Radiolähetystoiminnan pioneerit Suomessa (2. osa)

Lahdessa perustettiin 4.4.1924 Lahden Radioharrastajat ry, joka piti Lahdessa yleisradioasemaa yllä vuoteen 1927 asti. Radioaseman perustivat Lahden Sähkökonepajan – yritys valmisti mm. ARGOS-merkkisiä radioita - toimitusjohtaja Karl Emil Cedergren (s. 29.9.1900 Pohja ja k. 15.11.1970 Helsinki), teknikko Lauri Kunnas sekä yliasentaja E. Inkinen. Toisen tarinan mukaan perustava kokous pidettiin jo 29.2.1924, jolloin yksityisten lahjoittajien ja pankkilainan avulla annettiin Emil Cedergrenin tehtäväksi rakentaa 10-20 watin lähetysasema. Joka tapauksessa ensimmäinen lähetys Lahdessa tapahtui tapaninpäivänä vuonna 1925. Lahden Radioharrastajien yleisradioasema oli ensimmäinen yleisradioasema Lahden kaupungissa ennen Suomen Yleisradio Oy:n Lahden vanhaa radioasemaa ja sen Lahden radioasemaa. Ensimmäinen radioasema yleensä oli Lahden varuskunnassa eli Hennalan varuskunnassa ennen toista maailmansotaa sähkötysasema, mikä jäi Lahden rykmentin haltuun maaliskuussa 1917.

Karl Emil Cedergren harrasti jo nuorena tekniikkaa ja hän palveli armeijassa Santahaminan kipinälähetinkoulussa sekä Santahaminan kipinälennätinasemalla. Armeijasta päästyään Cedergren toimi vuosina 1918-1920 oppilaana C. A.. Lindbergin sähkömekaanisessa verstaassa ja sen jälkeen vuosina 1920-1922 Keski-Suomen Sähkö Oy:n palveluksessa sähkö- ja radiomekaanikkona. Karl Emil Cedergren perusti vuonna 1923 Lahden Sähkökonepaja-nimisen yrityksen, joka valmisti mm. ARGOS-merkkisiä radioita vuosina 1927-1930. Vuonna 1924 Karl Emil Cedergren oli mukana perustamassa Lahden Radioharrastajat ry:tä; yhdistyksen perustama radioasema toimi sitten Lahdessa vuosina 1925-1927. Lahden Sähkökonepaja teki konkurssin vuonna 1930 ja Karl Emil Cedergren toimi sen jälkeen Hämeen Auto Oy:n prokuristina vuosina 1931-1933. Vuonna 1933 Cedergren perusti Helsinkiin Radio-Aitta Oy:n, joka valmisti Superfon-merkkisiä radioita vuosina 1945-1958. Karl Emil Cedergren oli mukana samoin luskuisissa muissa yhtiöissä sekä yhdistyksissä ja urheiluseuroissa.

Lahden Radioharrastajat ry:llä oli radioasema Rautatiekadun ja Vuorikadun kulmassa, Rautatiekatu 9:ssä, Lauri Kunnaksen talossa. Radioasema sijaitsi kerrostalon tornimaisessa ulokkeessa, ullakolla. Radioaseman lähetysteho oli 200 W ja lähetyksen aallonpituus oli 318 metriä. Radioasema lähetti viikottain jäsentensä toimittamaa ohjelmaa ja kaikki radioaseman lähetykset olivat suoria lähetyksiä lukuun ottamatta levyiltä tulevaa gramofonimusiikkia. Lahden Radioharrastajat ry:llä oli parhaimmillaan 781 jäsentä, joiden joukossa oli mm. Lahden sähkölaitoksen sekä Lahden Sähkön ja Koneen henkilökuntaa. Lahden Radioharrastajat ry:n perustamishetkellä Nuoren Voiman Liiton radioamatööriluettelon mukaan Lahdessa oli kaksi henkilöä, joilla oli radioamatöörilupa: Yrjö K. Lindqvist (3NF) ja Erkki V. Nurminen (3NH).

Suomessa toimi useita radioharrastusyhdistyksiä, kuten mm. Turunmaan Radioyhdistys – Åbolands Radioförening, jonka nimi muutui vuonna 1929 Turun Radioyhdistykseksi. Yhdistys perustettiin talvella 1926 ja yhdistys sai käyttöönsä Ruotsista 500 watin lähettimen. Samppalinnan mäelle sijoitettuna se korvasi aikaisemman Vähä-Heikkilän aseman, jolla ohjelmia oli lähetetty kokeilumielessä ja epäsäännöllisesti.

Talvella 1926 perustettiin Mikkelin Radioyhdistys jatkamaan A. V. Luukkosen omarakenteisella lähettimellä jo vuonna 1923 alkanutta toimintaa. Sotilasviranomaiset luovuttivat rasioyhdistykselle oman asemansa käyttöön. Aluksi Mikkelissä lähetettiin etupäässä jumalanpalveluksia ja puheohjelmia, mutta myöhemmin välitettiin myös Lahden ja Helsingin valmistamia ohjelmia.

Rauman Radiokerho perustettiin jo maaliskuussa 1923. Raumalla oli jo ennestään kaksi amatööriasemaa ja syksyllä 1926 asemia oli peräti kolme, kaikki olivat Nuoren Voiman Liiton alaisia. Raumalaisten osittain yksityinen ja osittain kaupungin varoin ylläpitämä radiolähetin oli Rauman sähkölaitoksen johtajan omistuksessa. Vuoden 1927 jälkeen Rauman Radiokerho ei enää lähettänyt yleisölle kohdistettuja ohjelmia.

Jyväskylään perustettiin siellä jo aikaisemmin toimineen Radioamatöörikerhon jatkajaksi vuonna 1924 Keski-Suomen Radioyhdistys. Sen omistama lähetysasema oli ainakin osittain T. K. Laakson tekoa ja se tuli pian tunnetuksi maakunnassa. Talvella 1925 jo kuunneltiin lähetyksiä kidekoneilla ja lähetykset kuuluivat yllättävän kauas saakka. Asemaa kutsuttiin myös Keski-Suomen yleisradioasemaksi. Syksyllä 1927 Keski-Suomen Radioyhdistyksen toiminta surkastui varojen puutteeseen.

Viipurin radioharrastajat aloittivat toimintansa vuonna 1922. Radioharrastajien kerho toimitti kaupungissa kerran kuussa ilmestyvää lehteä, jonka nimi oli ”Radio-Sanomat”. Viipurin Radioyhdistys r.y. perustettiin kuitenkin vasta huhtikuussa 1924. Sen käytössä ollut asema oli toiminnassa kaksi vuotta eli huhtikuusta 1926 huhtikuuhun 1928.

Maaliskuussa 1925 perustettiin Porin Radioyhdistys r.y. jatkamaan O. V. Helavan (Helin) Nuoren Voiman Liiton luvalla suorittamia lähetyksiä. Porin Radioyhdistys sai taakseen laajan kannatuksen ja jäsenmäärä ohitti vuoden kuluttua tuhannen jäsenen rajan. Lähetyskokoeiluasema sijaitsi erään kultasepän yksityisasunnossa. Porin Radioyhdistys sai rahoittajia hankkeidensa taakse varsin ennakkoluulottomalla radiomainonnalla, josta siihen aikaan ei ollut olemassa ehdottomia kietoja. Radioohjelmia lähetettiin ajoittain viitenä iltana viikossa, kunnes toiminta lopetettiin syyskuussa 1927. Yleisradio-lehti (2/1927) kertoi Porin 500 watin lähettimen olleen maaseudun paras lähetin. Se tuli maksamaan noin 60 000 markkaa ja antennimastot olivat 80 metrin korkuisia.

Joulukuussa 1925 perustettiin Mellersta Österbottens Radioförening r.f. enemmistöltään ruotsinkieliseen Pietarsaareen. Kun lähetyslupa seuraavana keväänä saatiin, alettiin oman aseman välityksellä releoimaan Ruotsin ohjelmaa paikallisten lähetysten täydennykseksi. Tämä Keski-Pohjanmaan radio jäi elämään paikkakunnalle kaikkien muiden vastaavien yhdistysten jo lopetettua toimintansa aina vuoteen 1935 saakka.

Hankoon saatiin professori Georg von Wendtin aloitteesta heikkotehoinen radiolähetin sikälaisen keksitehtaan yhteyteen. Se lopetti kuitenkin toimintansa jo vuonna 1925. Radioasema oli teknikko Norovuon rakentama ja yksityinen ja se lähetti etupäässä mainoksia. Professori von Wendtillä oli toinen radiolähetin asunnossaan Helsingissä.

Oulussa teknikko Torkkeli Viitanen toimi Pohjois-Suomen ensimmäisenä radioamatöörinä. Hän kertoi lähettäneensä itse valmistamallaan asemalla ohjelmia jo vuonna 1924. Virikkeen toimintaansa teknikko Torkkeli Viitanen oli saanut Nuoren Voiman Liiton julkaisusta. Viitasen asema sijaitsi jonkin aikaa eräässä ullakkohuoneessa ja ohjelmat olivat kuultavissa läheisessä kahvilassa, missä kahvilan asiakkaat saivat vuokrata itselleen kuulokkeet ohjelman kuuntelua varten. Eräs radioliike oli saanut toisen lähetysluvan, joka huolehti omista ohjelmista jo ennen Yleisradion tuloa paikkakunnalle. Näiden hankkeiden ympärille ei kuitenkaan näytä muodostuneen varsinaista yhdistystä.

O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradio -yhtiön perustava kokous pidettiin 29.5.1926 Helsingissä. 9.9.1926 Yleisradio lähetti ensimmäisen radio-ohjelmansa Unioninkatu 20:ssä sijainneesta studiosta Suomen Radioyhdistykseltä hankituilla laitteistoilla; siksi tätä päivää vietetään Yleisradion syntymäpäivänä, vaikka vasta vuonna 1928 Yleisradion lähetyksiä pystyi kuunnella koko Suomessa. Maanlaajuista verkkoa kehitettiin tämän jälkeen ja 1930-luvulle tultaessa Yleisradion lähetyksiä pystyi kuuntelemaan jo 100 000 suomalaista kotia. Yleisradion lähetystoiminta siirtyi Suomen valtion hoitoon. Uuden yhtiön nimeksi tuli Oy Suomen Yleisradio Ab ja vuodesta 1944 lähtien Oy Yleisradio Ab. Nimi Yleisradio keksittiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä. Vanhin säilynyt Yleisradion ohjelma on presidentti Pehr Evind Svinhufvudin (s. 15.12.1861 Sääksmäki ja k. 29.2.1944 Luumäki) uudenvuodenpuhe vuodelta 1935.

Vanhat ja vuokratut toimitilat kävivät riittämättömiksi ja Yleisradion ja Posti- ja lennätinhallituksen asettama toimikunta esitti vuoden 1933 alussa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että radiotaloksi ostettaisiin Helsingin Säästöpankin talo osoitteessa Fabianinkatu 15. Huhtikuussa 1933 kaupat tehtiinkin ja talon omistajaksi tuli Posti- ja lennätinhallitus. Vuonna 1934 käyttöön otettuun taloon sijoittuivat Posti- ja lennätinhallituksen yleisradio-osasto ja lupakonttori sekä Yleisradion toimisto- ja studiotilat. Samaan kortteliin Uninoninkadun puolelle valmistui keväällä 1952 vanhaan toimitaloon liitetty uusi liiketalo, josta Yleisradio sai kauan kaipaamiaan lisätiloja. Yleisradio jatkoi toimintaansa sodan aikana ja keskittyi erityisesti kotirintaman mielialan ylläpitoon. Yleisradio teki lähetyksiä myös rintamilta ja avusti maanpuolustusta muun muassa mahdollistamalla ohjeiden lähettämisen kaukopartioille suositun lastenohjelman, Marku-sedän lastentunnin, terveisiin kätkettynä. Talvisodan aikana Lahden radioasema kärsi pahoja vaurioita pommituksissa. Sodan jälkeen Yleisradio kielsi useiden neuvostovastaisina pitämiensä levyjen soittamisen.