Urkuri Aimo Johannes Känkäinen
Aimo Johannes Känkänen (s. 24.5.1922 Muolaa ja k. 12.2.2016 Lahti), säveltäjä, urkuri ja Lahden kansainvälisen urkuviikon perustaja, syntyi vuonna 1922 Muolaassa, Karjalan kannaksella. Hän aloitti musiikkiopintonsa Viipurissa vuonna 1938, mutta talvisota katkaisi musiikkiopinnot Viipurissa, ja vuodet 1940-44 kuluivat sotarintamalla. Sodan päätyttyä Aimo Känkäinen jatkoi keskenjääneitä musiikkiopintojaan Helsingin kirkkomusiikkiopistossa, josta hän valmistui kanttori-urkuriksi 1947.
Ensimmäisen kanttorinpaikkansa Aimo Känkänen sai Raumalta, jossa hän toimi urkurina vuosina 1950-1953. Vuonna 1952 hän valmisti Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton diplomitutkinnon ja piti myös ensikonserttinsa Helsingissä. Sibelius-Akatemiassa toimi urkujensoiton professorina vuosina 1939-1957 urkutaiteilija ja Helsingin Johanneksenkirkon sekä Mikael Agricolan kirkon urkuri, Elis Hjalmar Mårtenson (s. 8.6.1890 Inkoo ja k. 4.6.1957 Helsinki). Professori Elis Mårtenson julkaisi kaksiosaisen urkukoulunsa vuosina 1949-1951 sekä toimitti kaksi kokoelmaa säveltäjä Johann Sebastian Bachin (s. 31.3.1685 Eisenach ja k. 28.7.1750 Leipzig) urkusävellyksiä. Elis Mårtensonin aviopuoliso oli vuodesta 1927 lähtien laulajatar Eini Maria Mårtenson (o.s. Stenfeldt, 1897-1948) ja heidän poikansa oli laulaja, pianisti ja säveltäjä Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtenson (s. 24.9.1934 Helsinki ja k. 14.5.2016 Espoo).
Vuonna 1959 urkuri Aimo Johannes Känkäinen valittiin Lahden Kolkanmäellä sijaitsevan Keski-Lahden seurakunnan urkuriksi. Kirkko oli tuolloin vuonna 1890 rakennettu puukirkko, jonka suunnitteli pääasiassa Pietarissa työskennellyt arkkitehti Albert Mellin (s. 30.1.1843 Helsinki ja k. 7.10.1886). Tämä arkkitehti Albert Mellinin suunnittelema puukirkko purettiin vuonna 1977 ja sen paikalle rakennettiin Lahden Kolkanmäelle Ristinkirkko. Lahden pääkirkkona toimiva Ristinkirkko valmistui vuonna 1978 ja kirkon suunnitteli arkkitehti Hugo Alvar Henrik Aalto (s. 3.2.1898 Kuortane ja k. 11.5.1976 Helsinki) ja Ristinkirkko jäi Alvar Aallon viimeisiksi töiksi. Lahden Ristinkirkossa on istumapaikkoja 1150 ja Ristinkirkkoa käytetään sen akustiikan vuoksi aktiivisesti konserttipaikkana. Ristinkirkossa esitetään mm. vokaali-, orkesteri- ja soolosoitinkonsertteja. Ristinkirkko on toiminut pitkään Lahden kansainvälisen urkuviikon pääkonserttipaikkana. Ristinkirkon tiloissa järjestetään samoin erilaisia näyttelyitä. Lahden Ristinkirkon urut ovat Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat 52-äänikertaiset mekaanisella urkukoneistolla varistetut yleisurut. Ristinkirkon urkujen fasadi eli julkisivu on arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelema.
Aimo Känkänen on konsertoinut eri puolilla Suomea ja tehnyt konserttimatkoja myös ulkomaille: Saksaan, Pohjoismaihin, Unkariin, Viroon ja entiseen Neuvostoliittoon. Lahden Ristinkirkon urkurinvirkansa ohella Aimo Känkänen toimi myös urkujensoiton opettajana Lahden konservatoriossa vuosina 1959-1988. Talvisodan sytyttyä Viipurin Musiikkiopisto siirrettiin Lahteen ja opiston johtajana toimi legendaarinen viulisti, kapellimestari ja musiikkipedagogi Boris Osipovitš Sirpo (aik. Sirob, alk. Wolfson, s. 3.4.1893 Vladikavkaz, Venäjä ja k. 25.1.1967 Portland, Oregon, Yhdysvallat). Myöhemmin opisto vaihtoi 1950-luvulla nimensä Lahden konservatorioksi.
Aimo Känkänen oli jo vuonna 1969 aloittanut Lahdessa kesäkonserttien sarjan, “Kesäillan urkumusiikkia”. Elokuussa 1972 tämä kesän urkukonserttien sarja huipentui ulkomaisten urkureiden konsertteihin peräkkäisinä päivinä, ja tästä kehittyi seuraavana vuonna Lahden ensimmäinen kansainvälinen urkuviikko.
Vuosien kuluessa Lahden urkuviikko löysi oman paikkansa Suomen suven kulttuurikesässä. Lahden kansainvälinen urkuviikko hyväksyttiin Finland Festivals -ketjuun vuonna 1979, jolloin myös kauan kaivattu Keski-Lahden seurakunnan uusi kirkko, Ristinkirkko, uusine urkuineen oli Lahden kansainvälisen urkuviikon käytössä. Lahden Ristinkirkon urkuri Aimo Känkänen toimi Lahden kansainvälisen urkuviikon johtajana vuoteen 1990 saakka.
Aimo Känkäsen suomalaista urkumusiikkia sisältävä äänilevy, Luxta crucem, ilmestyi vuonna 1980, ja hän oli mukana myös urkuri ja pianisti Tauno Äikään (s. 9.12.1917 Kurkjoki ja k. 24.6.2008 Espoo) ja urkutaiteilija Kalevi Ilmari Kiviniemen (s. 30.6.1958 Jalasjärvi ja k. 3.4.2024 Jalasjärvi) kanssa vuonna 1989 tehdyssä cd-levyssä Three Organists at the Church of the Cross. Kalevi Kiviniemi toimi Lahden Ristinkirkon urkurina vuosina 1985-2000 ja Lahden kansainvälisen urkuviikon johtajana vuosina 1991-2001.
Urkuri Aimo Johannes Känkäsen sävellysharrastus alkoi jo viisikymmenluvun lopussa. Vuosien aikana syntyneistä sävellyksistä on tehty kolme cd-levyä: Elegia (1993), Nocturne (1997) ja Concertante (2000). Eläkevuosinaan Aimo Känkänen kirjoitti myös kirjan Urkuviikon kronikka, jossa kartoitetaan Lahden kansainvälisen urkuviikon vaiheita Aimo Känkäisen johtajakautenaan vuosina 1973-90.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti