Nuorisosäätiö (22. osa)
Matti Vanhanen kehitti vielä puolustuksekseen melko omaperäisen tarinan. Vanhanen kertoi nyt, että hän tiedusteli jo alkuvuodesta 2004 oikeuskansleri Paavo Nikulalta oliko hän jäävi tekemään RAY:n suhteen päätöksi, jotka koskivat myös Nuorisosäätiötä. Paavo Nikulan mukaan jääviyttä ei ollut, näin nyt Matti Vanhanen muisti asian. Tämä keskustelu olisi Matti Vanhasen mukaan käyty vielä toistamiseen Paavo Nikulan kanssa joko vuonna 2006 tai 2007. Mielenkiintoisesti nyt äkkiä Matti Vanhanen muisti tällaiset keskustelut jääviydestä, vaikka hän aikaisemmin kuulusteluissa oli ollut joko huonomuistinen tai ainakin valikoivasti muistava.
Oikeuskansleri Paavo Nikula sai alkuvuodesta 2007 aivoveronvuodon ja joutui sen vuoksi eroamaan tehtävästään. Tämän vuoksi Nikula ei voinut nyt Matti Vanhasen tarinaa vahvistaa. Poliisi tiedusteli tätä asiaa Paavo Nikulan aviopuolisolta, joka kuitenkin kertoi, ettei hänen miehensä muista Nuorisosäätiöstä yhtään mitään. Siksi oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei voinut luottaa Matti Vanhasen jo aikaisemmin valikoivaksi osoittautuneeseen muistiin. Jaakko Jonkka kertoi syksyllä 2010 perustuslakivaliokunnalle Matti Vanhasen olleen esteellinen pääministerinä ollessaan ja näin myös menetellyt laittomasti. Tämän vuoksi Matti Vanhasen virkatoimet tuli alistaa tutkintaan ja arvioida rikosoikeudellisesti.
Helmikuun puolivälin jälkeen perustuslakivaliokunnan mietintö valmistui. Sitä varten valiokunta oli kuunnellut oikeuskansleria, valtakunnansyyttäjää sekä seitsemää eri professoria. Valiokunnan päätös oli, että Matti Vanhanen oli pääministerinä ollessaan esteellinen tekemään RAY:n jakopäätöksiä. Siksi hän oli siis syyllistynyt virkavelvollisuutensa rikkomukseen. Matti Vanhanen myös tiesi hyvin, että Nuorisosäätiö oli tukenut hänen presidentinvaalikampanjaansa. Perustuslakivaliokunnan mielestä Matti Vanhasen toiminta asiassa ei ollut kuitenkaan tahallista vaan tuottamuksellista. Valiokunta pohti näin ollen Vanhasen toiminnan vakavuuden astetta, oliko teko törkeä vai lievä. Törkeä toiminta veisi asian jatkokäsittelyyn eduskunnan täysistuntoon, lievempi toiminta johtaisi moitteisiin. Valiokunta päätyi lopulta lievempään kantaan, jolloin Matti Vanhasen katsottiin toimineen huolimattomasti.
Matti Vanhasen syytekynnys ei ylittynyt, koska hänet pelasti ministerin asema. Perustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jakob-Magnus Södermanin (s. 19.3.1938 Helsinki) mielestä normaalin virkamiehen syytekynnys lievässäkin tapauksessa olisi ylittynyt ja rangaistus olisi ollut sakko tai varoitus. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka sekä yleinen oikeustaju pettyivät siksi, että Matti Vanhanen ei joutunut korvaamaan Nuorisosäätiölle saamaansa vaalitukea. Jaakko Jonkan omien laskelmien mukaan Vanhasen saama etu oli rahallisesti noin 30 000 euroa.
Yhdenvertaisuuden periaate hallitusmuodon 5. pykälän mukaan joutui hieman omituiseen valoon näissä Nuorisosäätiön lahjusten antajien tuomioissa. Jorma Heikkinen, Seppo Pyykkönen, Jukka Vihriälä sekä Antti Kaikkonen saivat tuomiot, mutta Matti Vanhanen sai tässä joukossa aivan oman poikkeuskäsittelyn. Kummallinen havainto oli myös se, että perustuslakivaliokunnassa istui tuomiota jakamassa entinen ministeri, kansanedustaja ja RAY:n puheenjohtaja Hannes Manninen. Mikäli Matti Vanhasen tapauksen käsittely olisi edennyt valtakunnanoikeuteen, olisi ollut myös mahdollista, että oikeuden tuomaristossa ollut varajäsen, Timo Reina, olisi jotunut mukaan asian käsittelyyn; imo Reinan kausi valtakunnanoikeudessa päättyi vuoden 2019 loppuun.
Nuorisosäätiöllä olli edessä syksyllä 2009 uuden hallituksen puheenjohtajan etsintä eronneen Antti Kaikkosen paikalle. Tähän tehtävään löytyi maaneuvos Simo Lämsä, Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan entinen toimitusjohtaja. Järjestely tarkoitettiin vain väliaikaiseksi ja sen oli määrä kestää ainoastaan pahimman kriisin ylitse. Seuraavaksi meni vaihtoon Nuorisosäätiön asiamies, Seppo Pyykkönen. Nuorisosäätiön asiamieheksi/toimitusjohtajaksi nimitettiin Aki Haaro ja Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi Keskustapuolueen poliitikko ja Kuopion kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, Perttu Lauri Nousiainen (s. 20,10.1978).
Perttu Nousiainen oli Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja vuosina 2003-2005. Nousiainen kuului Kuopion kaupunginvaltuustoon vuodesta 2001 ja toimi kaupungivaltuuston puheenjohtajana vuosina 2003-2004. Perttu Nousiainen toimi samoin Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2005-2007. Vuonna 2003 hän sai eduskuntavaaleissa Pohjois-Savon vaalipiiristä 2883 ääntä eikä hän tullut valituksi eduskuntaan. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Nousiainen sai enää 1 200 ääntä, mutta ei tullut valituksi eduskuntaan. Perttu Nousiainen on toiminut samoin Keskustapuolueen Maaseudun Kukkarahasto Säätiön asiamiehenä. Tämän lisäksi Nousiainen on ollut Maaseudun Raittius- ja Sivistystyö -yhdistyksen puheenjohtaja sekä Nuorisotyön tuki -yhdistyksen puheenjohtaja. Perttu Nousiainen nimitettin Nuorisosäätiön hallitukseen vuonna 2010 ja vuonna 2013 hänestä tuli Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja. Tämä oli samoin Nuorisosäätiön totaalisen tyhjennyksen alku.
Tähän mennessä Nuorisosäätiö oli säilynyt melko vahingotta vaalirahaskandaalista, mutta varoja oli toki kulunut valtavasti juristien palkkioihin. Nuorisosäätiön maine oli saanut pienen kolhun, mutta vuosien saatossa senkin ihmiset unohtaisivat. Itse asiassa Nuorisosäätiön ruletti pyöri aivan kuten ennenkin; ARA lainoitti hankkeita, RAY avusti säätiötä, pankit luotottivat kuten ennen, kunnat järjestivät tontit ja nuoriso kilpaili pääsystä Nuorisosäätiön asuntoihin asumaan. Asiamies Aki Haaro sekä hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen pursusivat ideoita ja suunnitelmia, jolla kangistunut Nuorisosäätiö saataisiin uuteen nousuun. Samoin kohu Nuorisosäätiön ympärillä oli ehtinyt rauhoittua jo merkittävästi.
Nuorisosäätiötä uusi johto alkoi strategisen laajentumisen tien. Vuoden 2013 lopussa Nuorisosäätiön 3 100 asunnossa majaili 4 200 nuorta ihmistä. Neljä vuotta myöhemmin säätiöllä oli jo 4 100 asuntoa, joissa asusti 5 300 nuorta ihmistä. Nuorisosäätiö oli vuonna 2017 saavuttanut lakipisteensä; säätiön organisaation oli nykyaikaistettu ja henkiläkunnan määrä oli noussut kolminkertaiseksi, reiluun 40 henkilöön. Pääosin vuokratuloista koostunut säätiökonsernin liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Nuorisosäätiöllä oli myös 60 sijoitusasuntoa, Vietnamin pörssissä varoja sekä ARA- ja korkotukiasunnoista muodostuva nettovarallisuus myyntirajoituksineenkin yli 360 miljoonaa euroa. Rasitteena oli toisaalta lähes samansuuruinen pankkilaina sekä 40 euron tappio vuodelta 2017. Nuorisosäätiön johdolla oli uusia yhteistyökumppaneita ja johto oli ottanut käyttöön moderneja rahoitusinstrumentteja.
Nuorisosäätiön asiamies Aki Haaro sai tuolloin 12 000 euron kuukausipalkkaa. Säätiön henkilökunnan seminaarimatkailu oli virkeää ja Nuorisosäätiön omiin asiakkaisiin pidettiin optimistista yhteyttä asukaslehti Luukkubluesin avulla. RAY avusti vuosittain rakennustoimintaa muutamilla miljoonilla euroilla sekä yli 300 000 eurolla asuntoneuvontaa eikä Nuorisosäätiön valvojilla – ARA:lla tai PRH:lla – ollut säätiön toiminnasta mitään huomautettavaa. Samalla kuitenkin Nuorisosäätiön johto sekaantui Iisalmen Runnin kylpyläkauppoihin, jossa säätiön ja yksityiset varat menivät pahasti sekaisin. Lopulta Nuorisosäätiöltä vietiin näissä hämärissä liiketoimissa 40 miljoonaa euroa rahaa. Keskusrikospoliisin tutkimuksien aikana havaittiin, että tuo kavallettu rahamäärä vielä puolitoistakertaistui. KRP myöhemmin kuvaili tutkimaansa tapausta yhdeksi Suomen suurimmista talousrikoksista.
Kun media puuttui tilanteeseen ja alkoi kertoa voimakkaasti siitä, alkoivat myös Nuorisosäätiön suuret rahoitusvaikeudet ilmetä. Nuorisosäätiöllä oli nimittäin yhtä aikaa menossa iso määrä kovan rahan asuntojen rakennushankkeita. Nordea ja muutki pankit pelästyivät uutisointia asiasta ja vetäytyivät hankkeista. 100 miljoonan hankkeista katosi nopeasti 40 miljoonaa euroa pois. Aki Haaro ja Perttu Nousiainen yrittivät kovasti tehdä Keskustapuolueen vaalirahoittajien kanssa yhteistyötä; he myös löysivät Lahdesta rakennusliikkeen, Salpausselän Rakentajat Oy, jonka avulla avautui vallan uusi rahakanava Viroon. Miljoonia euroja hassattiin mm. konsulttien pimeisiin palkkioihin ja rahaa kierrätettiin veroparatiisin kautta parivaljakolle.
Perttu Nousiaisen Ggreenport -yhtiö osti vuonna 2012 Runnin kylpylän kiinteistön Iisalmessa keskustalaiselta Lomayhtymältä 300 000 eurolla. Runnin kylpylä teki vuodessa 900 000 euron tappion ja kylpylän kiinteistössä aloitettiin 1,5 miljoonan euron remontti. Remontit toteutti lahtelainen Salpausselän Rakentajat Oy. Vuonna 2015 Runnin kylpylä myytiin eurolla ja ostaja maksoi osan aiempien omistajien yritysten veloista. Salpausselän Rakentajat Oy:stä tuli Nuorisosäätiön luottorakentaja. Vuonna 2014 Nuorisosäätiö ja SSR-konserni sopivat puitesopimuksen 18 kohteen rakentamisesta. Lahdessa ja Seinäjoella tehtiin vuosina 2014-2016 kolme isoa kiinteistökauppaa aivan kaupunkien ydiskeskustoissa. SSR-konserni myi Lahden Aleksanterinkadun ja Seinäjoen tontit sijoittajille yli 15 miljoonan euron voitolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti