeine Zeitung vertasi Juha Sipilää Donald Trumpiin, joka ei kestä kriittistä mediaa. Asiasta uutisoivat myös mm. Reuters ja BBC.

Donald Trump (s. 14.6.1946).

Skandaaliin oti kantaa myös Toimittajat ilman rajoja huolestuneena sananvapauden tilasta Suomessa. Yleisradion sisällä tunnelmat olivat luottamusmies, toimittaja Jyrki Olavi Saarikosken mukaan (s. 12.6.1958 Helsinki) ”järkyttyneet”. Iltalehden toimitussihteeri Mikko Virta (s. 1989) puuttui 3.12.2016 pääministeri Juha Sipilän toimintaan kirjoituksessaan ”Näin käy, kun antaa Sipilälle reilun mahdollisuuden”. Iltalehti teetti Taloustutkimuksella vuonna 2015 tutkimuksen siitä, kannattavatko suomalaiset Juha Sipilän puuhaamaa ”yhteiskuntasopimusta”. Mikko Virta kirjoitti tuloksista perjantaina 5. kesäkuuta ja kirjoitus oli tarkoitus julkaista seuraavana päivänä. Mikko Virta toivoi kirjoitukseensa pääministeri Sipilältä edes lyhyttä kommenttiä, olihan tutkimuksen tulos oletettavasti pääministeri Sipilälle myönteinen, ”suurin osa vastanneista oli valmis pidentämään työviikkoa ja kannatti yhteiskuntasopimusta”. Toimitussihteerin haastattelupyyntö lähti Juha Sipilän avustajille, mutta mitään ei kuulunut moneen tuntiin. Sitten Iltalehden toimituksessa havaittiin, että Keskustan pää-äänenkannattajan, Suomenmaan -lehden verkkosivuille ilmestyi uusi pääuutinen. Otsikossa luki isolla: ”Sipilä: Enemmistö suomalaisista kannattaa yhteiskuntasopimusta”. Noin kymmenen minuuttia myöhemmin Mikko Virta sai tekstiviestin Juha Sipilän avustajalta: Hei Mikko! Pyyntöösi viitaten: Sipilä on Oulussa eikä varmaan ehdi kommentoimaan”. Pääministeri Juha Sipilä ei siis ehtinyt kommentoimaan, mutta ehti kuitenkin vuotaa uutisen oman puolueensa lehdelle. Mikko Virran loppukaneetti oli: ”Valehtelisin, jos väittäisin, ettei sillä hetkellä mieleeni palautunut vanha sanonta kepusta ja pettämisestä.”

Juha Sipilä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) otti tammikuussa 2017 käsiteltäväkseen neljä kantelua aiheesta. Päätöksiä JSN tekee aikaisintaan helmikuussa. Neuvosto selvittää, rikkoiko Yleisradio Journalistin ohjeita 25.11. julkaistessaan Juha Sipilää koskevan uutisen ilman hänen kommenttejaan; rikkoiko Suomen Kuvalehti Journalistin ohjeita 31.11. julkaistessaan Yleisradion vaientamista ja Atte Jääskeläistä koskevan uutisen ilman Atte Jääskeläisen kommentteja; tai tehdessään uutisen oikaisun; sekä rikkoiko Yleisradio Journalistin ohjeita tai rajoittiko Yleisradion johto toimittajien sananvapautta Terrafame -aiheen käsittelyssä.

 Toimittaja ja mediapersoona Ruben Stiller (2. osa)

Ruben Stiller.

Keväällä 2017 journalismi oli todella koetuksella Yleisradiossa. Keskustalainen pääministeri, liikemies Juha Petri Sipilä (s. 25.4.1961 Veteli) esitti Yleisradiota kohtaan tiukkoja vaatimuksia sensuurista. Toinen keskustavaikuttaja, kauppatieteiden tohtori ja oikeustieteen kandidaatti sekä varatuomari ja silloinen Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja sekä päätoimittaja Atte Sakari Jääskeläinen (s. 2.8.1965 Forssa) liittyi tämän tarinan tapahtumien kulkuun kiinteästi. Katsotaanpa kuinka kaikki oikein kävikään!

Juha Petri Sipilä.

Atte Jääskeläinen.

Marraskuussa 2016 pääministeri Juha Sipilän ja Yleisradion sensuurista nousi mediakohu, kun Yleisradio julkaisi Kansan Uutisten esiin nostaman uutisen pääministeri Juha Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä hallituksen Terrafame -kaivosyhtiön rahoituspäätöksessä. Varsinainen kohu leimahti siitä, kun selvisi, että Yleisradion johto kielsi jälkeenpäin uutisoimasta enää asiasta laajemmin. Oli epäilyjä myös siitä, että Yleisradion johto olisi taipunut Juha Sipilän hallituksen painostukseen jo jonkin aikaa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Mikko Jääskeläinen (s. 24.2.1960 Espoo) antoi pääministeri Juha Sipilän jääviydestä tehdyistä valituksista 1.2.2017 päätöksensä, jonka mukaan pääministeri Sipilä ei ollut hallituksessa jäävi päätöstä tehtäessä. Petri Jääskeläinen toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 2010-2025.

Petri Jääskeläinen.

Pekka Perä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myöntää toukokuussa 2016 kaivosyhtiö Terrafamelle – tunnettiin aikaisemmin toimitusjohtaja, kaivostoiminnan diplomi-insinööri Pekka Heikki Juhani Perän (s. 19.8.1964 Seinäjoki) johtamana kaivosyhtiö Talvivaarana – 144 miljoonan euron lisärahoituksen. Saman vuoden marraskuussa hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi yhtiölle vielä lisää 100 miljoonaa euroa; kaikkiaan valtion ilmoitettiin sijoittaneen tähän kaivosyhtiöön 500 miljoonaa euroa. Marraskuun 14. päivä vuonna 2016 pääministeri Juha Sipilä teki vierailun Terrafame kaivoksella Kainuussa. Pääministeri Sipilä kehui Sotkamossa tehdyn ihmeen ja että tämän kaivoksen alasajo ei enää olisi vaihtoehtona. Pääministerin vieraili kaivoksella uutisoitiin mediassa näyttävästi ja Juha Sipilä esiintyi kuvissa Terrafame -pipo päässään, joka ei jäänyt huomaamatta. Politiikan tutkija Erkka Railo (s. 1973) lausui, että kyseessä oli maailmanhistorian kallein pipo. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvosen (s. 1958) mukaan ”Terrafamen kannalta pipo oli hyvää pr-viestintää. Se välitti, että pääministeri on heidän puolellansa.”

Erkka Railo.

Erkki Karvonen.

Vain kymmenen päivää myöhemmin, torstaina 24.11.2016, Kansan Uutisissa kirjoitettiin, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel Oy on saanut merkittävän kuljetintilauksen valtion omistamalta Terrafame -kaivokselta. Lehden uutinen herätti kysymyksen Juha Sipilän hallituksen esteellisyydestä edellä mainittuun päätökseen 100 miljoonan euron lisärahoituksen myöntämisestä Terrafamelle, joka omistaa Talvivaaran kaivoksen. Katera Steel Oy on pääministeri Juha Sipilän isoisän Esa Jauhiaisen (1915-2003) vuonna 1961 perustama yritys, jonka nimi alun alkujaan oli Hitsaus ja levytakomo Ky. Yhtiön pääomistajien joukossa olivat Sipilän enot Markku ja Kari Jauhiainen sekä hänen serkkunsa Ismo ja Ilkka Jauhiainen. Katere Steel Oy:llä oli Talvivaaraan liikesuhde vuosina 2012-2013. Juha Sipilä oli vuosina 2011-2014 sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta Katera Steel Oy:n vähemmistöosakas viiden prosentin osuudella. Vuodesta 2014 lähtien nuo osakkeet olivat Juha Sipilän aikuisten lasten omistuksesa. Ismo Jauhiainen kertoi vuonna 2011 Talouselämä -lehdelle, että ”Juha Sipilä ei tule hallitukseen, mutta hän antaa meille hallitustyöskentelyyn neuvoja.”

Pääministeri Juha Sipilä.

Päämiinisteri Juha Sipilä kommentoi avustajansa välityksellä Kansan Uutisten kirjoitusta, että ”sen [vuoden 2014] jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista”. Heti seuraavana päivänä Yleisradio uutisoi asiasta näyttävästi. Yksi Katera Steel Oy:n omistajista, pääministerin eno Markku Jauhiainen kommentoi Yleisradiolle sitä, että Kateran omistajat olisivat keskustelleet Terrafame -tilauksesta pääministerin kanssa: ”Emme. Tuo on naurettava väite. Ei kukaan pöljä tuollaista, ei kennelläkään tule mieleen, että rupeaisi tuollaista puhumaan. Ohimennen torilla näin hänet. Varmaan hänellä on muutakin tehtävää (kuin pitää yhteyttä).”

Ruben Stiller.

Varhain keskiviikkona 30.11.2016 Suomen Kuvalehti julkaisi uutisen otsikolla: ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”. Suomen Kuvalehti paljasti verkkosivuillaan, että Yleisradion julkaisema uutinen ja pääministeri Juha Sipilän reaktiot siihen olivat aiheuttaneet kuohuntaa Yleisradiossa. Yleisradion ajankohtaistiimi oli kirjoittanut asiasta jatkouutisen, ”jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle”, mutta pääministeri Sipilän lähettämien sähköpostiviestien vuoksi uutisen julkaisu peruttiin. Samalla lailla peruttiin useita muita uutisen julkaisuja mm. Aamu-tv:ssä ja A-studiossa. Kolme nimettömänä pysytellyttä Yleisradion työntekijää paljasti, että Yleisradion johto torppasi kolme pääministeri Juha Sipilän esteellisyysepäilyjä koskevaa jatkouutista.

Atte Jääskeläinen.

Toimittaja Ruben Stiller sai työnantajaltaan (Yleisradio) kirjallisen varoituksen siitä, että hän oli aikonut käsitellä asiaa juontamassaan televisio-ohjelmassa Pressiklubi. Ruben Stillerin saama varoitus kuitenkin peruttiin myöhemmin. Pääministeri Juha Sipilän sähköpostien vastaanottajina olivat toimittaja sekä tuottaja Salla Vuorikoski (s. 1977) ja Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava toimittaja Atte Jääskeläinen. Toimittaja Salla Vuorikoski julkaisi viestit myöhemmin Facebook -seinällään lukuun ottamatta kansalaispalautteita, ja myöhemmin viestit julkaisi myös Iltalehti.

Salla Vuorikoski.

Toimittaja Salla Vuorikoski lähestyi kahta Juha Sipilän avustajaa sähköpostin välityksellä 25.11.2016 kello 12.08. Saamatta kommenttipyyntöönsä vastausta Salla Vuorikoski julkaisi kello 14.05 uutisen. Pääministeri Juha Sipilä lähetti ensimmäisen viestinsä toimittaja Salla Vuorikoskelle kello 15.09, jossa hän kirjoitti, että ”Eipä kerennyt kommentoida, kun edesvastuuton juttu on jo tehty. Hyvään journalismiin kuuluu se, että syytetyllä on mahdollisuus sanoa oma näkemyksensä.” Myöhemmässä viestissään pääministeri Sipilä kirjoitti: ”Me emme tarvitse oppositiota ollenkaan, niin puolueellista Ylen viestintä on ollut tämän vaalikauden aikana. Tämän ovat todenneet erityisesti ne kansanedustajat, jotka ovat olleet pidempään mukana. Tällaista ei kuulemma ole nähty koskaan… Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan. t. Juha.”

Uutisessa sinänsä ei siis ollut mitään asiavirheitä, mutta pääministeri Juha Sipilä hermostui lähinnä siitä, että hän ei saanut kommentoida uutista ennen sen julkistamista. Päivemmällä Suomen Kuvalehdessä kirjoitettiin, että johtaja Atte Jääskeläinen on keskustasta; Jääskeläinen toimi 1980-luvulla aktiivisesti keskustanuorissa Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajana. Juha Sipilä taas oli Keskustapuolueen puheenjohtaja. Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kyllä korosti, että hänellä ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen ollut minkäänlaisia siteitä Keskustapuolueeseen. Atte Jääskeläinen joutui myöntämään Yleisradion linjanneen, ettei Juha Sipilän esteellisyysepäilyjä ”spekuloida” keskusteluohjelmissa. Jääskeläinen kiisti kuitenkin, että Yleisradio olisi taipunut painostukseen pääministerin edessä. Atte Jääskeläinen perusteli linjausta sillä, että asia oli jo useiden päivien ajan ollut käytännössä Yleisradion pääuutinen, joten uutinen oli laitettava ”oikeisiin mittasuhteisiin” ja eduskunnan oikeusasiamiehelle annettava työrauha.

Susanna Päivärinta.

Pääministeri Juha Sipilä päätti pitää tiedotustilaisuuden, jossa hän vakuutti, että hänellä ei ole aikomustakaan rajoittaa lehdistönvapautta ja hän lisäsi, että hänen luottamuksensa Yleisradiota kohtaan on ”ihan ookoo”. Suomen Kuvalehden artikkelin jälkeen Yleisradion uutisjohto päätti perääntyä asiassa. Keskiviikkona 30.11.2016 syntynyttä kohua käsiteltiin Yleisradion A-studiossa televisiossa. Pääministeri Juha Sipilä peruutti aikaisemmin sovitun tulonsa televisio-ohjelmaan. Atte Jääskeläisen mukaan syynä perumiseen oli, että pääministeri odottaa eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä asiassa. Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli A-sudion ohjelmassa vieraana ja toimittaja Susanna Päivärinta (s. 1965) haastatteli häntä videolinkin kautta. Susanna Päivärinta toimi yli kaksikymmentä vuotta Yleisradion toimittajana ja vuosina maaliskuusta 2017 kevääseen 2023 hän työskenteli Iltalehdessä. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Susanna Päivärinta valittiin Kokoomuksen kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä.

Toimittaja ja mediapersoona Ruben Stiller 

Toimittaja Ruben Stiller.

Terttu & Hirsch Stiller.

Ruben Olavi Stiller (s. 28.7.1961 Nummi) tunnetaan toimittajana monista radio- ja televisio-ohjelmista. Ruben Stiller pitää itseään sekoituksena suomenruotsalaisuutta, pohjalaisuutta sekä juutalaisuutta. Ruben Stiller ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä. Ruben Stillerin isä oli suomenruotsalainen sekä -juutalainen Nummen hammaslääkäri Hirsch Stiller (s. 10.7.1913 ja k. 28.3.1988) ja äiti eteläpohjalainen Terttu Kyllikki Stiller (o.s. Mansikka-aho, s. 25.4.1934 Evijärvi ja k. 1985 Helsinki). Veljensä kanssa Ruben Stiller sanoo isänsä vaienneen kahdella kielellä menneisyydestään. Symbolisesti mielenkiintoinen isä avioitui kaksi kertaa eri ei-juutalaisen naisen kanssa. Hirsch Stillerin isä oli elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Mauritz Stillerin (oik. Moshe Stiller, s. 17.7.1883 Helsinki ja k. 18.11.1928 Tukholma, Ruotsi) veli, yrittäjä ja hyväntekijä Abraham Stiller (s. 30.6.1885 Helsinki ja k. 15.9.1972), jolla oli Helsingissä hänen vaimonsa Vera Stillerin (o.s. Nemeschansky, s. 31.7.1886 Turku ja k. 4.1.1964) johtama menestyvä vaatetusliike Oy Stiller Ab. Abraham Stiller oli sionisti ja hän kannatti juutalaisvaltion perustamista Palestiinaan. Elokuvaohjaaja Klaus Juhani Härö (s. 31.3.1971 Porvoo) on tehnyt elokuvan Abraham Stilleristä nimellä, Ei koskaan yksin (2025).

Abraham Stiller.

Ruben Stillerin ura median palveluksessa alkoi vuonna 1985 vapaana toimittajana samana vuonna perustetussa Image-lehdessä. Image-lehden perusti kauppatieteiden maisteri Raoul Grünsten (s. 23.8.1960 Helsinki), joka voitti vuonna 1994 Fotofinlandia -valokuvakilpailun. Radion puolella Ruben Stillerin ura käynnistyi vuonna 1987 Helsingissä vuonna 1985 perustetussa kaupallisessa radioasema Radio Cityssä. Radio Cityssä Ruben Stiller työskenteli kolmen vuoden ajan ja tuli sen aikana valtakunnalliseen julkisuuteen. Vuosina 1991-1993 Ruben Stiller työskenteli 1.6.1990 toimintansa aloittaneen Yleisradion pääasiassa nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun radiokanava Radiomafian juontajana. Ruben Stiller herätti pientä kohua vuonna 1993 nimittämällä Radiomafian lähetyksessä Keskustapuolueen Yleisradion alue- ja uutisyksikön johtaja Eino Tapio Siikalaa (s. 23.4.1941 Kemi) ”kökkötraktoriksi”, jonka vuoksi Ruben Stiller hyllytettiin kolmen kuukauden ajaksi ohjelmasta. Tuona aikana Ruben Stiller kuitenkin ilmestyi kiellosta huolimatta yllättäen suoriin radiolähetyksiin, minkä vuoksi hänet irtisanottiin Yleisradion palveluksesta.

Tapio Siikala.

Lasse Lehtinen.

Ruben Stiller ansioitui Radio Mafian jälkeen useiden televisio-ohjelmien juontajana. Televisioura Ruben Stillerillä alkoi ohjelmassa Anteeksi kuinka? vuosina 1993-1999. Ohjelmaa juonsi toimittaja, poliitikko ja kirjailija Lasse Antero Lehtinen (s. 23.1.1947 Kotka) ja siinä ajankohtaisia asioita kommentoivat ”lautamiehinä” toimineet pakinoitsija, käsikirjoittaja ja kirjailija Seppo Esko Juhani Ahti (s. 19.8.1944 Tampere) ja Ruben Stiller. Ohjelmaa käsikirjoittivat Lasse Lehtinen ja Pekka Edwin Johannes Karhuvaara (s. 25.3.1954 Helsinki).

Seppo Ahti.

Pekka Karhuvaara.

Televisiokanava Nelonen esitti 1.1.1998-28.4.2001 Stiller -nimistä ohjelmaa, jossa Ruben Stiller kommentoi ajankohtaisia asioita ja haastatteli julkisuuden henkilöitä. Stiller-ohjelman päätyttyä Ruben Stiller siirtyi juontamaan R -Studio-ohjelmaa vuosina 2002-2003 ja Sunnuntaikomitea -ohjelmaa vuonna 2003. Ruben Stiller on juontanut mm. Levyraatia vuosina 2003-2005. Levyraati on musiikkiohjelma televisiossa, jonka legendaarinen juontaja ja ideoija oli vuosina 1961-1980 mainostoimiston toimitusjohtaja ja jazzmuusikko Jaakko Juhani Jahnukainen (s. 15.3.1925 Helsinki ja k. 8.10.1980 Helsinki). Stiller esiintyi samoin juontaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Joonas Riku Kullervo Hytösen (s. 12.1.1975) kanssa keskusteluohjelmassa, Ruben & Joonas vuosina 2004-2007. Toimittaja, poliitikko ja tietokirjailija Timo Olavi Harakka (s. 31.12.1962 Helsinki) kehitti vuonna 2005 Yleisradiolle viihteellisen ajankohtaisohjelman, Pressiklubi, jonka tuottajana ja juontajana hän myös alkuun toimi. Timo Harakan jatkaessa tuottajana tuli ohjelmaan juontajaksi vuosiksi 2009-2017 Ruben Stiller.

Jaakko Jahnukainen.

Joonas Hytönen & Lenni-Kalle Taipale.

Pressiklubin ajoilta vuodelta 2012 Ruben Stiller kirjoitti tekstin, Stiller vastaan Stiller, jossa liberaali ihminen väittelee itsensä kanssa. Kirjoituksen aiheena oli Muhammed -filmi ja sananvapaus. Vastakkain kirjoituksessa olivat Ruben ja hänen sivupersoonansa, Olavi, jonka Ruben Stiller nimesi toisen etunimensä mukaan. Ruben Stiller kysyykin tämän jälkeen: Kuka teidän mielestänne voitti tämän vättelyn? Tässä tämä teksti, olkaa hyvät!:

Timo Harakka.

”Ruben: Googlen olisi pitänyt poistaa Muhammed-klippi Youtubesta. Sensuurin vastainen kauhistelu on tässä tapauksessa naurettavaa: Googlehan poistaa koko ajan materiaalia tekijänoikeuslakien takia ja sensuroi esim. pornon Youtubesta. Olavi! Turha hurskastella länsimaalaisella sananvapaudella ratsastaen! Olavi: Tuo on selkärangattoman liberaalin puhetta. Te olette aina valmiita kompromisseihin islamistien ehdoilla. Ainoa periaatteenne on periaatteettomuus. Jos annamme nyt periksi, meitä kiristetään tulevaisuudessa millä tahansa netistä löytyvällä materiaalilla. Työkaverini löysi kahdessa minuutissa Youtubesta suomalaista materiaalia, joka loukkaa Muhammedia vähintään yhtä paljon kuin kyseinen filmi. Ruben: Olet sanavapausfundamentalisti. Sinun mielestäsi sananvapaus on niin ehdoton arvo, ettei seurauksista tarvitse välittää. Toisin sanoen kannatat vapautta ilman vastuuta. Sinun Jumalasi on rajaton vapaus! Olavi: Uskomattoman typerä väite! Sinä rinnastat länsimaalaista sananvapautta puolustavat ihmiset niihin islamisteihin, jotka hyökkäävät suurlähetystöihin ja ovat valmiita tappamaan profeettansa puolesta. Sinun logiikkasi mukaan esim. Salman Rushdie syyllistyi fundamentalismiin julkaistessaan Saatanalliset säkeet. Ymmärrät varmaankin edesmennyttä Khomeinia, joka kehotti tappamaan Rushdien. Ruben: En tietenkään hyväksy fatwaa. Sen sijaan kritisoin sinun sananvapauskäsitystäsi. Jos profeetta Muhammedin loukkaaminen on länsimaalaisen sananvapauden ydin, sananvapauskäsityksessä on jotain vikaa. Vastikään ukrainalainen feministiryhmä Femen marssi rinnat paljaana Pariisin muslimialueella. Rintoihin oli kirjoitettu mm. iskulauseet ” Muslimit, ollaan alasti” ja ”Jumala on nainen”. Tämä on sinun mielestäsi varmaankin sananvapauden huippu.

Ruben Stiller.

Olavi: Kumpi loukkaa sinun mielenrauhaasi enemmän: paljaat tissit vai iskulauseet? Ruben: Minua loukkaa se, että paljaat rinnat Pariisin muslimialueilla nähdään länsimaalaisen sananvapauden toteemina. En myöskään hyväksy ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimintaa. Se julkaisi viime viikolla Muhammed-piirroksia seurauksista välittämättä. Eivät lehden toimittajat ole sananvapauden sankareita. Piirrokset ovat edesvastuuton provokaatio lehden leviikin nostamiseksi. Olavi: Vaihtelun vuoksi voisit ottaa selvää faktoista. Lehden toimitus poltettiin viime vuonna, kun se oli julkaissut sharia-erikoisnumeron. Sinä istut täällä Suomessa itsetyytyväisenä nojatuolissasi ja kierrät kaikki riskit kaukaa. Kun joku sitten pitää kiinni sananvapauden periaatteista, sinä kutsut toimintaa provokaatioksi. Olet islamistien hyödyllinen hölmö, myötäjuoksija. Ruben: Tuo on törkeä provokaatio! Muistuttaisin sinua suomalaisesta kunnianloukkauslainsäädännöstä. Sananvapaudella on aina rajansa! Olavi: No, sorry sitten. Peace vaan sinullekin. Mutta oletko miettinyt, ketä oikeastaan puolustat, kun kannatat sensuuria? Ja vastaus tietysti on: sinä puolustat islamistien oikeutta rajoittaasananvapautta omien rajojensa ulkopuolella. Sinä et puolusta maltillisten muslimien asemaa, vaan niitä voimia, jotka ovat ottaneet oman uskontonsa panttivangikseen. Ruben: Tuo on niin halpaa, etten viitsi edes suuttua. Olen koko ajan yrittänyt vain sanoa, että toisinaan on mietittävä oman toiminnan seuraamuksia. Et varmaankaan hyväksy esimerkiksi väkivaltaisen pornon levittämistä. Jos Muhammedin loukkaaminen johtaa väkivaltaisuuksiin, on otettava huomioon oman toiminnan välittömät seuraamukset. Olavi: Kukaan ei ole pakottanut polttamaan suurlähetystöjä, kukaan ei ole pakottanut asettamaan fatwaa Salman Rushdielle, eikä kukaan ole pakottanut katsomaan Muhammed-filmiä. Miten yksi filmi voi loukata profeettaa, jolla oli suora yhteys Jumalaan? Ajatus jumalanpilkasta on sinänsä naurettava. Kaikkivoipaa Jumalaa ei voi loukata. Jos joku näin väittää, hänen mielessään kytee epäilys omaa uskontoaan kohtaan. Ruben: Kyse on jostain muusta: toisten ihmisten uskonnollisten tunteiden kunnioittamisesta. Sinun kaltaisesi ateisti ei tätä tajua. Te olette yltiörationalisteja ja kiellätte pyhän käsitteen. Ihmiskäsityksenne on todella kapea. Olavi: Eiköhän ole aika aika lopettaa? Nyt olet hypännyt jo ihmiskäsitykseen. Mitä seuraavaksi? Ruben: Sinä toivot salaa sensuuria. Jos mitään sensuuria ei ole, sananvapaus muuttuu merkityksettömäksi. Myönnä pois Olavi, jossain mielesi syövereissä elää valtava halu tulla sensuroiduksi. Olavi: Nyt riittää. Kannatan periaatteessa kulttuurien välistä dialogia, mutta en idioottien kanssa. Minä lähden! Ruben: Oikeudessa tavataan! Tuo oli kunnianloukkaus! Kadut, kun näet asianajajani!”

 Tampere Chamber Music -festivaali 2026

Tampere Chamber Music -festivaali tarjosi mielenkiintoisen tilaisuuden tiistaina 20.1.2026 kello 14.30 – 16.00 Tampereella Satamakadun salilla musiikin rytmistä ja hengityksestä. Tampere Chamber Music -festivaalin taiteellinen johtaja, Heini Kärkkäinen, esitteli tilaisuuden näin: ”Worksop on matka rytmin olemukseen. Alussa oli rytmi.Se on kaikessa elämässä hyvin merkittävä elementti. Musiikissa se avaa valtavat mahdollisuudet keskustelulle, jossa nyt on mukana jazzmuusikko, jousisoittaja, pianisti ja fyysikko.”

Rytmi on musiikkin perusta: se jäsentää aikaa, liikettä ja ilmaisua. Silti juuri rytmin hienovarainen vaihtelu tekee musiikista elävää: se rakentuu tyylin, ilmaisun ja yhteissoiton vuorovaikutuksesta sekä inhimillisistä ajoituksen vaihteluista. Mitä kaikkea hyvä rytminkäsittely siis sisältää? Rytmin ja sykkeen olemuksesta keskustelevat jazzmuusikko, sellisti, pianisti ja fyysikko – taiteen ja tieteen yhteisessä sykkeessä.

Esa Räsänen toimii fysiikan professorina ja fysiikan yksikön päällikkönä Tampereen yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hänen tutkimusalansa on laskennallisen fysiikka, erityisesti kvanttimekaniikka sekä kompleksisten aikasarjojen poikkitieteellinen tutkimus mm. kardiologian alueella. Hän on julkaissut noin 150 artikkelia, useita papentteja ja hänen tutkimusryhmänsä tuloksia on kaupallistettu mm. sykemittareissa. Räsänen on tutkinut myös musiikin rytmisten vaihteluiden rakennetta ja kehittänyt rytmiikan analytiikkaan uusia laskennallisia menetelmiä. Hän soittaa rumpuja The Prof Experience -yhtyeessä.

Jukka Tapani Perko (s. 18.2.1968 Huittinen) on saksofonisti ja jazzmuusikko, joka ylioppilaaksi päästyään vuonna 1987 opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1988 lähtien. Jukka Perko esiintyi vuonna 1985 ensikertaa Pori Jazz -festivaaleilla. Vuonna 1987 hän aloitti kaksi vuotta kestäneen kiertue-elämän Euroopassa ja Yhdysvalloissa Dizzy Gillespien 70th Anniversary Bandin soittajana. Jukka Perko liittyi vuoden 1989 alussa UMO Jazz Orchestraan ja hänelle myönnettiin loppuvuodesta vielä Jazz Liiton Yrjö -palkinto. Vuonna 1988 Perko aloitti yhteistyön vibrafonisti ja säveltäjä Jaani Pekka Severi Pyysalon (s. 18.12.1967 Pori) kanssa.

Jukka Perkolla oli Jukka Perko Quartet, jossa soittivat hänen lisäkseen vibrafonisti Severi Pyysalo, basisti Eerik Jari Siikasaari (s. 8.10.1957) ja rumpali Marko Heikki Timonen (s. 7.9.1966 Kiukainen). Vuoden 1989 ensilevytys oli nimeltään Portrait by Heart, jolla Jukka Perkon lisäksi soittivat pianisti Kirmo Mauri Sakari Lintinen (s. 16.5.1967 Saarijärvi), basisti Eerik Siikasaari ja rumpali Marko Timonen. Perko perusti vuonna 1993 Severi Pyysalon kanssa erään ”uuden jazz-sukupolven” merkittävimmistä ja menestyneimmistä suomalaisista jazz-yhtyeistä: Perko-Pyysalo Poppoon. Samana vuonna Jukka Perkosta tuli Finland Festivalsin vuoden nuori taiteilija ja Perko-Pyysalo Poppoon Garden of Time -albumi palkittiin Jazz-Emmalla.

Jukka Perko sai vuonna 2001 toisen Jazz-Emmansa Hurmio-orkesterin albumista, Music of Olavi Virta. Kyseessä oli Blue Note Finlandin ensimmäinen julkaisu. Virsiä sisältänyt ja Virtuosi Di Kuhmo -ryhmän kanssa soitettu Kaanaanmaa julkaistiin joulumarkkinoille vuonna 2002 ja tuo levy myi jazz-levyksi poikkeuksellisen hyvin, yli 20 000 kappaletta. Levy nousi jopa Suomen virallisella albumilistalla kahdenkymmenen kärkeen. Jukka Perkon kolmas Blue Note -albumi, Kuunnelmia, julkaistiin loppuvuodesta 2004. Vuonna 2006 ilmestyi Jukka Perkon kokoomalevy, Retrospective. Vuonna 2008 Jukka Perko toteutti yhdessä Ari-Mikko Kuustosen (s. 4.3.1960 Leppävirta) kanssa albumin Profeetta, jonka innoittajana toimi samanniminen Kahil Gibranin (s. 6.1.1883 Besharri ja k. 10.4.1931 New York) kulttiteos. Jukka Perko on avioliitossa Live Nation Finlandin tapahtumapaikoista vastaavan toimitusjohtajan, Katja Leppäkosken (s. 24.4.1971 Rauma) kanssa.

Robert Cohen syntyi 15.6.1959 Lontoossa viulisti Raymond Cohenille ja pianisti Anthya Raelille. Cohen aloitti sellonsoiton viisivuotiaana ja 10-vuotiaana hän aloitti opiskelun Purcell School for Young Musiciansissa. Hän teki konserttodebyyttinsä jo 12-vuotiaana Lontoon Royal Festival Hallissa Boccherinin Bb-duurikonsertolla. Hän opiskeli sellisti ja pedagogi William Pleethin (s. 12.1.1916 Lontoo ja k. 6.4.1999) johdolla. 17-vuotiaana hän soitti Wigmore Hallissa Lontoossa resitaalidebyyttinä. Vuonna 1975 Cohen aloitti opinnot Guildhall School of Music and Dramassa ja valmistui sieltä jatko-opinnoissaan Advanced Solo -tutkinnon suorittaneena vuonna 1977. Tuona aikana häntä opettivat mm. Jacqueline du Prén, André Navarran ja Mstislav Rostropovitš. Seuraavien neljänkymmenenviiden vuoden aikana hänen arvostettu kansainvälinen uransa on nostanut hänet aikamme merkittävimpien sellistien joukkoon. ”On helppo kuulla, mistä kohu syntyy – hän soittaa kuin jumala”, kirjoitettiin aikanaan New York Stereo Review -lehdessä.

Robert Cohen on kutsuttu esiintymään konserttosolistina ympäri maailmaa kapellimestareiden Claudio Abbadon, Antal Dorátin, Sir Mark Elderin, Mariss Jansonsin, Sir Charles Mackerrasin, Kurt Masurin, Riccardo Mutin, Sir Roger Norringtonin, Tadaaki Otakan, Sir Simon Rattlen, Michael Tilson-Thomasin ja Osmo Vänskän johdolla. Hän on tehnyt laajaa kamarimusiikkiyhteistyötä myös monien tunnettujen solistien ja yhtyeiden kanssa, kuten Yehudi Menuhinin, Amadeus-jousikvartetin (mukaan lukien heidän Deutsche Grammophonille tekemänsä Schubertin kvinteton levytys), Leonidas Kavakosin, Krystian Zimermanin sekä pitkäaikaisen duokumppaninsa, pianisti Heini Kärkkäisen kanssa.

Robert Cohen teki levytysdebyyttinsä 19-vuotiaana säveltäjä Edward Elgarin sellokonsertolla ja London Philharmonic -orkesterin kanssa (EMI). Levy saavutti hopealevyn yli 250 000 kappaleen myynnillä. Hän on levyttänyt laajasti levy-yhtiöille BIS, BeArTon, EMI, Deutsche Grammophon, Naxos ja Sony sekä toiminut pitkäaikaisessa levytyssopimuksessa Deccan kanssa. Vuosian 1989-2012 Cohen johti Charleston Manor Festivaalia ja vuosina 1989-2012 hän soitti sellistinä legendaarisessa Fine Arts Quartetissa lokakuusta 2011 tammikuuhun 2018 saakka.

Robert Cohen on inspiroiva pedagogi ja pitää mestarikursseja konservatorioissa eri puolilla maailmaa. Hän toimii William Pleeth -selloprofessorina Lontoon Royal Academy of Musicissa ja luennoi esityksestä ja siihen valmistautumisesta Royal Academy of Musicissa, Cambridgen yliopistossa sekä musiikkifestivaaleilla Kanadassa, Kiinassa, Suomessa, Ruotsissa, Slovakiassa ja Yhdysvalloissa. Cohenin kokemus ja kiinnostus muusikoiden tukemiseen johtivat Cello Clinic -toiminnan perustamiseen, jossa hän diagnosoi ja auttaa ratkaisemaan soittamiseen liittyviä fyysisiä ja fysiologisia ongelmia.

Heini Talvikki Kärkkäinen (s. 10.1.1966 Kitee) on Tampereen ammattikorkeakoulun pianonsoiton yliopettaja. Heini Kärkkäinen opiskeli alkuun pianonsoittoa Jyväskylässä Dmitry Hintzen oppilaana sekä vuodesta 1984 lähtien Sibelius-Akatemiassa Maija-Liisa Pohjolan (oik. Pohjoja-Oramo, s. 9.7.1936 Seinäjoki ja k. 31.12.2021) johdolla. Hän voitti Ilmari Hannikainen -pianokilpailun vuona 1984 ja sijoittui toiseksi Maj Lind -pianokilpailussa vuonna 1986. Kärkkäinen valmistui taiteen maisteriksi vuonna 1991. Täydentäviä piano-opintoja Heini Kärkkäinen on hankkinut mm. Jacques Rouvierilta Pariisista ja Ralf Gothónilta.

Heini Kärkkäinen on konsertoinut runsaasti sekä Suomessa että ulkomailla eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Kotimaassaan Kärkkäinen on esiintynyt paljon suomalaisorkestereiden solistivieraana, mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Sifonia Lahden ja Avanti!n konserteissa. Heini Kärkkäistä arvostetaan samoin kamarimuusikkona ja hän on mm. Kuhmon kamarimusiikin vakiovieraita. Hänet on kutsuttu esittämään useiden kamarimusiikki- ja orkesteriteosten kantaesityksiä, mm. Mikko Heiniön, Jouni Kaipaisen, Magnus Lindbergin, Marzi Nymanin, Outi Tarkkisen, Olli Koskelinin ja Aulis Sallisen sävellyksiä.

Heini Kärkkäinen on vieraillut monilla festivaaleilla, kuten esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki, Oxford Music Festival, Holstebro International Music Festival, Pärnu Musik Festival, Staunton Music Festival, Charleston Manor Festival, Caceres Music Festival. Heini Kärkkäinen on tehnyt useita palkittuja levytyksiä. Duolevy Jan-Erik Gustafssonin kanssa sai Yleisradion vuoden levy -palkinnn vuonna 1994. Camille Saint-Saënsin musiikkia sisältävä levy (BIS Classics) oli brittiläisen BBC Music Magazinen kuukauden levy maaliskuussa 2007 ja Gramophone -lehti sisällytti sen suosituksiinsa. Muita levytyksiä ovat mm. Sibelius -levy Pekka Kuusiston kanssa (Ondine) sekä Bartokin Konsertto kahdelle pianolle ja lyömäsoittimille (RSO/Jumppanen/Oramo/Warner Classics).

Heini Kärkkäinen perusti musiikkia ja hyvinvointia yhdistävän kansainvälisen kamarimusiikkifestivaalin Tampereelle tammikuussa 2017. Tampere Chamber Music -festivaali yhdistää taidetta ja tiedettä, musiikkia ja tanssia. Se kokoaa kansainvälisiä eturivin muusikoita ja luennoitsijoita yhteen tapahtumaan, joka käsittelee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja musiikin terveysvaikutuksia. Festivaali on otettu innolla vastaan Tampereella.