Nuorisosäätiö (24. osa)
Käytännössä Nuorisosäätiö oli ollut maksukyvytön jo vuoden 2016 loppusta saakka. Tämä asia paljastui vuosia myöhemmin tehdystä uudesta erityistilintarkastuksesta. Samassa yhteydessä kävi selväksi myös karu asia, se että vuoden 2019 lopussa Nuorisosäätiön oma pääoma oli miinuksella 75 miljoonaa euroa. ARA neuvoi kesällä 2017 Nuorisosäätiötä luopumaan lakien ja ohjeistuksien vastaisesta toiminnasta. Nuorisosäätiöstä luvattiin asia hoitaa kuntoon, mutta asian suhteen mitään ei tapahtunut. ARA:sta annettiin jo syksyllä 2017 käsky hoitaa tilanne kuntoon ja edelleen Nuorisosäätiöstä asiat luvattiin hoitaa kuntoon. Kumppanit pitivät yhteisiä neuvotteluja asiasta ja kirjeitä laadittiin; Nuorisosäätiö vastasi eri selvityksillä ja pyysi asiaan myös lykkäystä sekä lupasi auliisti palata uudelleen asiaan. Nuorisosäätiön mukaan 12 miljoonan euron hintainen Tallinnan tontti oli myyty pois, mutta rahoja kaupasta ei vain kuulunut. ARA oli asian suhteen ehkä yllättävänkin pitkämielinen.
Runsaasti kirjeenvaihtoa on olemassa ARA:n arkistossa, jonka mukaan ainakin asianajajilla oli hyvin töitä ollut sekä tietenkin laskutettavaa. Asianajaja Oili Kela teki esimerkiksi ehdotuksen, että Nuorisosäätiö jaettaisiin kahteen osaan: ARA -konserniin sekä kovan rahan konserniin. Näin saataisii asiat näyttämään taas laillisilta. Tämä esitys muistutti samankaltaisuudellaan Tarveasunnot Oy:n kehittelemää toimintamallia 2000-luvun alussa jaosta omaisuuden omistajasuvulle ja nimellisesti sen hallitsemille keskustalaisille säätiöille. Kiirettä ARA ei kuitenkaan missään vaiheessa pitänyt. ARA teki rikosilmoituksen vasta siinä vaiheessa, kun keskustalaiset poliitikot olivat siirtäneet Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen syrjään vuonna 2018.
Keväällä 2018 tapahtui vielä jotakin todella erikoista; Perttu Nousiainen oli jo saanut potkut Nuorisosäätiöstä ja Aki Haaro ilmoitti pian jättävänsä toimitusjohtajan paikkansa rikosepäilyjen vuoksi. Kuitenkin kaksikko vielä järjesteli yhden kiinteistökaupan Virossa. Tästä kaupasta seurasi Nuorisosäätiölle yli kymmenen miljoonan euron tappiot. Kiinteistökaupoissa rahaa katosi jälleen talousrikoksista tuomituille liikemiehille ja pöytälaatikkoyhtiöihin. Perttu Nousiaisen ja Aki Haaron liiketoiminnalla oli valitettavasti myös uhrinsa. Nuorisosäätiö joutui myymään satoja asuntojaan eli nuorille vuokra-asujille oli siksi tarjolla vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Nuorisosäätiö teki useiden kymmenien miljoonien eurojen tappiot Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen toimien vuoksi ja säätiö hoippui pitkään konkurssin partaalla.
Jo vuonna 2015 Nuorisosäätiön johto oli tietoinen siitä, että sen taloudelliset sekkailut eivät voi päätyä hyvin vaan jossakin vaiheessa kaikki päätyisi talouden romahtamiseen. Nuorisosäätiöllä oli olemassa vain kaksi mahdollisuutta tilanteensa ratkaisuun. Nuorisosäätiön omaisuus voitaisiin liittää suurempaan kokonaisuuteen ja siten peitellä huonon liiketoiminnan tappiot. Siinä yhteydessä saataisiin mahdollisesti johtajien henkilökohtaiset palkkiot ulosmitattua. Toinen malli olisi hajottaa koko Nuorisosäätiö ja sen palaset yrittää ohjata jo tuttuihin aatteellisiin osoitteisiin.
Vuonna 2017 Nuorisosäätiössä tehdystä erikoistilintarkastuksessa ilmeni pelaaminen TA -yhtymän osakkeilla. Selvisi, että Nuorisosäätiö oli sijoittanut TA -yhtymään yhteensä 650 000 euroa. Vuonna 2013 oli tehty viimeisimmät kaupat tuntemattomalta seä toimimattomalta Perttu Nousiaisen pöytälaatikkoyhdistykseltä, Maaseudun Raittius- ja sivistystyö ry:ltä. Omistus olisi lisännyt yhteistyötä keskustalaisen rakennuttajaimperiumin kanssa.
Toimitusjohtaja Aki Haaron mielestä kymmenen prosentin osuus 17 000 asuntoa omistavan TA -yhtymästä olisi taannut erinomaiset mahdollisuudet yhteiseen tonttiostoihin, rakennuttamiseen sekä isännöintiin. Haaron mielestä tilaisuus kuitenkin mureni alkaneeseen median ajojahtiin. Haaron ja Nousiaisen seuraajat tehtävissä olivat jyrkästi eri mieltä yhteistoiminnasta. Nuorisosäätiön ydintoimintaan ei millään tavalla kuulunut TA -yhtymän osakkeiden omistus ja siksi niistä täytyi päästä eroon mahdollismman joutuisasti. ARA:n kanta asiassa viivästytti eroon pääsemistä, sillä ARA:n mukaan osakkeiden ostaja voisi olla vain yleishyödyllinen taho.
Paljastui myös AT -asunnot-projekti, jonka tarkoituksena oli perustaa keskustalainen ”uusi nuorisosäätiö”. Tämä säätiö edelleen rakennuttaisi valtion rahoituksella yleishyödyllisiä asuntoja yli 35-vuotiaille entisille nuorille ihmisille. Idean isät olivat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen, mutta toteuttamassa sitä olivat Matti Vanhasen moninkertainen erityisavustaja Jari Flinck sekä Keskustapuolueen Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ari Maskonen. ARA ei enää ollut kuvioissa mukana, mutta muutama rakennusyhtiö lähti mukaan. Toiselta näistä rakennusyhtiöiltä Nuorisosäätiö osti 50 kovan rahan sijoitusasuntoa. Näistä asunnoista AT -asunnot merkkasi neljä asuntoa kaupantekijäisiksi lähes puolella hinnalla. Aki Haaro ja Perttu Nousiainen kuittasivat tämän kaupan yhteydessä 31 000 euron palkkion itselleen.
Nuorisosäätiön seuraava hanke oli hilkulla onnistua. Säätiön piti ostaa toiselta nuorisoasuntoja valmistavalta yleishyödylliseltä yhteisöltä, Nuorisoasuntoliitto NAL:lta, nipun asuntoja. NAL:n toiminnassa olivat mukana kaikki poliittiset nuorisojärjestöt. Sopimusluonnos kaupoista oli valmiina jo syksyllä 2016 ja sen mukaan Nuorisosäätiö saisi määräysvallan suurimpaan osaan NAL:n asunnoista. Asiaa käsiteltäessä ARA:ssa NAL pelästyi ja äkkiä perääntyi hankkeesta mainehaittaa peläten.
Vuoden 2020 lopulla yritti Keskustapuolue kaapata jälleen Nuorisosäätiön asuntokannan takaisin puolueen vaikutuspiiriin. Keskustapuolueen lähellä oliva Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö aikoi ostaa Nuorisosäätiön ARA -asuntokannan – 2 000 asuntoa – siirtohinnalla eli kahdella miljoonalla eurolla omakseen. Tieto oli vuodettu salaisesta muistiosta. Kun nämä asunnot 2030-luvulla vapautuisivat ARA:n myyntirajoituksista, olisi asuntojen hinta jo 200 miljoonaa euroa eli satakertainen ostohintaan verrattuna. Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiön pyrkimys oli näin päästä rahoittamaan Keskustapuolueen politiikkaa; Kukkaisrahastosäätiön säännöt nimittäin kyllä sallivat poliittisen rahan jakamisen.
Hanke vain osoittautui kooltaan ja Kukkaisrahastosäätiön ammattitaidolle aivan liian haastavaksi toteuttaa, jolloin ARA ei mitenkään voinut puoltaa hanketta ilman, että mukaan olisi saatu NAL eli Nuorisoasuntoliitto. NAL ei ollut lainkaan kiinnostunut tekemään yhteistyötä asiassa, koska siellä katsottiin, että keskustanuoret saisivat liian suuren osuuden hankkeesta. Lopusta piti media huolen. Tämäkin hanke ajautui karille ja kaikki osalliset jopa toivoivat sen vaipuvan mahdollisimman nopeasti unohduksen alhoon.
Rakennuslehti haastatteli elokuussa 2018 Nuoisosäätiön 27-vuotiasta asukasta, jonka kuukausivuokra oli asunnosta noussut 15 prosenttia eli yli 80 euroa. 40 neliömetrin asunnon uusi kuukausivuokra oli 631 euroa. Saman Suvilahdenkatu 9:n Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan talon muutkin asukkaat olivat saaneet vuokrankorotusilmoituksen; asuntoja talossa on 88.
Nuorisosäätiö myi Kiinteistö Oy Pääskynpesän uusille omistajille: Nordic Business Investments Oy:lle, Director Oy:lle, Suomen Asuntoneuvoja Oy:lle sekä New Homes Oy:lle. Uusien omistajien ilmoituksen mukaan vuokralaiset olivat maksaneet vuokriaan 30-40 prosenttia alle markkinahinnan. Uudet omistajat samalla ilmoittivat korotuksen olevan ensimmäinen ja seuraavaa korotusta voitaisiin odotella jo tammikuussa 2019.
Nuorisosäätiön johto teki surkeaa liiketoimintaa lahtelaisen rakennusyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy:n kanssa hankkimalla kahden miljoonan arvoisen ja purkukuntoisen kiinteistön Lahden kaupungin keskustasta osotteessa Hämeenkatu 24 peräti kahdeksalla miljoonalla eurolla. Rakennusyhtiö oli ostanut huonokuntoisen kiinteistön vuonna 2014. Tähän kauppaan tarvittavat varat Nuorisosäätiö sai lainaamalla pankista rahaa kiinteistöosakeyhtiö Pääskynpesän nimissä. Suuren voiton saivat rakennusliikkeen liikemiehet, kun Nuorisosäätiö realisoi kerrostalonsa Sörnäisissä ja lopulta lasku lakesi vuokratalon asukkaiden maksettavaksi. Myöhemmin uuden Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Kimmo Pihlmanin mukaan säätiöllä ei ollut mahdollisuutta rakentaa itse kiinteistöä, josta oli kuitenkin maksettu aivan käsittämätön hinta. Lahden kaupunki myös väläytteli purkulupaa huonokuntoiselle kiinteistölle.
Syksystä 2019 Perttu Nousiainen asui useita kuukausia Tallinnan Piritassa Pirita Marina Hotel & Spa -hotellikylpylässä, jonka viereiselle tontille Nuorisosäätiön oli aiemmin tarkoitus rakentaa kerrostaloja. Poistuttuaan Pirita Marina hotellista kolmas maaliskuuta 2020 Perttu Nousiainen katosi. Huhujen mukaan Nousiainen olisi hukkunut Tallinnan edustalla ja toisten huhujen mukaan hän hävisi ulkomaille, koska hän joutuisi pakoilemaan ainakin vuoteen 2028, aina siihen saakka, kunnes hänen epäillyt talousrikoksensa vanhenevat. 21.11.2021 Perttu Nousiainen tavoitettiin median avulla kolmentuhannen asukkaan pienestä Verbierin kylästä Sveitsistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti