Nuorisosäätiö (25. osa)
Nuorisosäätiö oli rahapulassaan lyönyt lihoiksi 2017 vuonna Helsingin Puotilasta Klaavunpolulta 73 asunnon kerrostalon. Myyntiin meni samalla myös 64 asunnon kerrostalo Herttoniemen Petter Wetterintieltä. NCC -rakennusyhtiö oli nämä molemmat kerrostalot pilottihankkeina rakentanut kevytbetonisiporexista vuosituhannen vaihteessa. Pääministeri Matti Vanhanen johti Klaavinpolun taloyhtiötä hallituksen puheenjohtajana vielä vuonna 2005. Asunnoista 2/3-osaa ostettiin Lease Deal Oyj:n nimiin ja kauppakirjan allekirjoitti turkulainen liikemies Timo Nieminen. ST Capital -niminen helsinkiläisyhtiö osti loput asunnoista. Yhtiön taustalta löytyy Stefan Therman, joka viihtyy julkisuudessa Ferrareillaan ja naisseurallaan sekä viihtyy vauhdikkaissa juhlissa. 137 asunnon kauppahinta oli 19,2 miljoonaa euroa, joten neliöhinnaksi tuli lähes 3 400 euroa.
Perttu Nousiainen lähetti vuokralaisille Nuorisosäätiön nimissä tiedotteen, jonka otsikko oli ”Kiinteistöomistusten uudelleenorganisointi”. Tiedotteen mukaan tämä omistajavaihdos ei aiheuta vuokralaisten asemaan tai heidän vuokriin mitään muutosta ja kaikki sopimukset jatkuvat kuten ennenkin. Nämä lupaukset olivat tietysti katteettomia; välittömästi kun uudet omistajat olivat häätäneet nuoret vuokralaiset asunnoista, laitettiin nämä asunnot myyntiin lähes kaksinkertaisella neliöhinnalla. Nuorisosäätiölle nämä kaupat olivat jälleen huonoa liiketoimintaa, mutta ostaneille liikemiehille varsin hyvää liiketoimintaa.
Tammikuun lopussa vuonna 2017 Aki Haaro, Perttu Nousiainen, Timo Nieminen ja Stefan Therman allekirjoittivat kauppakirjat ja pian huomattiin suuri ongelma. Sosiaalisiksi asunnoiksi rakennettuja asuntoja ei voinut aivan helposti muuttaa kovan rahan asunnoiksi. RAY:n avustusehtojen mukaan asuntojen täytyi olla ensin vuokrakäytössä vähintään kaksikymmentä vuotta. Kyseisillä asunnoilla oli vuokrausaikaa vielä neljä vuotta käyttämättä. RAY oli näiden talojen rakennuttamista avustanut lähes neljällä miljoonalla eurolla ja sosiaali- ja terveysministeriö STM vaati nyt osaa näistä avustuksista maksettavaksi takaisin. Nuorisosäätiö haroi ensin vastaan, mutta joutui antamaan periksi vuoden kuluttua asiassa.
Asuntokauppojen seuraava ongelma koski tontteja, joilla talot olivat. Helsingin kaupunki oli tietenkin kaavoittanut nämä tontit vuokra-asumiseen. Turkulainen Jethro Juuso Rostedt (s. 17.3.1976 Turku) ja hänen johtamansa Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy myi riihimäkeläiselle pariskunnalle asunnon, jonka he tosin entuudestaan tiesivät Nuorisosäätiön omistamaksi. Aviopari luotti asuntoasioiden olevan kuitenkin kunnossa. Nopeasti sen jälkeen, kun asuntokauppa oli tehty ja maksettu alkoivat ongelmat. Helsingin kaupungin saadessa tiedon, että vuokratonteilla olikin kovan rahan omistusasuntoja, nosti kaupunki tonttivuokran kaksinkertaiseksi. Ratkaisu tässä tilanteessa löytyi siitä, että Helsingin kaupunki muutti tontin kaavan kovan rahan asunnoille tarkoitetuksi. Samalla kaupunki edellytti, että tontille tehdään lisää 27 autopaikkaa.
Oli myös vaikeuksia, jotka johtuivat siitä, että Stefan Thermanin ostamien ja vielä kuitenkin myymättömien asuntojen vasikkeita oli kymmeniätuhansia euroja rästissä, jolloin sähköt uhkattiin katkaista koko asuintalosta. Ratkaisuksi löytyi lopuksi Lease Deal Oy:n lupaus lunastaa Thermanin yhtiöltä myymättömiä asuntoja, joilla velat saatiin kuitattua. Siitä huolimatta, että julkkis Jethro Rostedt hoiti yhtiöllään Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy asuntojen välitystä niiden myynti ei vain tuntunut menestyvän. Nyt tyhjiä asuntoja alettiin markkinoida lyhyaikaseen Airbnb-vuokraustoimintaan. Helsingin kaupunki oli kieltänyt asuntojen lyhyaikaisen vuokrauksen, mutta siitä huolimatta Klaavinpolullakin markkinoitiin niitä.
Nuorisosäätiön toimintahistorian myötä paljastui eräs valvontainstituution, nimittäin tilintarkastuksen heikkoudet. Yhtäaikaa Nuorisosäätiön maineen kanssa valuivat uskottavuudet Nuorisosäätiön valvojatahoilta. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta otti aivan omatoimisesti lopulta tutkittavakseen Nuorisosäätiön tilintarkastaja Risto Mäkiön toimet vuosilta 2006-2008. Tilintarkastuslautakunta sai oman työnsä tehtyä vuoden 2010 lopulla. Lausunnossaan se ilmoitti, että tavallisen huolellisuuden lisäksi ”säätiöiden erityisluonne edellyttää tilintarkastajalta korostunutta huomion kiinnittämistä säätiön hallintoon ja varainkäyttöön”. Julkisten varojen käyttö säätiöissä nostaa vielä erityisesti tilintarkastajan vastuukuormaa valvonnassa. Näin säätiön tilintarkastajalla oli erityisen suuri vastuu toiminnastaan.
Tilintarkastuslautakunta TILA katsoi, että Risto Mäkiö oli havainnut Nuorisosäätiön toiminnassa vuosia ilmenneet jatkuvat epäkohdat, mutta hän ei ollut niistä raportoinut Nuorisosäätiötä. TILA katsoi siksi, että Risto Mäkiö ei ollut toiminut hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja hän oli siksi laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Tilintarkastaja Risto Mäkiö sai tilintarkastuslautakunnan yksimielisellä päätöksellä toiminnastaan huomautuksen. Vahvempi rangaistus tilintarkastuslautakunnalta olisi ollut varoitus. Risto Mäkiön vastaista tilintarkastustoimintaa huomautus tuskin kuitenkaan sanottavammin häiritsi, sillä hän oli juuri noihin aikoihin vetäytymässä eläkkeelle.
Tilintarkastajan vaihduttua piti Nuorisosäätiön sisäinen valvonta olla järjestyksessä. Nuorisosäätiö tilasi tilintarkastuksensa vuoden 2009 alusta lähtien tunnetulta ja isolta BDO Oy:ltä. Yritys mainosti erityisesti satsaavansa intohimoisesti asiakaspalveluun; yrityksen työskentely perustuisi varsinkin vastuullisuuteen sekä työn laatuun, jonka varmistaisi hankittu kokemus ja vankka osaaminen. BDO Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Hannu Riippi sai vuoden 2009 alussa aloittaa toiminnan täysin puhtaalta pöydältä Nuorisosäätiössä. Hänellä olikin jo Keskustapuolueen säätiöistä sekä yhdistyksistä kertynyt aikaisempaa kokemusta. Hannu Riippi toimi siten, että hän neuvoi sekä konsultoi Nuorisosäätiön johtoa niin paljon, että hän sai antaa lopulta aivan vakiomuotoisen tarkastuskertomuksen asiakkaalle. Tosin hänen työmääränsäkin lisääntyi samassa suhteessa, kun Nuorisosäätiössä meno villiintyi. Alkuvuosina 2010-luvulla Nuorisosäätiön tilintarkastukset työllistivät keskimäärin 260 tuntia tilikaudessa, mutta vuosina 2014-2017 tilintarkastuksen laskutustunnit olivat jo nousseet 470 tuntiin vuodessa. Hannu Riippin mukaan se vastasi neljän kuukauden kokopäiväistä tilintarkastusta.
Vuonna 2013 Nuorisosäätiön tilintarkastus oli maksanut 36 000 euroa. 2010-luvun lopulla tilintarkastus maksoi Nuorisosäätiölle jo lähes 100 000 euroa vuodessa. Lopulta Hannu Riippi ajautui samaan tilanteeseen kuin Risto Mäkiö oli ollut aikaisemmin; tilintarkastusta valvoi jo Patentti- ja rekisterihallitus, kun se tutki Nuorisosäätiön miljoonasotkuja tarkastuksissaan. Vuonna 2021 juhannuksen edellä Hannu Riippi sai kuulla, että Nuorisosäätiön johto oli tilintarkastajalta pimittänyt tietoja. Tässä vaiheessa jo verottaja, ARA sekä poliisi olivat jo kaikki käynnistäneet omat tutkimuksensa.
Poliisikuulusteluissa Hannu Riippi pääsi selvittämään outoja TA-yhtymän osakekauppoja, jossa hän toimi sekä myyjän että ostajan tilintarkastajana. Hän oli arvioinut myytävän tavaran sellaiseksi, että siitä koitui Nuorisosäätiölle vain tappiota. Hannu Riippa oli samoin hyväksynyt Nuorisosäätiön kansainvälistymisen ja Viron hankinnoissa hän oli erittäin hyväuskoinen ja huolimaton. Tilintarkastusvalvonnalle Riippi oli sanonut, ettei hänen tehtävänsä ollut valvoa Nuorisosäätiön ARA -avustusten käyttöä. Tästä tosin lautakunta oli jyrkästi eri mieltä. Valvontalautakunta katsoi nytkin huomautuksen riittävän, sillä Hannu Riippi oli edistänyt yhteistyöllään tutkintaa sekä toiminut tutkinnan aikana ripeästi.
Nuorisosäätiön tilintarkastaja meni vaihtoon vuoden 2019 alusta, mutta tilintarkastusyhtiö pysyi kyllä samana. Näyttää todella vaaralliselta, jos sisäiset tilintarkastajat eivät pysty löytämään väärinkäytöksiä. Viranomaiset tulevat kuitenkin vielä heidänkin perässään vajavaisin resurssein. Median tehtävä jää usein myös liian sattumanvaraiseksi, jotta näitä tapauksia saataisi paljastettua.
Patentti- ja rekisterihallituksen säätiövalvonta lähetti maaliskuun alussa 2018 vaatimuksen Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. PRH:n mukaan hallituksen puheenjohtaja olisi törkeästi rikkonut säätiölakia sekä saanut yhdessä säätiön asiamiehen kanssa omille yhtiöilleen ”säätiölain vastaisen huomattavan edun”. Kävi kuitenkin niin, että kaksi päivää myöhemmin PRH:lle tiedotettiin Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan itsensä eronneen tehtävästä. Näin Nuorisosäätiön hallitukselle kaatui vielä tehtäväksi asiamies Aki Haaron erottaminen. Nuorisosäätiö tarvitsi vielä uuden asiamiehen ja säätiön hallituksen puheenjohtajan. Maaliskuussa 2018 Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana aloitti Mikko Henttonen. Hänen puheenjohtajakausi Nuorisosäätiön hallituksessa jäi vain ihmeellisen lyhyeksi, vain puolentoista kuukauden mittaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti