Nuorisosäätiö (23. osa)
Nuorisosäätiö takasi tonttien hinnannousun tekemällä molempiin kohteisiin selvästi yli markkinatason hinnan ylittävät vuokrasopimukset. Lahden Aleksanterinkadun tonttikauppojen yhteydessä maksettiin samoin 715 000 euron konsulttipalkkio Viroon pöytälaatikkoyhtiölle. Nuorisosäätiölle nämä hankkeet olivat järkyttävän hintaisia. Nuorisosäätiön käyttöön rakennettiin Lahden Aleksanterinkadulle talo. Urakka kustansi 37 miljoonaa euroa ja sen toteutti SSR-konserni. Mika Wileniuksen liiketoimet sujuivat 2010-luvun alkupuolella jo niin hyvin, että hän loi perustamansa rakennusliike Salpausselän Rakentajien ympärille kokonaisen konsernin, joka melko nopeasti laajeni eri puolille Suomea.
Rahoitushanojen sulkeuduttua Suomessa oli Nuorisosäätiö kääntynyt hakemaan Puolasta rahoitusta. Haittapuolena tässä vain oli, että tämä raha oli todella kallista. Aki Haaro ja Perttu Nousiainen joutuivat eriskummallisiin sitoumuksiin ja päivänvaloa kestämättömiin järjestelyihin. Jälleen miljoonia euroja paloi näissä seikkailuissa ja Nuorisosäätiön tappiot vain lisääntyivät.
Aki Haaro ja Perttu Nousiainen matkustivat vuoden 2015 alussa Luxemburgiin ja Frankfurtiin kokouksiin, jossa pyrittiin saada 100 miljoonaa rahoitusta Julius Bär Group Ltd:ltä. Julius Bär Group:lla oli jo ennestään Nuorisosäätiön talletuksia suurimmillaan viidellä miljoonalla eurolla. Marraskuussa 2015 koko säätiön hallitus neuvotteli Wienissä Itävallan suurimman pankin, Raiffeisenin, kanssa 10 vuoden kiinteäkorkoisesta jättilainasta.
Helmikuussa 2010 Aki Haarla ja Perttu Nousiainen valisti Nuorisosäätiön hallitusta siitä, että Tanskan isoin yksityinen rahoituslaitos, Nykredit, tarjosi Nuorisosäätiölle 250 miljoonan euron lainaa. Tämä summa oli tuolloin puolet Nuorisosäätiön sen hetkisen kiinteistöomaisuuden arvosta, joka oli kirjattuna säätiön hallituksen pöytäkirjaan. Nuorisäätiön edellisetkin tappiot ja menetykset täytyisi samoin peitellä ja korvata, joten rahoitusta kaivattiin Nuorisosäätiön toiminnan laajennukseen. Asianajaja Oili Kelalta haluttiin lausunto, jossa ilmeni etteivät säätiölaki tai Nuorisosäätiön omat säännöt estä sen liiketoimia myös ulkomailla. Tässä kohtaan meni jälleen kerran Nuorisosäätiöllä vähän ylikierroksilla, sillä arava- ja korkotukilait yksiselitteisesti kielsivät ulkomaiset sijoitukset.
Nuorisosäätiön ulkomaiset liiketoimet lähtivät nyt käyntiin Viron Tallinnassa.Tallinnasta alkoi eräs erikoisemmista Nuorisosäätiön varojen tärvelemisistä. Aivan ensimmäinen ajatus oli rakennuttaa maaseudulta kaupunkiin muuttaville nuorille ihmisille edullisen vuokratason asuntoja. Virossa ajatus yhtäkkiä muuttui ja Tallinnaan Pirittan esikaupunkiin meren rantaan pitikin nyt rakennuttaa luksusasuntoja varakkaille henkilöille. Aki Haaro ja Perttu Nousiainen allekirjoittivat Nuorisosäätiön nimissä syyskuussa 2015 sopimuksen, jolla Nuorisosäätiö sekä eräs sen vuokrataloyhtiöistä lainasivat 12 miljoonaa euroa virolaiselle yritykselle. Nuorisosäätiön hallituksessa Aki Haaro ja Perttu Parviainen puhuivat, että YIT -rakennusliike olisi kiinnostunut tontin ostoon sekä rakennuttamaan Nuorisosäätiön kanssa kohteen yhteistyössä.
Nuorisosäätiön hallitusta vietiin kuin pässiä narussa Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen perässä. Hallitus kirjasi pienellä viiveellä myös tekemänsä päätökset pöytäkirjoihinsa. Myöhemmin toimitusjohtaja Aki Haaro delegoi vastuun koko Viron projektista hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiaiselle. Nousiaisen virolainen tyttöystävä näytti olevan lopullinen motivaatio liiketoiminnan aloitukselle Tallinnassa. Jälleen keskustatausta nousi näissäkin liiketoimissa esille, sillä Virossa Nuorisosäätiön liikekumppani ja edunsaaja oli suomalainen liikemies, Arto Autio, jolla oli myös liiketoimia Viron Keskustapuolueen kanssa.
Arto Autio asui 1990-luvulla Helsingin Pohjois-Haagassa ja hän toimi vartijana Maunulan ostoskeskuksessa. Vuonna 1999 Arto Autio aloitti työskentelyn liikemies Arto Heikki Merisalon (s. 1.7.1965 Ruovesi) johtamassa toimitiloja välittäneessä yhtiössä. Arto Merisalo nousi julkisuuteen toukokuussa 2008 alkaneen vaalirahakohun yhteydessä, jossa hänen sekä yhteistyökumppaneidensa yhtiöt jakoivat merkittäviä lahjuksia poliitikoille ja puolueille. Arto Merisalo tutustutti Perttu Nousiaisen Arto Autioon. Näihin aikoihin Arto Autio tutustui myös liikemies ja valtiotieteiden maisteri Eero Heikki Lehteen (s. 23.8.1944 Tuusula), joka valittiin Kokoomuspuolueen Uudenmaan piiristä kansanedustajaksi vuosiksi 2007-2019. Arto Autio loi uraa Virossa kiinteistösijoittajana; hän perusti myös korvauksesta suomalaisille liikemiehille Viroon yhtiöitä. Autio auttoi samoin Mika Wileniuksen lahtelaista Salpausselän Rakennuttajat -konsernia perustamaan Viroon tytäryhtiötä.
Nuorisosäätiö ryhtyi vuonna 2015 siirtämään isoja rahamääriä Viroon. Arto Aution johtama yhtiö alkoi suunnitelman mukaan rakennuttaa Tallinnan Piritaan satoja luksusasuntoja. Arto Autio vastasi Piritan rakennushankkeesta. Ostettu tontti sijaitsi meren rannalla alueella, jossa pidettiin Moskovan vuoden 1980 olympiakisojen purjehduskilpailut. Ennakkomarkkinointia varten perustettiin hankkeelle verkkosivut ja arkkitehdeilla teetettiin suunnitelmat alueelle nousevista taloista, jotka olivat meren rannalle nousevia moderneja taloja. Hanke ei koskaan Piritassa edennyt rakennusvaiheeseen. Koska Viron yleisradioyhtiö uutisoi näistä asioista Virossa, nosti Arto Autio kanteen sitä vastaan.
Talousrikoksista tuomittu liikemies Arto Merisalo oli myös etsimässä hyviä kehityskohteita rakennusliikkeelle. Nuorisosäätiön tärkeimmäksi liikekumppaniksi nousi hyvin pian SSR-konserni. Perttu Nousiainen ja Mika Wilenius viettivät paljon vapaa-aikaakin yhdessä. Mika Wilenius, Arto Merisalo ja Perttu Nousiainen tekivät kesällä 2015 yhteisen matkan Eurooppaan. Vielä samana kesänä Aki Haaro, Perttu Nousiainen ja Mika Wilenius matkustivat Venäjän Karjalassa. Seurueeseen kuuluivat samoin silloiset kansanedustajat Kauko Johannes Juhantalo (s. 28.4.1942 Kankaanpää ja k. 26.4.2020 Kankaanpää) ja Eero Lehti.
Tallinnan bussiaseman läheltä liikemies Arto Autio samoin kauppasi Nuorisosäätiölle tontin. Tällä kertaa Nuorisosäätiö myös rahoitti tonttikaupan; ensin Nuorisosäätiö lainasi miljoona euroa Arto Aution virolaiselle yhtiölle. Lainaksi saamillaan varoilla Arto Autio osti tontin Tallinnan bussiaseman läheisyydestä ja myi sen heti Nuorisosäätiölle kolmen miljoonan euron katteella. Arto Autio maksoi yli puoli miljoonaa euroa voittorahoistaan kahteen yhtiöön, joista toinen sijaitsi Virossa. Poliisin mukaan sen todellinen omistaja oli Perttu Nousiainen. Toinen yhtiöistä oli suomalainen ja sitä hallinnoivat Aki Haaro sekä Perttu Nousiainen.
Mika Wilenius siirsi SSR-konsernille Nuorisosäätiön järjestämiä jättimäisiä voittosummia monia miljoonia Arto Aution avulla perustamiinsa virolaisiin yhtiöihin. Maksujen tilisiirroissa yleensä luki, että maksu oli konsulttipalkkio. Poliisi kiinnitti tutkimuksissa kuitenkin suuriin summiin huomionsa aiheellisesti. Virosta aikanaan Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen yrityksien tileille siirrettiin yli 3,5 miljoonaa euroa ja maksajina näille rahoille oli joko Arto Autio tai Mika Wilenius. Samoin varojen alkuperää koetettiin häivyttää kierrättämällä rahoja eri veroparatiisien, kuten Maltan ja Marshallsaarten kautta. Mika Wilenius takasi Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen henkiläkohtaisia pankkilainoja. Samoin SSR-konserni jätti laskuttamatta yli 50 000 euron remontin, joka valmistui Aki Haaron läheiselle ihmiselle. Mika Wilenius käytti miljoona euroa Viroon siirtämistään varoista omakotitalon ostoon Lahden Jalkarannan Petäjäkadulta itselleen. Vuonna 2021 kesken poliisin suorittaman esitutkinnan Mika Wilenius kuoli Dubaissa.
Media kiinnitti jo merkittävästi huomiota Nuorisosäätiön liiketoimintaa ja se sai myös poliisin sekä verottajan kiinnostumaan asiasta. ARA tilasi Nuorisosäätiöstä erityistilintarkastuksen. Tarkastuksessa havaittiin, että Nuorisosäätiö oli itse laatinut omat uudet toimintasäännöt, harjoittanut hyvin laajasti kovin korkeariskistä sekä lainvastaista sijoitustoimintaa lähtemällä seikkailuun Viron asuntomarkkinoilla. Nuorisosäätiöstä oli ohjattu varoja lainoina ulkopuolisille, vaikka se oli lainsäädännön mukaan ehdottomasti kiellettyä toimintaa.
ARA:lla ei tässä tarkastuksessaan ollut täysin puhdas omatunto, sillä se toimi kaksinaamaisesti itsekin. ARA oli itse kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt Nuorisosäätiön tekemät sijoitukset kovan rahan asuntotuotantoon ja asuntokeinotteluun. ARA:n erityistilintarkastuksessa selvisi samoin, että Nuorisosäätiön tytäryhtiöt olivat myös mukana sijoitusriskeissä. Kiinteistöyhtiö Pääskynpesän tai Antinaravien asukkaat olivat autuaan tietämättömiä siitä, että nuorisosäätiö oli heidän maksamillaan vuokratuloilla ohjannut rahoja Vietnamin pörssiin ja lahtelaisen rakennusyrityksen pimeisiin tonttikauppoihin. Samoin ei varmasti tiennyt Saratalon vuokralainenkaan, että vuokranantaja hummasi rahoja Virossa puuhaaville hämäräkonsulteille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti