keskiviikko 25. helmikuuta 2026

 Olli Antero Ahvenlahti (40. osa)

Olli Ahvenlahti.

Juha Harri Vainio ja Olli Antero Ahvenlahti ehtivät yhdessä luoda kolme laulua. Ensimmäinen näistä yhteisistä lauluista syntyi euroviisuehdokkaaksi vuonna 1984 ja sen nimi oli Pieni hymy. Seuraavan laulun he tekivät yhdessä Ere Kokkosen jouluohjelman Joulupukki pulassa tunnuslauluksi ja viimeisenä yhteistyönä Kultainen Leija -kilpailuun laulu Kun tunteet kuljettaa. Kilpailu poiki Olli Ahvenlahdelle hieman aikaa yhteistyötä laulajatar Arja Korisevan kanssa. Kilpailukappale Kun tunteet kuljettaa otettiin mukaan Arja Korisevalle tehdylle albumille, Me kaksi vain, joka levynä sai jopa platinalevyn. Olli Ahvenlahti sai sovittaa osan kappaleista, jotka tehtiin Arja Korisevan laulamalle joululevylle.

Jaakko Salo.

Arja Korisevan levytuottajana toimi tuolloin tuottaja, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari Jaakko Elias Salo (s. 22.2.1930 Viipuri ja k. 13.6.2002 Helsinki). Jaakko Salossa oli eräs valtavan hieno piirre ihmisenä; hän ei milloinkaan halunnut tuoda itseään tai omaa tekemistään esille, vaan halusi pysyä pikemminkin ”harmaana eminenssina” tapahtumien taustalla. Jaakko Salon perhe muutti talvisodan vuoksi Varkauteen, jossa Jaakko soitti jo ensimmäisessä yhtyeessä. Ylioppilaaksi päästyään Jaakko Salo opiskeli Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja opintorahojaan sai tienasi mm. ravintolassa soittamalla viihdemusiikkia ruokailijoiden mieliksi. Salo aloitti pian Ronnie Kranckin (s. 13.5.1931 Helsinki ja k. 1.1.2014 Porvoo) yhtyeessä soittamisen. Muusikkouransa ohella Ronnie Kranck toimi äänittäjänä Akkuteollisuuden Neitsytpolku 1:n studiolla sekä Finnvox-studiossa.

Ronnie Kranck.

Jaakko Salolla oli vuosina 1956-1964 oma yhtye ja yhtyeen solisteina lauloivat Seija Karpiomaa-Myllys (s. 4.7.1932 Viipuri ja k. 28.6.2002 Helsinki) sekä Vieno Hellevi Kekkonen-Sauri (s. 6.9.1934 Karttula). Salo toimi levytyspäällikkönä Harry Emanuel Zwi Orvomaan (vuoteen 1944 Orscholik, s. 14.3.1927 Helsinki ja k. 9.9.1990 Helsinki) johtamassa Scandia -levy-yhtiössä ja siellä hän vaikutti paljon jazziskelmän kehitykseen maassamme. Orvomaan vanhemmat olivat Rachel (o.s. Fiedler) ja Alter Samuel Orscholik; äiti oli takkikauppias, jolla oli liike Fredrikinkadulla Helsingissä ja isällä oli pukutehdas Star. Scandia-Musiikki oli Suomen ensimmäinen kustantamo ja levy-yhtiö, joka käytti kuukausipalkkaisia sanoittajia ja suomentajia. Heitä olivat mm. Saukki eli Niilo Sauvo Pellervo Puhtila (s. 27.4.1928 Helsinki ja k. 2.11.2014 Helsinki) ja Juha Harri ”Junnu” Vainio (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi).

Sauvo Puhtila.
Juha Vainio.

1960-luvulla Jaakko Salo oli tärkeä taustavaikuttaja Jukka Jalmari Virtasen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski ja k. 1.9.2019 Helsinki), Aarre Olavi Elon (s. 21.9.1934 Helsinki ja k. 17.2.2022 Helsinki) ja Matti Kaarlo ”Pikkis” Kuuslan (vuoteen 1935 Granlund, s. 7.8.1933 Helsinki ja k. 22.11.2018 Espoo) VEK -tuotantoryhmän takana. 1970-luvun alkupuolella Scandian siirryttyä Finnlevyn omistukseen Jaakko Salo alkoi Finndisc -levy-yhtiön tuotantopäälliköksi. Siten Salosta tuli myös säveltäjä Toivo Kärjen työkaveri ja seuraavina vuosina Jaakko Salo sovittikin paljon juuri Toivo Kärjen sävellyksiä sekä johti studioissa niiden levytyksiä.

Jukka Virtanen.
Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla.

Jaakko Salo oli myös Uuden Iloisen Teatterin perustajajäseniä; hän toimi UIT:n revyiden musiikin sovittajana, käsikirjoittajana ja kapellimestarina vuosina 1979-2002 kuolemaansa saakka. Pentti Oskari Kankaan (s. 20.5.1943 Uusikaupunki) vuonna 1966 Rauman opettajaseminaarilla perustama Seitsemän Seinähullua Veljestä oli UIT vakio-orkesterina vahvistettuna 29 vuoden ajan vuosina 1979-2007. Samoin Jaakko Salolla oli hyvin tärkeä osuus Juha Vainion elämän loppupuolen tuotannon sovittamisen kanssa. Salo ei välittänyt paljoakaan esiintyä sooloartistina, mutta monissa projekteissa hän toimi säveltäjänä, sovittajana sekä pianistina. Jaakko Salo oli myös sovittajana monissa Unto Uuno Monosen (vuoteen Uuno Unto Mononen, s. 23.10.1930 Muolaa ja k. 28.6.1968 Somero) tangoissa levytyskuntoon ja hän saattoi useita Monosen kyhäelmiä lopullisiksi kappaleiksi.

Unto Mononen.

Jaakko Salo tunnettiin Pertti Spede Pasasen elokuvien ”hovisäveltäjänä”. Kaikkiaan Jaakko Salo ennätti tehdä elokuvamusiikkia 44 elokuvaan elämänsä aikana. Yhdessä Sauvo Puhtilan ja Eino Johannes Virtasen (s. 10.12.1925 Helsinki ja k. 26.11.1999 Helsinki) kanssa Salo ideoi ”Saukki & Oravat” -laulut, jossa Eino Virtasen ääni muutettiin pikkuoravien ääneksi. Jaakko Salon sävellystuotanto jäi hieman varjoon hänen omien työkiireidensä vuoksi sovittajana. Parhaiten hänen sävellyksistään muistetaan varmaankin Hortto Kaalo -yhtyeen esittämät Kättä päälle ja käsirahaa ja Toto toi, veto vei, Dannyn eli Ilkka Johannes Lipsasen (s. 24.9.1942 Pori) laulama Seitsemän kertaa seitsemän, Simo Salmisen tutuksi tekemä Pornolaulu ja tietysti Saukin ja Oravien levyttämä Jöröjukka-rock sekä Pikkuoravien hyppyrilinko. Vuonna 1998 Jaakko Salo palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.

Marjatta Leppänen.
Eino Virtanen.

Jaakko Salon ensimmäisen vaimon kuoltua hän avioitui vielä vuonna 2001 pitkäaikaisen työkaverinsa ja ystävänsä, laulaja ja näyttelijä Vappu Marjatta Leppäsen (s. 24.8.1937 Helsinki) kanssa. Jaakko Salo kuoli itse ”saappaat jalassa” sairaskohtauksen saatuaan Linnanmäen Peacock-teatterin lavalle UIT:n ensi-illan Magiaa mahan täydeltä -revyyn viimeisiin harjoituksiin, jonka esityksissä hänen oli määrä olla kapellimestarina. Jaakko Salon hautapaikka sijaitsee Espoon kirkon hautausmaalla.

Jaakko Salon hautapaikka Espoossa.


Musiikkiohjelmia tehdessään Olli Ahvenlahti sai läheltä seurata MTV:n ja Yleisradion hyvin herkkiä suhteita toisiinsa nähden. Alkujaanhan MTV:n lähetykset tulivat Yleisradion kanavan kautta, mutta Olli Ahvenlahden aloittaessa Yleisradion kapellimestarina vuonna 1990 oli jo tiedossa, että MTV tulee saamaan aivan oman ohjelmakanavan lähetyksilleen muutaman vuoden kuluessa. Tämä uusi ohjelmakanava, MTV3 tarkoitti ohjelma-ajan lisääntymistä sekä MTV:lle että Yleisradiolle. Käytännössä tämä muutos tarkoitti, että musiikin ja viihteen määrä televisiossa lisääntyisi ratkaisevasti. Siitä syystä myös ohjelmien suunnittelutyö vei pari kolme vuotta aikaa tuossa vaiheessa. Pertti ”Spede” Pasasella oli sopimukset molempiin taloihin, joten sen varjolla Olli Ahvenlahtikin pääsi tekemään musiikkia Yleisradiolla Pasasen televisio-ohjelmiin.

Pertti "Spede" Pasanen.

Pian kävi niinkin, että Olli Ahvenlahti pääsi suunnittelemaan omaa television musiikkiohjelmaa. Sen vuoksi hän pääsi tekemään myös käsikirjoittamista, vieraiden hankintaa ohjelmaansa sekä tapaamaan paljon ihmisiä. Aikaisemmin Olli Ahvenlahti oli paljonkin näkynyt televisioruuduissa, mutta hänen ei tarvinnut itse olla äänessä, vain huolehtia musiikin sujumisesta. Aivan ensimmäinen Olli Ahvenlahden oma televisio-ohjelma oli syksylla 1990 aloittanut, Kapellimestarin vieraat. Aarre Elo kertoi Olli Ahvenlahdelle, että Olli olisi ohjelman isäntä sekä juontaja, mutta mikäli hän haluaisi, hän voisi ottaa ohjelmaan mukaan myös toisen juontajan kumppanikseen. Olli tarttui heti tähän tarjoukseen ja valitsi kumppanikseen ohjelmaansa juontamaan myös laulaja, muusikko ja näyttelijä Kati Bergmanin (s. 12.12.1959). Olli piti Katia sanavalmiina ihmisenä ja he tunsivat toisensa jo entuudestaan, sillä Kati Bergman oli jäsenenä Opus 5 -lauluyhtyeessä.

Kati Bergman.

Kapellimestari Olli Ahvenlahti sai omaan televisio-ohjelmaansa melko helposti myös vierailijoita. Useinkin nämä vieraat olivat kyllä jo tuttuja hänelle ennestään. Ohjelmassa vierailivat mm. Pave Maijanen, Karita Mattila ja hyvin pian samoin Vesa-Matti Loiri. Vieraidensa varmaan esiintymisrutiiniin Olli Ahvenlahti saattoi aina luottaa kameroiden edessä. Ohjelmaan tehtiin hyvää musiikkia paljon ja siinä nähtiin samoin mielenkiintoisia vieraita solisteina. Seuraava ohjelma, jossa Olli Ahvenlahti oli vahvasti mukana johtamassa musiikkia ja juontamassa, oli Suomen suosikit. Ohjelma tehtiin puolen tunnin suorana lähetyksenä maanantai-iltaisin. Ohjelma oli tuotannossa syksy- ja kevätkauden. Ohjelmassa ihmiset saivat toivoa solistia esiintymään studioon. Ohjelmassa Olli aina soitti puhelun tai kaksi jollekin solistille ja haastatteli häntä ohjelmassa. Tässä ohjelmassa kävivät esiintymässä mm. puolen tunnin aikana vain yhdessä lähetyksessä laulajat Esko Richard ”Riki” Sorsa (s. 26.12.1952 Helsinki ja k. 10.5.2016 Helsinki), Eero Nikodemus Raittinen (s. 6.10.1944 Helsinki ja k. 16.7.2025 Lohja), Marija ”Muska” Babitzin (s. 28.6.1952 Helsinki), Kai Ahti Rainer ”Kuju” Hyttinen (s. 7.1.1947 Mikkeli) ja Meiju Annele Suvas-Berger (s. 22.1.1959 Helsinki).

Eero Raittinen.

Ohjelma teetti Olli Ahvenlahdella todella paljon työtä etukäteen. Solistien kanssa yhteydet, laulujen valinnat ja sovitusten tekemiset sekä orkesterin harjoituttaminen veivät kovasti aikaa, mutta työkin oli mielenkiintoista ja palkitsevaa. Yhä enemmän Olli Ahvenlahden oma kädenjälki alkoi kuulua ja näkyä ohjelmasuunnittelussa syksystä 1991 eteenpäin aikataulukysymysten vuoksi. Olli Ahvenlahti alkoi silloin käyttää merkittävästi aikaansa sen miettimiseen, kuinka televisioon tulisa tarjolle aina vain parempaa ja laadukkaampaa musiikkiviihdeohjelmaa ihmisiä varten. Hän pyrki koko ajan ohjelmatarjonnan lisäämiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti