John Barkerin talo Tampereella
Tampereen kaupungin keskustan vanhimpia rakennuksia Vanhan kirkon ja kirkon kellotapulin jälkeen on Barkerin hirsitalo, joka sijaitsee Puuvillatehtaankadun ja Näsilinnankadun kulmassa lähellä mm. vuonna 1879 valmistunutta Finlaysonin kirkkoa. Barkerin talo on valmistunut vuonna 1837. Talon piirsi muurari- ja rakennusmestari Erik Johan Wennerqvist (s. 14.12.1800 Turku ja k. 28.9.1872 Tampere), joka johti Finlaysonin puuvillatehtaan Kuusivooninkisen rakentamista uusille tehtaan omistajille. James Finlayson (s. 29.8.1772 Penicuik ja k. 18.8.1852 Edinburg) oli vielä Tampereella, koska hän oli luvannut opastaa uusia omistajia konsultina tekstiilikoneiden kanssa.
Wennerqvist suoritti mestarinäytteen Turussa vuonna 1828. Hän toimi turkulaisen muurarimestari Stephan Träskelinin apulaisena, mutta hän saapui Tampereelle Träskelinin saatua Finlaysonin tehtaan kuusikerroksisen tehdasrakennuksen muurausurakan. Kuusvooninkinen rakennettiin vuosina 1836-1837 Wennerin toimiessa töiden johtajana. Rakennuksen muuraukseen käytettiin noin 400 000-500 000 tiiltä sekä 90 Fiskarsin valamaa valurautapylvästä. Tehtaan voimanlähteenä toimi valurautainen vesiratas. Töiden valmistuttua Wennerqvist jäi asumaan Tampereelle. Hän sai kaupungin maistraatilta vuonna 1838 oikeuden rakennustoiminnan harjoittamiseen. Hän suunnitteli ja rakennutti vuosina 1838.1870 Finlaysonille toistakymmentä rakennusta. Wennerqvist suunnitteli ja urakoi rakennuksia myös yksityisille talonomistajille. Vuonna 1848 hän perusti fajanssiehtaan, jossa valmistettiin uunikaakeleita, mutta tehdas ei toiminut pitkään. Wennerqvist johti samoin Frenckellin paperitehtaan rakennustöitä 1840-luvulla. Hän oli pitkään ainoa rakennuspiirustuksia laatinut henkilö Tampereella.
Barkerin talo on saanut nimensä englantilaisen liike- ja teollisuusmies John Barkerin (s. 13.7.1791 Haslingden, Englanti ja k. 2.12.1854 Turku) mukaan. John Barker lopulta riitautui Finlaysonin johdon kanssa ja sen jälkeen hän muutti Turkuun vuonna 1843 perustaen sinne oman puuvillatehtaan. Finlaysonin puuvillatehtaat lunasti hirsitalon ja yritys käytti taloa omien virkailijoidensa työsuhdeasuntona. Barkerin taloa on laajennettu ensin vuonna 1888, jolloin laajennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Wilhelm Ismael Schreck (s. 25.2.1859 Hämeenlinna ja k. 15.3.1925 Tampere). Toistamiseen taloa laajennettiin vuonna 1909 ja silloin laajennuksen suunnitteli Finlaysonin tehtaan insinööriosasto.
John Barkerin vanhemmat olivat työväestöä ja John Barkerista tuli mekaanisten kutoma- ja villankehruukoneiden asiantuntija ja rakentaja. Hän lähti aikoinaan ulkomaille työskentelemään, kuten niin monet muutkin Englannista lähtivät. Ensin hän matkusti Belgiaan vuonna 1817 ja sieltä Ruotsin Tukholmaan vuonna 1833. Tukholmassa John Barker perusti konepajan. Vuonna 1836 Barker muutti Tampereelle Finlaysonin palvelukseen. James Finlayson oli juuri tehnyt kaupat verstaastaan, jonka hän myi pietarilaisille liikemiehille. He alkoivat ensimmäiseksi rakennuttamaan tehtaan ensimmäistä varsinaista rakennusta, kuusvooninkista, jonka suunnitteluun John Barker osallistui. Hänen johdollaan tehtaaseen rakennettiin tekstiilikoneet ja hän koulutti työntekijät koneita myös käyttämään. Finlaysonin puuvillatehdasta johti vuosina 1836-1860 saksalainen Ferdinand Uhde (s. 1795 Breslau ja k. 2.1.1876 Berliini), joka oli Carl Samuel Nottbeckin (s. 13.9.1779 Tallinna ja k. 1.8.1847 Pietari) luottomies.
John Barker riitaantui Finlaysonin puuvillatehtaan johdon kanssa ja lähti vuonna 1843 Turkuun, jonne hän perusti oman puuvillatehtaan. Tehdastaan varten John Barker sai Suomen Pankilta 20 000 hopearuplan korottoman lainan. Aivan uusi kolmikerroksinen tehdasrakennus valmistui vuonna 1845 Aurajoen länsirantaan ja apteekkari Lars Evert Stigzelius (s. 16.10.1793 Karuna ja k. 11.1.1871 Turku) tuli Barkerin liikekumppaniksi tehtaaseen. John Barkerin kuoltua apteekkari Stigzenius lunasti tämän osuuden yhtiöstä. Tehdas muodostettiin osakeyhtiöksi nimellä Aktiebolaget John Barker & C:o vuonna 1872. Apteekkari Stigzeliuksen perikunta myi yhtiön vuonna 1888 turkulaisille liikemiehille, Gustav Albert Petreliukselle (s. 1.1.1836 Pori ja k. 13.6.1910 Turku) ja Carl Fredrik Junneliukselle (s. 26.10.1838 Oulu ja k. 4.5.1907 Turku). Vuonna 1891 otettiin käyttöön koneinsinööri ja arkkitehti Otto Arthur Kajanuksen (s. 1850 Helsinki ja k.1904 Turku) piirtämä uusi puuvillakutomo Linnankadulla, ja siihen saakka tehdas oli tuottanut vain puuvillalankaa. Suuret punatiiliset talot täyttivät pian koko jokirannan korttelin. Nämä modernit teollisuusrakennukset toimivat jo sähköllä. Tänä päivänä näistä upeista teollisuuslaitoksista ei ole jäljellä enää mitään. 1900-luvulla alueelle raivattiin nykyinen Barkerinpuisto.
Hirsitaloon oli tarkoitus tehdä Finlaysonin työterveyshuollon sekä henkilöstöpalvelujen tiloja. Alueelle laadittiin uusi asemakaava ja 1970-luvulla hirsitalon entisestä puutarhasta iso osa tehtiin naapuruston uusien kerrostalojen parkkipaikoiksi, mutta Bakerin talo onneksi säästettiin. Ajatuksena oli se, että alueesta tulisi museokatu vastinparina Amurin työläismuseokorttelille. Kun tekstiiliteollisuudella alkoi mennä heikommin 1980-luvulla ja Finlaysoninkin kannattavuus heikkeni, täytyi yhtiön supistaa toimintojaan ja tässä yhteydessä se luopui tarpeettomaksi kokemastaan kiinteistöomaisuudesta. Vuonna 1987 Bakerin talosta, Vanhasta postitalosta sekä niiden väliin jääneestä Pikkutalosta muodostettiin Asunto Osakeyhtiö Nääsvillat, joka hallinnoi talojen 11 asuntoa. Kaikki nämä rakennukset ovat suojeltuja.
Tampereen ensimmäinen postitalo puolestaan sijaitsee Finlaysonin tehdasalueella Puuvillatehtaankadun ja Kuninkaankadun kulmassa. Tämän postitalon rakennutti Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna, tehtaan johtajana vuonna 1860 aloittanut pietarilaisen liikemies Carl Nottbeckin poika, Wilhelm von Nottbeck (s. 23.1.1816 Pietari ja k. 30.3.1890 Wiesbaden, Saksa) puuvillatehtaan portin viereen, koska puuvillatehdas tarvitsi lennätintä. Tämänkin talon suunnitteli muurari- ja rakennusmestari Erik Johan Wennerqvist. Talo valmistui 1867 ja se otettiin käyttöön samana vuonna. Postikonttorin lisäksi talossa oli myös lennätin. Vuonna 1883 posti muutti talosta muihin tiloihin, mutta lennätinkonttori toimi talossa pitkään, aina vuoteen 1915 saakka. Nykyisin tämäkin talo on asuinkäytössä.
Postitalo on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin merkittävä kohde ja se on nykyisin suojeltu myös asemakaavalla. Samalla tontilla sijaitsee samoin Erik Johan Wennerqvistin suunnittelema ja vuonna 1837 valmistunut Barkerin talo. Molemmat talot ovat osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2009. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili- konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja Tammerkosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudestaan huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on eräs Suomen kansallismaisemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti