Axel Wilhelm Wahren
Vuonna 1847 perusti ruotsinjuutalainen teollisuuspatruuna ja Oy Forssa Ab:n perustaja, Axel Wilhelm Wahren (s. 10.12.1814 Tukholma ja k. 28.8.1885 Forssa), kehräämön Loimijoen yläjuoksun varteen ja vielä vuonna 1854 kutomon nykyisen Forssan kaupungin alueelle riitaannuttuaan Jokioisten kartanon kanssa. Wahren oli Jokioisissa aikaisemmin Suomeen muutettua vuonna 1838 vuokrannut ja uudistanut Turun läänin maaherran ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrandin (s. 19.8.1751 Karuna ja k. 25.6.1809 Turku) vuonna 1797 perustaman verkatehtaan Jokioisten kartanon alueella, Loimijoen rannalla.
Axel Wilhelm Wahren syntyi Tukholmassa ruotsalaiseen kauppiasperheeseen; Wahren-suku oli lähtöisin Saksan Mecklenburgista, Wahrenin kaupungista. Axel Wahren aloitti jo 13-vuotiaana oppipoikana enonsa omistamassa värjäysliikkeessä harjoittelun ja opiskeli samalla Tukholman teknologisessa laitoksessa. 17-vuotiaana saatuaan kisällioikeudet hän lähti ns. kisällinkierrokselle Euroopan tärkeisiin teollisuuskeskuksiin. Wahren työskenteli kisälliaikana sekä työntekijänä että johtotehtävissä. 1830-luvun lopulla Axel Wilhelm Wahren luopui juutalaisesta uskonnosta ja kääntyi luterilaisuuteen.
Jokioisten Verkatehtaasta muodostui myöhemmin Tampereen Verkatehdas – sittemmin Tamfelt, kun Jokioisten Verkatehtaan uusi vuokralainen, tehtaan entinen konttoristi Axel Israel Frietsch (s. 1.7.1820 Norrköping, Ruotsi ja k. 28.8.1863 Hämeenlinna) siirsi tehtaan tuotannon vuonna 1858 Tampereelle Tammerkosken itärannalle. Frietsch asui Lyypekissä ja Norrköpingissä ennen Suomeen tuloaan vuonna 1844. Ollessaan Jokioisten Verkatehtaalla Wahrenin palveluksessa Frietsch toimi kirjanpitäjänä ja kauppamatkustajana. Jokioisten Verkatehdasta hän vuokrasi Wahrenin jälkeen vuosina 1851-1858. Vuonna 1855 Frietsch anoi Tampereelle verkatehtaan perustamislupaa. Saatuaan luvan hän vuokrasi seuraavana vuonna Hatanpään kartanolta maata Tammerkosken itärannalta ja perusti A. I. Frietsch & Co -nimisen yhtiön yhdessä liike- ja valtiopäivämies Adolf Törngrenin (s. 27.4.1824 Turku ja k. 3.3.1895 Tampere) kanssa.
Verkatehtaan nelikerroksinen tiilirakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1856 ja syksyllä 1858 tehtaan koneet siirrettiin Jokioisista Tampereelle. Tampereen Verkatehdas oli 1860-luvun alussa Suomen suurin alallaan, mutta tehdas joutui talousvaikeuksiin liian pienen oman pääoman vuoksi ja meni konkurssiin vuonna 1963. Vuonna 1869 saksalainen kauppias Johan Carl Zuhr (s. 3.5.1821 Lyypekki ja k. 30.9.1876 Tampere) osti Tampereen Verkatehtaan Suomen Pankilta liikekumppaniensa kanssa. Zuhr toimi vuosina 1866-1869 Tampereen pellavatehtaan isännöitsijänä ja perusti myös vuonna 1869 Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n yhdessä tehtailija Frans Wilhelm von Frenckellin kanssa. Aikaisemmin Zuhr oli tutustunut tehtailija Axel Wilhelm Wahreniin ja he perustivat Tammelan pitäjään Wiksbergin puuvillakutomon. Axel Frietsch kuoli 28.8.1863 junassa sairauskohtaukseen Hämeenlinnan rautatieaseman lähellä. Hänet haudattiin Pyynikin kirkkopuistoon Tampereelle.
Wahrenin Forssaan perustamien kehräämön ja kutomon ympärille syntyi Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu teollisuusyhdyskunta. Kehräämön perustamisen teki mahdolliseksi niin sanottu Myllysopimus. Forssan Kuhalankosken partaalla oli lähitilojen yhteisesti omistama mylly. Kun Axel Wahren saapui Forssaan, hän teki myllyn omistajien kanssa sopimuksen, jonka mukaan perustettava Wahrenin yhtiö ottaa myllyn hallintaansa ikuisiksi ajoiksi, jos se saa tehdä myllyyn lisälaitteistoja. Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1912. Tähän myllysopimukseen perustuen Kuhalankosken rannalla on tänäkin päivänä mylly, jossa viljelijät saavat jauhattaa viljansa. Käytön vähyyden vuoksi mylly ei ole enää auki säännöllisesti, vaan mylläri soitetaan matkapuhelimella paikalle tarvittaessa. Kehräämä ja kutomo yhdistyivät vuonna 1859 Forssan Osake Yhtiöksi. Axel Wahren lukeutui Kymi Oy:n perustajiin ja Wahren oli samoin mukana vaikuttamassa Suomen Yhdyspankin perustamiseen vuonna 1862.
Oy Forssa Ab sulautui vuonna 1934 Finlayson Co:hon. Axel Wahren oli perustamassa ensimmäistä palokuntaa Forssaan, kun Forssan Vapaaehtoinen Palokunta perustettiin vuonna 1882 kauppalaan. Patruuna Axel Wahren oli muiden tehdasyhdyskuntien lailla luomassa tekstiilitehtaidensa ympärille kaiken tarpeellisen, mitä tehtaan työntekijät elämiseensä tarvitsivat. Varsinaisen tekstiiliteollisuuden oheen syntyvälle alueelle tuli kauppa, koulu, kirjasto ja terveydenhuolto. Tekstiiliyhtiöön kuului aikoinaan myös oma panimo sekä hotelli baareineen. Patruuna Axel Wahren sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1876 ja Wahren aateloitiin vuonna 1883. Kauppaneuvos Axel Wahren oli sukunsa edustajana aatelissäädyssä vuoden 1885 valtiopäivillä. Tämän lisäksi Wahren oli Tammelan kunnallislautakunnan puheenjohtaja vuosina 1868-1870, useiden komiteoiden jäsen, vuoden 1876 Helsingin teollisuusnäyttelyn pääkomissaari ja Suomen Talousseuran puheenjohtaja vuosina 1879-1880.
Patruuna Axel Wahren toi tekstiilitehtaisiinsa useita edistyksellisiä keksintöjä. Yhtenä ensimmäisistä teollisuuslaitoksista Suomessa Wahrenin yhtiöllä oli vesivoimalaitos (1877), joka jauhoi sähköä paitsi tekstiilitehtaan tarpeisiin myös Suomen ensimmäiselle sähkörautatielle, joka kulki tekstiilitehtaan välissä. Kapearaiteinen vuonna 1898 käyttöön otettu Jokioisten Rautatie toimi höyryveturien avulla ja myöhemmin myös dieselvetureiden voimalla Forssasta Jokioisten kautta Humppilaan, jossa oli jatkomahdollisuus leveäraiteiselle valtion rautatielle. Tekstiilitehtaan konttorin ja rautatieaseman välissä kulki yksi Suomen ensimmäisistä pitkistä puhelinlinjoista. Forssan ja Jokioisten välinen rautatieosuus on nykyään purettu, mutta Jokioisten ja Humppilan välillä kulkee vielä nykyisinkin museorautatie, jossa voi matkustaa höyryveturin vetämällä junalla kesäsunnuntaisin.
Forssa-yhtiön työn jatkajat ovat poistuneet jo Forssan kaupungista. Työvaatekankaita valmistanut Finlayson-Forssa Oy kaatui vuonna 2008 konkurssiin. Sisustustekstiilejä tuottava Finlayson Oy käynnisti tammikuussa 2009 yt-neuvottelut Forssan yksikön uudelleenjärjestelyistä. Myöhemmin Finlayson tiedotti valmistuksen päättymisestä Forssassa. Mutta vanhat tekstiilitehdasrakennukset eivät ole jääneet tyhjilleen. Forssan kaupunki osti kehräämöalueen 1980-luvulla ja kutomon kiinteistöt omistaa nykyään kiinteistöyhtiö Renor Oy. Kehräämöalueella toimii mm. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Forssan aikuisopisto. Lisäksi kehräämöalueella on mm. museoita, keilahalli ja kirjasto. Kehräämöalueella toimii samoin joukko pienyrityksiä. Kutomoalueella toimii mm. kaupallisia terveyspalveluita sekä pieniä palvelualan yrityksiä. 1960-luvulla rakennettu automaattikutomo, joka oli aikanaan Pohjoismaiden suurin lajissaan, remontoitiin vuosituhannen vaihteessa Keskon hypermarketiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti