Radiolähetystoiminnan pioneerit Suomessa
Suomessa annettiin 23.12.1919 ”Laki sähkölaitteista langatonta sähköttämistä ja puhelemista varten”. Laki jäi kovin teoreettiseksi ja kuvasti vahvasti sodanjälkeistä ajattelutapaa. Sanaa radio ei laissa edes mainittu. Siitä huolimatta se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen radiolaki. Itsenäinen Suomi halusi muiden valtioiden tavoin varata itselleen yksinoikeuden valtakunnan alueella rakentaa ja käyttää sähköisiä laitteita langatonta viestintää varten. Yhtenä tärkeimpänä syynä nimettiin turvallisuusnäkökohdat; perustelu oli siis täysin sama, kuin Venäjän vallan alla ollessa. Yksityisillä oli kuitenkin tietyin ehdoin erityisestä hakemuksesta perustaa radioasemia.
Yleisradio Oy (Rundradion Ab, lyh. Yle) on Suomen valtion 99,98 prosenttisesti omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka tehtävänsä mukaisesti harjoittaa yleisradiotoimintaa Suomessa. Vuonna 1921 Suomessa paikalliset pienet radioyhdistykset saivat ensimmäisiä kokeilulupia radiolähetyksiin. Ennen Yleisradion perustamista Suomessa yleisradiotoimintaa harjoittivat yksityiset yhdistykset ja Suomen puolustusvoimien radiopataljoona Santahaminassa. Radion suosion kasvaessa radioiden teollinen valmistus aloitettiin Suomessa 1920-luvulla. Uusi teknologia ei aina kuitenkaan ollut kaikkien mieleen, vaan tämä itsekseen puhuva, eetteristä viestejä lähettävä laite tuntui joistakin paholaisen keksinnöltä. Toiset taas näkivät radion tarjoavan uusia mahdollisuuksia parempaan tiedonvälitykseen ja kansa sivistämiseen myös tiettömien taipaleiden takana. Vuosien kuluessa radio voitti puolelleen yhä enemmän uteliaita ihmisiä, eikä edes 1930-luvun pula-aika hidastanut radion levittäytymistä hiljalleen koko maahan. Kätevä tiedonvälityslaite huomattiin pian myös kansallisella tasolla. Kaikilla ei heti alkuun ollut radiovastaanotinta, joten ihmiset kokoontuivat naapureiden radioiden ääreen kuuntelemaan ohjelmia.
Radioamatöörikerho Helsingissä lähetti tammikuussa 1923 konsertin radioteitse ja myöhemmin nämä radioamatöörit perustivat Radiolan yleisradioasemakseen. Radiolan ensimmäinen virallinen lähetys oli 23.3.1924 kello 14-16. Radiolan lähetysasema sijaitsi Hakaniemessä, Itä-Viertotie 2 A 24:ssä Arenan talon tornihuoneistossa. Radiolan lähetysantenni oli vedetty rakennuksen molemmissa päissä sijanneiden rautamastojen välille ja antenni sijaitsi noin 40 metrin korkeudessa maanpinnasta.
Uusi Suomi-lehdessä oli seuraava kirjoitus 1.5.1924: ”Radiola on ostanut oman huoneiston. Yksityisten henkilöiden ja sähköliikkeiden ponnistusten kautta on saatu niin paljon rahoja kokoon, että Radiola eilen on voinut ostaa Oy. Arenalta radioasemaksi sen huoneiston, missä Radiola nykyään sijaitsee. Mutta kun kauppasummasta, joka on 74 000 mk, on suoritettu vasta noin kolmasosa ja lyhennystä on maksettava vuosineljäksittäin, kun yhtiölle menevä vuokra tekee kuukausittain lähes 1 000 mk lämpö tähän luettuna, huomaa, että melkoisia tuloja vaaditaan, jos yritys on saatava kannattavaksi”.
Radiola -aseman lähetysteho oli 500 W keväällä 1924. Radiola sai lähettää enintään 600 metrin aallonpituudet lähetystoimintaansa. Radiola oli Suomen ensimmäinen mainosrahoitteinen radioasema. Radiolan radiolähetykset kuuluivat myös maaseudulla, jopa 400 kilometrin päähän Nilsiään saakka. Kesällä 1924 järjestettiin Helsingissä messut, joiden aikana Radiola lähetti erityisiä messuohjelmia sekä radioi näiden messujen avajaiset. Pariisin olympialaisten aikana lähetettiin Radiolasta tuoreita olympiakisojen urheilutuloksia. Elokuussa 1924 Radiola palkkasi vielä vakituisen orkesterin radiolähetyksiään varten. Kesästä 1924 lähtien Radiola kamppaili melkoisten talousvaikeuksien sekä lisääntyneiden kulujen kanssa ja tämä johti Radiolan lähetystoiminnan päättymiseen 24.9.1924.
Puolustusvoimien radiopataljoona lähetti huhtikuussa 1923 yleisradiolähetyksen entiseltä Venäjän keisarikunnan Itämeren laivaston noin vuonna 1913 valmistuneelta upseerikasinolta – nykyiseltä Katajnokan kasinolta -, jonka suunnitteli diplomiarkkitehti Albert Alexander Nyberg (s. 18.10.1877 Helsinki ja k. 3.10.1952). Tampereen sähkölaitoksen insinööri Arvi Hauvonen (s. 11.3.1899 Eurajoki ja k. 7.12.1973 oli suomalainen veteraaniradioamatööri. Arvi Hauvinen suoritti keskikoulun ja opiskeli sen jälkeen Tampereen teknillisen opiston sähköteknillisellä opintosuunnalla. Jo vuonna 1917 Arvi Hauvinen rakensi opiskeluaikanaan itse pienen langattoman lennätinaseman. Myöhemmin Hauvinen opiskeli asevelvollisuusaikanaan saksalaisten opettajien ohjauksessa Mikkelissä toimineessa funkkeri- eli sähköttäjäkoulussa vuonna 1918 ja Helsingissä Valtion kipinälennätinkoulussa.
Insinööriksi valmistuttuaan Arvi Hauvonen sai työpaikan Tampereen kaupungin sähkölaitokselta. Hauvonen aloitti radiolähetyskokeilut syksyllä 1922 Perälän huvilassa Ahostenjärven rannalla Kuljussa ja jatkoi kokeiluitaan vuonna 1923 Lepolan huvilassa Härmälässä, Pyhäjärven rannalla yhdessä insinööri-teknikko Lauri Tiitolan kanssa. Lepolan huvilan rakennutti insinööri Erik Ossian Wuorenheimo (vuoteen 1903 Bergbom, s. 3.12.1845 Viipuri ja k. 13.6.1917 Helsinki), joka toimi senaatin kulkulaitostoimikunnan päällikkönä vuosina 1896-1905 ja säätyvaltiopäivien maamarsalkkana vuosina 1904-1905. Wuorenheimo vaikutti merkittävästi Suomen rautateiden kehittämiseen. Wuorenheimon kuoltua Lepolan huvila jäi perikunnalle.
Lepolan huvilan suunnitteli luultavasti Tampereen kaupungin ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina vuosina 1876-1891 toiminut Frans Ludvig Calonius (s. 19.11.1833 Porvoo ja k. 8.12.1903 Tampere). On erittäin todennäköistä, että Lepolan huvila siirrettiin Hatanpäänniemeltä ennen vuotta 1898, sillä huvilan paikalle rakennettiin tuolloin pankinjohtaja Nils Bernhard Idmanin (s. 23.9.1858 Messukylä ja k. 6.3.1944 Helsinki) asuinpalatsi, Idmanin huvila. Insinööri Arvi Hauvonen käytti Lepolan huvilan suippoa tornia toisena radiolähetysasemanaan vuonna 1923. Ensimmäisellä lähetysasemalla Hauvonen oli pääasemassa vain sähköttänyt, mutta Lepolan huvilalta Arvi Hauvonen lähetti myös gramofonimusiikkia AM:llä 10 W:n lähetystehoisella laitteella, minkä vuoksi lähetykset voidaan katsoa yleisön viihdyttämiseksi tarkoitetuksi yleisradiotoiminnaksi. Lepolan huvilan radiolähetyksiä varten paikka oli kuitenkin liian syrjäinen, joten Hauvonen ja Tiitola tiedustelivat Tampereen kaupungilta parempaa ja korkeammalla sijaitsevaa paikkaa radioasemalle. Paikka löytyi Puhelinosuuskunnan ullakolta, akku- ja generaattorihuoneen eteisestä.
Insinööri Arvi Hauvonen aloitti 1.11.1923 yleisradiolähetykset Tampereella Hämeenkatu 26:ssa eli Tampereen Puhelinosuuskunnan (TPP) ullakolta. Tampereen Radiota pidetään ensimmäisenä yleisradioasemana Suomessa, sillä sen lähetykset jatkuivat säännöllisinä Suomen Yleisradion perustamiseen saakka. Lähetystehon nostamiseen hän sai luvan 16.4.1924. Sähköinsinööri Arvi Hauvonen perusti Tampereen radion 7.5.1924. Hauvonen sai 14.5.1924 yhteyden Ruotsiin amtööriradioasemalta, jonka kutsutunnus oli ”3NB”. Radioasema siirrettiin samana vuonna Tammerkosken rantaan. Joulukuussa 1923 perustettu Tampereen Radioyhdistys sai hoitaakseen varsinaisen lähetystoiminnan Tammerkosken lähetysasemalla; yhdistyksen yksi tarkoitus oli ylläpitää ajanmukaista radiolähetystoimintaa Tampereen kaupungissa ja ainakin avustaa mahdollisuuksien mukaan sellaista. Radioasema lopetti lähetyksensä lopullisesti maaliskuussa 1930, kun asema siirtyi Pyynikin näkötorniin posti- ja telehallituksen omistukseen uusin Lahden radioasemalla valmistetuin laittein varustettuna. Tampereen radioyhdistys hoiti radiolähetyksiä vuoden 1930 loppuun ja tämän jälkeen radiolähetyksistä vastasi vuonna 1926 perustettu Yleisradio. Pyynikin radioasemasta kehittyi Yle Tampere. Tampereen Radioyhdistys toimi Tampereen Teknillisen seuran tiloissa Hotelli Tammerissa vuoden 1930 loppuun saakka.
Tamperelaisessa Aamulehdessä uutisoitiin 21.12.1924 näin: ”Tällä hetkellä on päivänpolttavana kysymys kahden mkrofonin sijoittamisesta Johanneksen kirkkoon, jotta siellä annettavia jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä esityksiä voitaisiin lähettää radioteitse kaikkien, niidenkin, jotka eivät milloinkaan kirkon ovia avaa kuultavaksi ja nautittavaksi. Sikäli kuin olen kuullut, ei kirkkoneuvostolla enää olisi ollut mitään periaatteessa Tampereen Radioyhdistyksen tätä tarkoittavaa anomusta vastaan, mutta tästä huolimatta on kirkkoneuvosto kuitenkin tullut kielteiseen lopputulokseen.”
Sähköinsinööri Arvi Hauvonen teki syksyllä 1925 ensimmäisen suomalaisen suoran radioselostuksen, kun hän kesken äänilevyjen soiton sai tietää naisen hypänneen Tammerkoskeen. Arvi Hauvonen keskeytti musiikin suorassa radiolähetyksessä ja alkoi selostaa järkyttävää tapausta radiokuuntelijoille. Tämän radioselostuksen johdosta tapahtumapaikalle Tammerkoskelle kerääntyi tuhansia ihmisiä seuraamaan tapahtumaa. Sähköinsinööri Arvi Hauvonen muutti vuonna 1926 Tampereelta Lahteen ja hänestä tuli toimintansa 22.4.1928 aloittaneen Yleisradion Lahden radioaseman päällikkö. Tästä tehtävästä Arvi Hauvonen jäi eläkkeelle vuonna 1965. Arvi Hauvosen aloitteesta ryhdyttiin keräämään esineistöä radiomuseota varten; museo avattiin Lahteen vuonna 1968. Arvi Hauvonen on haudattu, samoin kuin hänen aviopuolisonsa, Helmi Inga Hauvonen, Lahden vanhalle hautausmaalle Radiomäelle.
Lahdessa perustettiin 4.4.1924 Lahden Radioharrastajat ry, joka piti Lahdessa yleisradioasemaa yllä vuoteen 1927 asti. Radioaseman perustivat Lahden Sähkökonepajan – yritys valmisti mm. ARGOS-merkkisiä radioita - toimitusjohtaja Karl Emil Cedergren (s. 29.9.1900 Pohja ja k. 15.11.1970 Helsinki), teknikko Lauri Kunnas sekä yliasentaja E. Inkinen. Toisen tarinan mukaan perustava kokous pidettiin jo 29.2.1924, jolloin yksityisten lahjoittajien ja pankkilainan avulla annettiin Emil Cedergrenin tehtäväksi rakentaa 10-20 watin lähetysasema. Joka tapauksessa ensimmäinen lähetys Lahdessa tapahtui tapaninpäivänä vuonna 1925. Lahden Radioharrastajien yleisradioasema oli ensimmäinen yleisradioasema Lahden kaupungissa ennen Suomen Yleisradio Oy:n Lahden vanhaa radioasemaa ja sen Lahden radioasemaa. Ensimmäinen radioasema yleensä oli Lahden varuskunnassa eli Hennalan varuskunnassa ennen toista maailmansotaa sähkötysasema, mikä jäi Lahden rykmentin haltuun maaliskuussa 1917.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti