Nuorisosäätiö (26. osa)
Nuorisosäätiö tiedotti Mikko Henttosesta, että ”44-vuotias Henttonen työskentelee johtavassa asemassa sisäisen auditoinnin tehtävissä. Hän tulee Nuorisosäätiön hallituksen organisaation ulkopuolelta.” Pian tehtävänsä aloitettuaan hallituksen tuore puheenjohtaja Mikko Henttonen tiedotti asiamies Aki Haaron tilalle valitun Nuorisosäätiöön työn jatkaja. Toimittaja Jarno Liski (s. 1984) haistoi asiassa palaneen käryä ja alkoi tutkia ja kaivella taustatietoja asiasta. Näillä saamillaan tiedoilla hän kirjoitti artikkelin Suomen Kuvalehteen. Näin selvisi, että Mikko Henttonen ei suinkaan tullut Nuorisosäätiön ulkopuolelta vaan aivan sisäpuolelta. Liskin mukaan Henttonen oli työskennellyt ”sveitsiläisessä yhtiössä rahoitusalan ja hyvän hallinnon asiantuttijana”. Kokemuksen puutteen kiinteistöalalla saattoi korvata lapsuusystävän kanssa yhteisesti omistettu rakennusliike. Tämä yhtiö maksoi edellisille johtajille konsulttipalkkiot AT-asuntoyhtiön järjestelyistä.
Kun toimittajat löysivät Perttu Nousiaisen marraskuun lopulla 2021 sveitsiläisen alppikylän hiihtokeskuksen baarista, selvisi samalla, että Lumi -baaria piti pystyssä juuri Mika Henttonen. Tämän sekoilun jälkeen Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi nostettiin ekonomi Jari Laine ja säätiön asiamieheksi/toimitusjohtajaksi AMK -tutkinnon suorittanut Kimmo Pihlman. Jari Laineen kokemus rakennusalasta oli kertynyt pienestä perheyrityksestä. Kimmo Pihlman taas oli työskennellyt vantaalaisessa Laattapiste Oy:ssä ja Nuorisosäätiön työtehtävät hänelle vinkkasi – kukapa muukaan kuin – Mika Henttonen. Nuorisosäätiön hallituksen kolmanneksi jäseneksi tuli Ippa Hertzberg, joka oli toiminut johdon konsultointia tekevässä yhtiössä. 1.8.2023 KTM Ippa Hertzberg aloitti työskentelyn Keravan kaupungin elinkeinojohtajana.
Nuorisosäätiö oli erittäin vaikeassa syöksykierteessä vuosikymmenen vaihtuessa. Paljon liiketoimintaa oli tehty rankalla tappiolla ja tappiokierre täytyi saada poikki. Samoin isoista riskeistä piti päästä eroon ja koittaa periä takaisin saatavia. Muutamia kivitalojakin Nuorisosäätiö oli joutunut myymään alihinnoilla. Kolmen vuoden tilinpäätösten mukainen säätiön tappio näytti 75 miljoonaa euroa, vaikka tulopohja oli säilytyt ennallaan. Tilanne olisi ollut hieman helpompi, jos edes ARA olisi halunnut turvata takauksellaan Nuorisosäätiön 4 000 vuokra-asukkaan asumista. Näinhän ARA oli jo aikaisemmin Nuorisosäätiön kanssa toiminut. Nyt ARA oli muuttanut suuntaa ja toimi toisin.
ARA tekikin Nuorisosäätiöstä rikosilmoituksen sekä lopetti elokuussa 2018 yleishyödyllisen rakennuttajan aseman Nuorisosäätiöltä. Välittömästi verotuksen kallistuttua ja korkotuen loputtua Nuorisosäätiön saama rahoituksen hinta myös kallistui merkittävästi. ARA heitti vielä lisää löylyä kiukaalle sanomalla irti vuoden 2020 lopussa Nuorisosäätiölle myöntämänsä 20 miljoonan euron aravalainan. Nuorisosäätiö yritti saada tytäryhtiölleen yleishyödyllisyysasemaa ja sillä tavalla siirtää omat lainansa kiinteistöyhtiölleen. Tätä järjestelyä ARA ei kuitenkaan hyväksynyt.
ARA vetosi omassa tiedotteessaan Nuorisosäätiön entisen johdon tekemiin väärinkäytöksiin, vaikka viraston toimet kohdistuivatkin nyt säätiön uuteen johtajistoon. Asia on mahdollista nähdä myös siten, että virastossa petyttiin raskaasti siihen, että Nuorisosäätiö oli luisunut Keskustapuolueen vaikutuspiirin ulkopuolelle. ARA oli edelleen hyvin vahvasti Keskustapuolueen hallussa, kun päätöksiä virastossa tehtiin vankalla Keskustan mandaatilla; ylijohtajana ARA:ssa istui Hannu Rossilahti ja ARA:n johtokuntaa johti entinen Nuorisosäätiön hallituksen jäsen Timo Reina. Juha Sipilän hallituksen asuntoministerinä taas toimi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin asti Keskustapuolueen Kimmo Kalevi Tiilikainen (s. 17.8.1966 Ruokolahti).
Verottajan vuoro oli vuoden 2020 lopussa iskeä kyntensä Nuorisosäätiöön. Verottaja haki Nuorisosäätiön vuoden 2017 saatavista konkurssiin. Nuorisosäätiö hakeutui velkasaneeraukseen välttääkseen konkurssin. Velkasaneeraus puolestaan kumoutui puolalaisen velkojan vastustukseen sekä Helsingin käräjäoikeuden päätökseen. Nuorisosäätiön ainoaksi pattitilanteesta pääsyksi jäi alkaa realisoida omia kivitalojaan.
Nuorisosäätiön hallituksen tuore puheenjohtaja lupaili lehtihaastattelussa, että ”me uskomme täyteen avoimuuteen” syksyllä 2021. Nuorisosäätiön tuore hallitus kuitenkin väisteli tekemiensä talokauppojen paljastamista sillä vanhalla selityksellä. Tehdyistä kaupoista ei voinut kertoa kauppakirjoissa olevien salassapitolauseiden vuoksi. Toisena esteenä esitettiin julkistamisen estolle se, että asista ei voisi kertoa, sillä edellisten johtajien tekemisiä käsiteltiin oikeudessa.
Vain yhdestä omistajanvaihdosta Nuorisosäätiö on uutisoinut vapaaehtoisesti itse. Se paljasti keväällä 2021 myyneensä melkein kuusisataa aravavuokra-asuntoaan kaupassa. Ostaja toimi tuolloin M2-Kotien omistama Y -säätiö. Tällä asuntokaupalla Y -säätiöstä tuli noin 10 000 vuokra-asunnon omistaja; tämä tarkoittaa myös sitä, että Y -säätiö on samalla Suomen suurin nuorison sosiaalinen asuttaja. Y -säätiö on yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton suomalainen säätiö, jonka tehtävä on vähentää asunnottomuutta tarjoamalla laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Y -säätiö on maamme neljänneksi suurin vuokranantaja. Y -säätiön perustivat vuonna 1985 Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungit, Suomen Kaupunkiliitto (nyk. Suomen Kuntaliitto), Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto, Alko sekä Suomen Mielenterveysseura (nyk. MIELI Suomen Mielenterveys ry). Y -säätiö hankkii yksittäisiä vuokra-asuntoja sekä rakennuttaa kokonaisia taloja. Nykyään Y -säätiön korsernilla on noin 18 000 vuokra-asuntoa 57 paikkakunnalla.
Kesällä 2020 tapahtui toinen kerrostalokauppa, kun Nuorisosäätiö myi omistamansa 72 vuokra-asunnon kiinteistön Helsingin Malmilta pääradan varresta. Vuosituhannen vaihteessa rakennettu kerrostalo myytiin Premico Group Oy:lle kauppakirjan mukaan runsaalla 10 miljoonalla eurolla. Ostajayhtiö sai vuokra-asunnot tässä tukkukaupassa hyvin edullisella hinnalla. Jos hinta olisi laskettu alueen keskineliöhinnoilla olisi kauppahinnan täytynyt olla ainakin kolme miljoonaa euroa korkeampi. Vuokralaisten kannalta huomattavasti tärkeämpi seikka oli se, että heti kaupanteon jälkeen uusi omistajataho muutti vuokra-asunnot ikärajoista riippumattomiksi kovan rahan vuokra-asunnoiksi. Muutto pois talosta oli edessä, jos asukas ei maksanut nousseita markkinavuokria.
Nuorisosäätiö myi toistakymmentä kiinteistöyhtiötään tai ne menivät konkurssiin. Tämän seurauksena konserniin kuului enää vuoden 2021 lopussa 2 400 asuntoa ja niissä asui noin 3 000 nuorta ihmistä. Nyt eivät enää Nuorisosäätiön vuokra-asunnot olleet edullisia paikkoja asua vuokralaisillekaan. Tilinpäätöksistä selviää pienellä laskutoimituksella, että viiden vuoden aikana 2017-2021 vuokra-asuntojen kuukausivuokrat olivat nousseet lähes kolmanneksen verran, 450 eurosta 650 euroon. Mitenkään olennaisesti siis Nuorisosäätiön vuokra-asuntojen vuokrahinnat eivät poikenneet markkinahinnoista. Nuorisosäätiön omasta mielestä tosin heidän vuokra-asuntojensa vuokrahinnat olivat edelleen hyvin kilpalukykyisiä.
Rajuilla tehdyillä saneerauksilla Nuorisosäätiön konsernin taloustulokset alkoivat hiljalleen kääntyä voitollisiksi ja samoin pankkivelan pääoma puolittui. Nuorisosäätiön toimiston 42 toimihenkilön väkimääräkin kuihtui vuoden 2017 loppuun tultaessa 17 työntekijään. Turhat henkilökunnan virkistysmatkat oli karsittu minimiin. Ainut perinne, josta Nuorisosäätiö on muistanut pitää vielä veikeästi kiinni oli se, että säätiön johtajien palkkiot ovat kuitenkin nousseet ajan myötä tuntuvastikin.
Palkkiouudistuksen yhteydessä nyt myös Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallitusjäsenyydestä maksettiin varsinaisten kokouspalkkioiden lisäksi kuukausipalkkaa. Vaikka hallitus ei suoranaisesti paljasta kuukausipalkkojen tai palkkioiden summia, voidaan jotakin informaatiota saada hallituksen vuosikuluista vuonna 2021, jotka vertailtaessa ovat noin 400 000 euroa eli kymmenen prosenttia korkeammat kuin ennen uudistusta. Nuorisosäätiön asiamies/toimitusjohtaja Kimmo Pihlmanin mukaan ”säätiön korvauksissa on huomioitu mm. valtavat henkilökohtaiset vastuut ja negatiiviset vaikutukset työmahdollisuuksiin.” Tällä asiamies Kimmo Pihlman halusi viitata siihen, että Nuorisosäätiön johdossa istuminen ei lainkaan välttämättä työmarkkinoilla ollut hyvä meriitti.
Nuorisosäätiön johtoryhmä on kiistämättä tehnytkin välistä pitkiä työpäiviä, mutta he ovat siitä myös saaneet korvauksia. Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laineen palkkatietoja ei ole käytettävissä. Toimitusjohtaja Kimmo Pihlmanin palkkatulot ovat viime aikoina olleet 190 000 euroa vuodessa.
Syyteneuvotteluissa Perttu Nousiainen lopulta tunnusti syyllistyneensä törkeään veropetokseen, kavaltaneensa Varoja Nuorisosäätiöltä ja väärentäneensä säätiön hallituksen pöytäkirjan sekä ottaneensa lahjuksia Leimarakentajat- ja Salpausselän Rakentajat -yhtiöiltä. Törkeä veropetos liittyi siihen, että Perttu Nousiainen oli käyttänyt hallinnassaan olleita keskustataustaisia Maaseudun Raittius- ja Sivistystyö- sekä Nuorisotyön -Tuki -yhdistyksiä omana bulvaaninaan kiertääkseen veroja mm. niin ikään keskustataustaisten TA-Yhtymän ja Joutsen Median osakekaupoista saaduista voitoista. 30.8.2022 Perttu Nousiainen tuomittiin kahdesta törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, kahdesta törkeästä kavalluksesta, törkeästä väärennyksestä ja törkeästä veropetoksesta neljän vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen, menettämään rikoshyötynä saamansa 2,9 miljoonaa euroa valtiolle ja korvaamaan vahingonkorvauksena Nuorisosäätiölle 21,3 miljoonaa euroa sekä muille asianomistajille 9 miljoonaa euroa. Lisäksi Perttu Nousiainen menetti sotilasarvonsa.
Nuorisosäätiön asiamies Aki Haaro tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa toukokuussa 2024 kuuden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Aki Haaro tuomittiin törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, kahdesta törkeästä kavalluksesta, kahdesta törkeästä veropetoksesta sekä kahdeksasta törkeästä väärennöksestä. Aki Haaro hyväksyi tai sai lahjuksina Salpausselän Rakentajat Oy:ltä yli 2,6 miljoonaa euroa. Nykyisin yritys toimii nimellä Pallas Rakennus Päijät-Häme Oy; yritys tuomittiin samoin törkeästä lahjonnasta elinkeinotoiminnassa 40 000 euron yhteisösakkoihin.
Lisäksi toimitusjohtaja Aki Haaro kavalsi Nuorisosäätiön varoja yhteensä lähes 6,4 miljoonaa euroa. Kavallussyytteet liittyivät Nuorisosäätiön tonttikauppoihin Viron Tallinnassa. Kavalluksista yli neljä miljoonaa liittyi ns. Juhkentali -kauppaan ja Pirita -kauppaan, joista Aki Haaro kavalsi yli kaksi miljoonaa euroa varoja. Rikokset tehtiin syksyjen 2014 ja 2018 välillä. Merkittävässä osassa syytteitä oikeus katsoi Aki Haaron toimineen yhdessä Nuorisosäätiön entisen hallituksen puheenjohtaja, Perttu Nousiaisen, kanssa. Käräjäoikeus katsoi myös, että Aki Haaro on toiminut suunnitelmallisesti ja käyttänyt hyväkseen keskeistä asemaansa Nuorisosäätiössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti