J. W. Suominen Oy
J. W. Suominen Oy:n osti vuoden 1982 alussa Lassila & Tikanoja Oyj. Joulukuussa 1988 Lassila & Tikanoja osti 69 prosenttia myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen Amerplastin. Vuonna 1948 perustettu Neste Oyj osti jo Amerplastin osakekannasta 31 prosenttia vuonna 1986. Amerplast perustettiin vuonna 1952 Tampereella ja sen perustivat kemisti ja kansanedustaja Heikki Samuli ”Sami” (s. 28.2.1922 Viipuri ja k. 30.12.1985 Playa de las Américas, Espanjan Teneriffa) ja Marja Suominen (s. 22.1.1926 Viipuri ja k. 24.1.1997 Tampere). Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninä laajentanut toimintaansa ostamalla muovitehtaita Suomesta ja Ruotsista. Lassila & Tikanoja toimi jo 1990-luvulla monialayhtiönä, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus; tähä kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut Inka Oy (perustettu vuonna 1898).
Josef Lassila (s. 24.11.1863 Kälviä ja k. 17.12.1940 Vaasa) syntyi kellontekijä Erik Lassilan ja Kaisa Sakarintytär Honkalan poikana. Lassila työskenteli aluksi liikeapulaisena Kokkolassa vuosina 1883-1886. Hän muutti Vaasaan, jossa työskenteli Carl Finnilä Oy:n palveluksessa ja sen jälkeen vuodet 1895-1905 yhtiön Myllymäellä sijainneen sivutukkuliikkeen johtajana. Vuonna 1905 Lassila perusti yhdessä kauppias Frithiof Tikanojan kanssa Vaasassa Lassila & Tikanojan tukkuliikkeen ja toimi tämän liikkeen johtajana. Liike muutettiin vuonna 1913 osakeyhtiöksi nimellä Lassila & Tikanoja Oy ja Lassila toimi yhtiön johtokunnan varapuheenjohtajana.
Lassila oli Vaasan Suomalaisen Säästöpankin perustajia ja hän oli alusta lähtien pankin hallituksen jäsenenä ja vuodesta 1922 hallituksen varapuheenjohtajana. Hän kuului Vakuutus Oy Vellamon perustajiin ja oli sen hallintoneuvoston jäsen sekä vuodesta 1925 hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Lassila oli lisäksi Suomen Moottoritehdas Oy:n perustajia ja yhtiön johtokunnan varajäsen. Lassila kuului useita vuosia Vaasan kirkkovaltuustoon ja toimi sen hallintokunnan puheenjohtajana. Hänellä oli myös muita kunnallisia ja kirkollisia luottamustoimia. Lassila oli Vaasan kauppakamarin jäsen ja kuului sen talousvaliokuntaan. Suomen sisällisodan aikana Lassila toimi Vaasan senaatin intendentuurissa.
Frithjiof Tikanoja (s. 20.10.1877 Kälviä ja k. 4.4.1964 Vaasa) oli liikekumppanina Lassilan kanssa vuonna 1905 perustamassa kangas- ja rihkama-alan tukkuliikkeenä toimintansa aloittaneen Lassila & Tikanoja Oy:n. Tikanoja oli yrityksen toimitusjohtaja vuosina 1913-1952 ja johtokunnan puheenjohtaja vuosina vuodet 1913-19526. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1922. Tikanoja oli samoin taiteenkerääjä ja hän tuki taloudellisesti mm. lankoaa taidemaalari Eeemil Aleksander ”Eemu” Mynttiä (s. 27.11.1890 Vaasa ja k. 29.8.1943 Helsinki). Tikanoja lahjoitti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1951, jolloin hänen entiseen kotitaloonsa Hovioikeudenpuistikkoon 4:ään perustettiin Tikanojantaidekoti. Tikanoja kuului Kokoomuksen edustajana Vaasan kaupunginvaltuustoon vuosina 1921-1923 ja kaupunginhallitukseen vuosina 1929-1932. Tikanojan aviopuoliso oli Ruusa Elisabeth Myntti (1888-1930). Heidän tyttärensä oli kuvataiteilija Varpu Tikanoja (1928-1983).
Vuonna 2000 Nakkilassa kuitukankaita valmistaneen J. W. Suominen Oy:n osuus Lassila & Tikanoja -yhtymän liikevaihdosta oli suurempi kuin muilla tytäryhtiöillä. J. W. Suominen Oy:n liikevaihto oli noin 570 miljoonaa markkaa ja liikevoittoprosentti oli noin 21 prosenttia, kun taas Amerplastin ja Säkkivälineen liikevoitto oli alle kahdeksan prosenttia ja Inkalla viisi prosenttia. Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: syntyi Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj. Suominen Yhtymään kuuluvat: J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy ja Amerplast – uudeksi nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset – sekä Suominen Nauhatuotteet (Inka).
Suominen Yhtymä Oyj:n ensimmäinen toimitusjohtaja Kari Parviainen väistyi tehtävästä 13 kuukauden jälkeen ja hänen seuraajakseen tuli diplomi-insinööri Heikki Bergholm (s. 1956). Vuonna 2003 Suominen Yhtymä Oyj osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi Puolan joustopakkaustehtaansa kapasiteettia kaksinkertaiseksi. Alkuvuosinaan Suominen Yhtymä Oyj maksoi runsaasti osinkoja, vaikka sen tuotteiden kysyntä alkoi heiketä. Inka myytiin syyskuussa 2005 Midinvest -rahastolle ja yrityksen toimivalle johdolle.
Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajina toimivat Heikki Bergholmin jälkeen Huhtamäeltä siirtynyt ja sitä ennen Leafin palveluksessa toiminut Kalle Tanhuanpää vuodet 2006-2008 ja diplomi-insinööri Petri Rolig vuosina 2008-2011. Suominen Yhtymä Oyj perusti portfolion vastuullisille tuotteille vuonna 2007. Vuonna 2010 Suominen Yhtymä Oyj sulki Norrköpingissä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna yhtymä sulki Nastolan joustopakkaustehtaansa. Elokuussa 2011 Suominen Yhtymä Oyj oli velkaloukussa, mutta tilanteesta kuitenkin selvittiin, kun monimutkaista rakennetta selkeyttävä erikoispaperiyhtiö Ahlström myi kuitukangasliiketoimintansa Suominen Yhtymä Oyj:lle.
Suominen Yhtymä Oyj osti Ahlströmin Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä kaupan myötä Suominen Yhtymä Oyj:stä tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa. Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa ja vanhimman kaupassa hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui peräti vuoteen 1767. Tämän kaupan myötä Suominen Yhtymä Oyj kasvoi lähes kaksinkertaiseksi ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlströmin Suominen Yhtymä Oyj:n suurimmaksi omistajaksi. Kaupan myötä Suominen Yhtymä Oyj:n liikevaihto nousi 500 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä 1 300 henkeen ja yhtymällä oli toimintaa 10 eri maassa.
Suominen Yhtymä Oyj:n hallitus halusi palkata uuden toimitusjohtajan muutoksien läpivientiin sekä kasvun varmistamista varten. Joulukuussa 2011 Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti Nina Kopola (s. 1960), joka oli tuolloin ainoa suomalaista pörssiyhtiötä johtanut nainen. Nina Koppolan johdolla Suominen Yhtymä Oyj keskittyi kuitukankaisiin ja yhtymä vähensi velkaansa sekä sen tulos kääntyi voitolliseksi. Vuonna 2012 Suominen Yhtymä Oyj uudisti strategiaansa ja kävi läpi yt-neuvottelut, joiden tuloksena Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja. Huhtikuussa 2012 yhtymän nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi.
Vuonna 2013 Suominen Oyj:n pääkonttori ja yhtiön kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin. Samana kesänä vielä Suominen Oyj myi tappiollisen Codi Wipes -liiketoimintayksikön lopettaen samalla asiakkaidensa kanssa kilpailemisen. Tammikuussa 2014 Suominen Oyj viimeisteli Ahlströmin Home & Personal -kaupan. Suominen Oyj osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulinian tehtaan laajentaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan. Tämän kaupan myötä kuitukangas -yksikkö jaettiin kahteen liiketoiminta-alueeseen: Convenience- ja Care. Heinäkuussa samana vuonna osake-enemmistö tappiollisesta Joustopakkaukset -liiketoiminta-alueesta myytiin britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle. Näin Suominen Oyj:stä tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö. Lokakuussa Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AAC Invest Two B osti Suominen Oyj:n osakkeita Ahlstromilta. Loppuvuonna Suominen Oyj aloitti kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.
Toukokuussa 2015 Suominen Oyj ilmoitti rakentavansa Bethunen -tehtaalleen uuden tuotantolinjan ja samana syksynä yhtiö ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 miljoonaan euroon. Alkuvuonna 2016 Suominen Oyj nousi Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden (Mid Cap) ryhmään. Keväällä 2016 Suominen Oyj supisti osakemääräänsä niin sanotulla käänteisellä splitillä viidesosaan. Vuonna 2017 Suominen Oyj:n liikevaihto oli 426 miljoonaan euroa. Seuraavana vuonna yrityksellä oli kahdeksalla tehtaallaan yli 650 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Elokuussa 2018 toimitusjohtaja Nina Kopola jätti tehtävänsä ja siirtyi hieman myöhemmin Business Finlandin pääjohtajaksi. Hänen jälkeensä väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Tapio Engström. Jari-Pekka Ojanpään (s. 8.9.1966 ja k. 23.11.2018 Zimbabwe) oli tarkoitus aloittaa toimitusjohtajana joulukuussa 2018, mutta hän kuoli lento-onnettomuudessa ennen sitä marraskuussa 2018.
Kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri Petri Olavi Helsky (s. 1966) aloitti tammikuussa 2019 Suominen Oyj:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin Petri Helsky toimi Metsä Tissuen toimitusjohtajana. Alkuvuodesta 2020 Suominen Oyj siirtyi seitsemän muun pörssiyhtiön joukossa uuteen markkina-arvoluokkaan Nasdaqin vuosittaisen markkina-arvoluokkien tarkastuksen perusteella. Yhtiö siirrettiin keskisuurten yhtiöiden joukosta pieniin yhtiöihin. Huhtikuussa Suominen Oyj kertoi kehittäneensä VTT:n kanssa uuden monikerroksisen kuitukankaan, jota voidaan käyttää hengityssuojaimissa. Kangasta valmistettiin Nakkilassa ja se testattiin käytäntöolosuhteissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Yhtiö teki historiansa suurimman liikevaihdon ja tuloksen. Koronapandemia kasvatti pyyhintätuotteiden kysyntää, joten Suominen Oyj:n asiakkaat tekivät tavanomaista suurempia tilauksia.
Marraskuussa 2022 Tommi Björnman (s. 1966) sai nimityksen toimitusjohtaja Helskyn seuraajaksi. Björnman aloitti Suominen Oyj:n toimitusjohtajan 1.4.2023 ja aikaisemmin hän toimi Avgol Nonwovensin toimitusjohtajana. Seuraavana vuonna Suominen Oyj lopetti italialaisen tehtaansa toiminnan Mozzatessa. Elokuussa 2024 yhtiö kertoi rakentavansa espanjalaiselle tehtaalleen Alicanteen uuden tuotantolinjan. Investoinnin arvo Espanjan tehtaalle olisi noin 20 miljoonaa euroa. Suominen -konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Vuonna 2020 yhtiöllä oli yhteensä 689 työntekijää, joista sijaitsi 304 Yhdysvalloissa, 137 Italiassa ja 129 Suomessa. Yhtiöllä on toimintaa myös Espanjassa ja Brasiliassa. Yhtiö on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Amerikat ja Eurooppa. Vuonna 2019 Amerikoiden osuus liikevaihdosta oli 64 prosenttia.
Syksyllä 2024 Suominen Oyj:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Charles Héaulmén lisäksi Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Norgman, Nina Linander ja Laura Remes. Charles Héaulmén nimittämistä hallituksen puheenjohtajaksi pidettiin vuoden 2024 parhaana uuden hallitusjäsenen valintana suomalaisessa pörssiyhtiössä. Palkinnon myönsi johdon suorahakuihin keskittynyt Stanton Chase. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Björkmanin lisäksi Janne Silonsaari, Jonni Friman ja Markku Koivisto.
Suominen Oyj:n suurimmat omistajat lokakuussa 2024 olivat: Ahlström Capital, Etola Group, Oy Etra Invest Ab, OOP-Henkivakuutus, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma, Nordea Henkivakuutusyhtiö Suomi Oy ja Oy H. Kuningas & Co.
Suominen Oyj on maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia ja pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa se on maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Seuraavaksi suurin valmistaja, amerikkalainen kulutustavarajätti Kimberley-Clark, valmistaa kankaita lähinnä omiin brändituotteisiinsa. Vuonna 2018 Suominen Oyj:n osuus markkinoista oli noin 20 prosenttia. Yhtiön tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa.
Suominen Oyj valmistaa kuitukangasrullia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tarpeisiin. Yhtiön toimittamasta kuitukankaasta valmistetaan tuotteita terveydenhoitoon, kodinhoitoon, lastenhoitoon ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvissä tuotteissa, kuten esimerkiksi hengityssuojaimia, kosteuspyyhkeitä ja haavataitoksia. Suomisen vastuullisten tuotteiden portfolioon kuuluu uusiutuvista, kierrätetyistä tai muovittomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita ja kompostoituvia tai kokonaan hajoavia kuitukankaita. Suominen Oyj käyttää niin kutsutuissa vastuullisissa kuitukankaissaan raaka-aineena sellupohjaisia kuituja, esimerkiksi viskoosia ja lyocelliä. Niiden osuus se tuotannosta oli vuonna 2020 yli puolet. 44 prosenttia yhtiön tuotteista valmistetaan öljypohjaisista materiaaleista kuten polypropeenistä ja polyesteristä.
Suominen Oyj alkoi tutkia uusia tuotteita innovaatioryhmässään vuonna 2019 ja se perusti seuraavana vuonna New Fiber Center -hankkeen, joka tutkii uusia luonnonmukaisia kuitukankaita, joita voisi valmistaa esimerkiksi hampusta (Cannabis sativa). Tuotteita testataan Nakkilassa ja Windsor Locksissa, Hartfordin piirikunnassa Connecticutin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Raaka-aineena hamppu muistuttaa puuvillaa, mutta sen kasvattaminen vaatii vähemmän pinta-alaa, vettä ja torjunta-aineita. Suominen Oyj on kiinnostunut myös pellavasta (Linum usitatissimum) ja oljesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti