Olli Antero Ahvenlahti (38. osa)
Olli Ahvenlahti työskenteli Sysmän maalaistalon kakkoskodillaan välistä. Maalaistalossa oli iso tupa leivinuuneineen, keittiö ja pari makuukammaria; talossa oli asennettu myös sähköpatterit, mutta leivinuunin lämmitys piti talon pari kolme päivää lämpimänä. Tammikuussa 1987 Olli Ahvenlahti oli laittanut rantasaunansa lämpiämään illan tullen ja kun hän meni katsomaan saunaa puita lisätäkseen pesään, hän huomasi saunan olevan liekeissä. Paikalle täytyi kutsua palokunta, mutta saunamökki pääsi palamaan niin pahoin, että lopulta se täytyi purkaa sekä rakentaa uusi saunarakennus samalle paikalle.
Olli Ahvenlahti oli mukana usean vuoden ajan Sysmän neuvottelukunnassa, joka vireänä kesäkautena – mökkiasukkaat lisäsivät paikkakunnan väkiluvun moninkertaiseksi kesäaikaan – suunnitteli paikkakunnan kulttuurielämää. Sysmän kirkolta Olli Ahvenlahti osti kauppakäyntejä varten Pappa-Tunturin itselleen mopoksi tuhannella markalla vanhalta mieheltä. Tipparellunsa Olli Ahvenlahti huollatti Sysmässä paikallisen autohuoltamo Seppo Leppäsellä, joka myös huolehti auton talvisäilytyksestä tallissaan. Auto jäi Sysmään viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä Ollin käyttäessä sitä enää vain hyvin säästeliäästi erikoisajoihin.
Autopuhelimet alkoivat yleistyä ja Olli Ahvenlahti hankki omaan Mazdaansa myös Panasonic -merkkisen autopuhelimen; Ollin Ahvenlahden keikkamatkoilla autopuhelin oli tarpeellinen työväline, koska sillä sai yhteyden mm. keikkajärjestäjiin jo ennen keikkaa vaikkapa esiintymisajan tiedustelun vuoksi. Samoin ruokatilaukset ennen keikkaa sujuivat puhelimella näppärästi. Hotellit tulivat Olli Ahvenlahdelle myös hyvin tutuiksi keikkaillessa Vesa-Matti Loirin kanssa. Parikin kertaa heillä oli kolmen viikon keikkakiinnitys Turussa Hamburger Börsissä. Hotellimajoitukseen päädyttiin, sillä joka päivä ajomatka Helsiinkiin ja takaisin ei houkutellut. Päivisin he kävivät pelaamassa golffia, mutta Loirin vuorokausirytmi saattoi keikan jälkeen yöllä vaatia vielä osansa. Jos Olli olisi halunnut mennä keikan jälkeen nukkumaan, pyysi Loiri tunnettuna yöeläjänä häntä vielä parille konjakille hotellihuoneeseensa.
Aamiaiselle Olli Ahvenlahti joka aamu hotellissa halusi osallistua, mutta Vesa-Matti Loiria aamuaisella ei näkynyt, sillä hän oli silloin tietysti nukkumassa yöllisen valvomisen jälkeen. Loiri ja Ahvenlahti eivät olleet mitään absolutisteja alkoholin suhteen, mutta käyttö oli kohtuullista ja koskaan yhtäkään keikkaa ei alkoholin käytön vuoksi tarvinnut perua. Tämä oli myös yksi suosion salaisuus. Ravintolaesiintymiset alkoivat tyypillisesti myöhään; koskaan ei aloitus ollut ennen kello 22:ta, mutta toisinaan aloitus saattoi olla puolenyön jälkeenkin. Yön paluumatkoilla Olli oli aina autokuljettajana, sillä Vesa-Matti Loirilla ei ajokorttia ollutkaan. Autossa kuunneltiin hyvää musiikkia ja yöaikaan Loiri saattoi nukkua autossa. Ajo talven lumisateissa oli uuvuttavinta, mutta kesäöinä Olli Ahvenlahti nautti ajosta suuresti. Keikkamatkojen pitkillä ajorupeamilla molemmat kertoivat toisilleen varsin henkilökohtaisia asioita, mutta ne asiat yhteisestä sopimuksesta pidettiin vain omina tietoina.
Yleisradio julkaisi keskiviikkona 14.3.1990 tiedotteen, jonka mukaan Yleisradion TV1:n kapellimestariksi oli valittu Olli Ahvenlahti. Yrjö Osvald "Ossi” Runne (vuoteen 1936 Rundberg, s. 23.4.1927 Viipuri ja k. 5.11.2020 Helsinki) edellisenä kapellimestarina oli jäämässä eläkkeelle ja Olli Ahvenlahden pesti uutena kapellimestarina alkaisi siksi 2.4.1990. Trumpetisti, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja Ossi Runne ennätti työskennellä TV1:n viihdetoimituksen kapellimestarina 25 vuoden rupeaman. Olli Ahvenlahti oli jo aloittanut vuonna 1977 työskentelyn Yleisradiolle, mutta tämä nimitys oli Ollille ensimmäinen vakituinen työpaikka.
Viipurissa Ossin isä toimi leipurimestarina omassa leipomossa ja hän oli myös amatöörimuusikko, harmonikansoittaja, joka vuonna 1929 oli jo perustamassa Viipurin soitannollista kerhoa. Perheen äiti oli kotirouva. Äiti veikin Ossin jo ennen talvisotaa Viipurin musiikkiopistoon, jossa soittaminen Ossilla alkoi viululla kahdeksan vuoden iässä. Hänen viulunsoiton opettajansa oli Onni Suhonen (s. 5.2.1903 Hamina ja k. 14.3.1987 Helsinki), jonka opettajana oli ollut legendaarinen Viipurin musiikkiopiston perustaja, Boris Osipovitš Sirpo (oik. Sirob, alk. Wolfson, s. 3.4.1893 Vladikavkaz, Venäjä ja k. 25.1.1967 Portland, Oregon, Yhdysvallat). Perhe joutui poistumaan Viipurista talvisodan jaloista Ossin ollessa 12-vuotias. Perhe muutti Helsingin Kallioon ja Ossi Runne liittyi Suomen valkoisen kaartin soittokuntaan 13-vuotiaana; oppilailla oli mahdollisuus opiskella myös Helsingin konservatoriossa, jossa hänen kakkossoittimeksi viulun rinnalle tuli ensin oboe, joka sittemmin vaihtui lopulta trumpetiksi.
Ossi Runnesta varttui ajan oloon tanssimuusikko useiden muiden muusikkoystäviensä tavoin. Sotavuosina oli voimassa tanssikielto Suomessa ainoana sotamaana, mutta kun se purettiin sodan päätyttyä oli muusikoilla paljon kysyntää soittomarkkinoilla. Helsingissä keräännyttiin usein ravintola Veljeshoviin kuuntelemaan elävää musiikkia ja siellä saattoi parina iltana viikossa kuulla myös jazzmusiikkia. Pian kaupungilla jo tunnettiin trumpettia soittava nuori poika, jolla oli myös hyvä nuotinlukutaito. Ensimmäisiä Ossinkin amerikkalaisia esikuvia trumpetisteina oli mm. virtuoosi ja orkesterinjohtaja Harry Haag James (s. 15.3.1916 Albany, Georgia, Yhdysvallat ja k. 5.7.1983 Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat). Myöhemmin tulivat mm. Louis Daniel Armstrong (s. 4.8.1901 New Orleans, Yhdysvallat ja k. 6.7.1971 New York, Yhdysvallat), John Birks ”Dizzy” Gillespie (s. 21.10.1917 Cheraw, Etelä-Carolina, Yhdysvallat ja k. 6.1.1993 Englewood, New Jersey, Yhdysvallat) sekä Miles Dewey Davis III (s. 26.5.1926 Alton, Illinois, Yhdysvallat ja k. 28.9.1991 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat). Musiikkia opittiin tuohon aikaan paljon kuuntelemalla ja itse kokeilemalla.
Niittykadun studiolla Helsingissä Ossi Runne soitti trumpetillaan ensimmäisiä levytyksiä vuonna 1945 ja kaikki levytykset soitettiin kerralla koko orkesterin kanssa savikiekoille. Pian Ossi Runne soittikin jo jazzrumpali ja orkesterinjohtaja Osmo ”Ossi” Adolf Aallon (s. 17.8.1910 Helsinki ja k. 19.1.2009 Helsinki) sekä säveltäjä, sovittaja ja tuotantopäällikkö Toivo Pietari Johannes Kärjen (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) orkestereissa keikkoja ja levytyksiä vuodesta 1948 lähtien. Ossi Runne siirtyi 1950-luvun taitteessa Olle Lindströmin yhtyeeseen ja sen jälkeen Erkki Vilhelm Ahon (s. 10.12.1918 Lapinjärvi ja k. 19.8.2002) orkesteriin Kaivohuoneelle vuosiksi 1951-1953. Lopulta Ossi Runne johti jo Erkki Ahon orkesteria itse. Ossi Runne liittyi tanskalaisen Al Stefanon (John Steffensen, s. 25.4.1912 ja k. 20.5.1988) orkesteriin vuonna 1955 trumpetistiksi. Orkesteri esiintyi mm. Hollannissa ja Tanskassa. Orkesterissa soittivat myös Rauno Väinämö Lehtinen (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki) ja tanskalainen Jörgen Petersen (s. 2.12.1931 Randers, Tanska ja k. 13.2.2009 Helsinki), joka löysi suomesta vaimon, kenkäkauppias Soilen Tampereelta, ja jäi lopulta Suomeen asumaan.
Al Stefanon orkesterin jälkeen Ossi Runne kutsuttiin Ruotsiin Teatteri China-Varieteen 17 -miehisen orkesterin johtajaksi. Tämä vaihe elämässä oli hänelle todellinen ammattikoulu, sillä hän joutui silloin työskentelemään useiden kansainvälisten artistien ja muusikoiden kanssa. Orkesteri säesti myös balettiesityksiä ja jatkuvasti kuukausittain ohjelmisto sekä esiintyjät vaihtuivat. Ossi Runne toimi vuosina 1956-1964 Musiikki Fazerin levytyskapellimestarina yli 4 000 levytyksessä. Levytykset tehtiin alkuun Savoy -Teatterissa, myöhemmin Kulttuuritalon kellarissa, Kirjalla ja lopuksi Neitsytpolun Akkuteollisuuden studiolla.
Yleisradio haki vuonna 1965 tv-kapellimestaria ja Ossi Runne haki ja sai paikan talosta. Omasta trumpetinsoitosta joutui kapellimestariaikana tinkimään jonkun verran. Aamuisin ennen töihin menoa Ossi toki puhalteli tunnin ajan trumpettiaan. 22 kertaa Ossi Runne ennätti johtaa vuosien saatossa Suomen euroviisuja ja ensimmäisen kerran hän oli vuonna 1966 kapellimestarina Luxemburgissa. Trumpetinsoiton opettajana Ossi Runne toimi Oulunkylän Pop & Jazz-opstossa vuosina 1972-1983. Karelia puhallinorkesteria hän johti vuosina 1986-2003. Muun toimintansa ohella hän on tehnyt mittavasti omia soololevytyksiä. Musiikkineuvoksen arvonimen Ossi Runne sai vuonna 1995.
Yleisradion ohjelmapäällikkö Aarre Olavi Elon (s. 21.9.1934 Helsinki ja k. 17.2.2022 Helsinki) kanssa Olli Ahvenlahti kävi jonkin aikaa neuvotteluja tulevasta virastaan Yleisradiolla. Aarre Elo soitti ensin Olli Ahvenlahdelle ehdottaen tälle tv-kapellimestarin töitä, koska tunsi Olli Ahvenlahden jo Yleisradiolle tehdyistä musiikkitöistä. Neuvotteluissa oli mukana myös Yleisradion toimitusjohtaja ja Kokoomuksen poliitikko Erkki Aarno Juhani Kaila (s. 1942). Kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa Yleisradio halusi uutisoida uudesta tv-kapellimestarista, vaikka työsopimustakaan ei ollut vielä edes allekirjoitettu valmiiksi. Sopimusneuvottelut saatiin kuitenkin onnellisesti päätökseen ja sopimuksiin saatiin tarvittavat allekirjoituksetkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti