Tuure Jaakko Kalervo Junnila (44. osa)
Kotikommunistimme saivat Tuure Junnilan Kiinalaisesta päiväkirjasta ”vettä myllyynsä”. Heidän tulkinta oli, että Kiinan maolaisjohto ja Junnila olisivat solmineet jonkinlaisen alianssin neuvostoliittolaisia vastaan. Vähemmistökommunistijohtaja Taisto Jalo Sinisalo (s. 29.6.1926 Kotka ja k. 26.3.2002 Kotka) suolsi omia käsityksiään mm. seuraavasti: ”Junnila on tuntenut varmaan valtaisaa henkistä tyytyväisyyttä voidessaan ruokkia sairaalloista neuvostovastaisuutta mitä törkeimmillä parjauksilla. Kiinalainen päiväkirja muodostaa lähes sadalle sivulle kootun Neuvostoliiton vastaisen kiinalaispropagandan tavoitteita palvelevan hengentuotteen. Se osoittaa mainiolla tavalla miten ’ei ole väliä ovatko kissat mustia tai valkoisia, kunhan ne vain pyydystävät hiiriä’ (Deng Xiaoping) eli miten suomalainen äärioikeisto lyö rauhan, edistyksen ja sosialismin vastaisessa taistelussa ystävyyden ja yhteistyön kättä.”
Seuratessaan Puolan 1980-luvun alun poliittisesti dramaattisia tapahtumia mielenkiinnolla Tuure Junnila sai idean seuraavaan kirjaansa, Utopia luokattomasta yhteiskunnasta (1982). Kirjassaan Tuure Junnila pohtii varsinkin Neuvostoliiton yhteiskunnallista luokkarakennetta, mutta myös Puolan ja muiden sosialististen Itä-Euroopan maiden sisäisten olosuhteiden kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Kirjansa aloitussanoissa Junnila kirjoittaa: ”Kirjoittamaan ryhtyessäni ei tarkoitukseni ole ollut yksityiskohtaisen ja perusteellisen historiallisen esityksen laatiminen, vaan kansandemokratioissa sodan jälkeen ilmenneiden levottomuusilmiöiden analysointi, pyrkimys niiden yhteiskunnallisten perustekijöiden osoittamiseen, joista nuo levottomuudet ovat kummunneet.”
Kirjassaan Tuure Junnila viljelee runsaasti marxilaisen yhteiskuntafilosofian peruskäsitteistöä sekä kertoo sangen paljon yhteiskuntafilosofi Karl Heinrich Marxista (s. 5.5.1818 Trier ja k. 14.3.1883 Lontoo), jonka statuksen ja merkityksen ”eräänä 1800-luvun huomattavimpiin kuuluvana yhteiskunnallisena ajattelijana” Tuure Junnila myös auliisti teoksessaan tunnustaa. Karl Marx syntyi juutalaiseen perheeseen Preussin Trierissä. Hänen isänsä, Hirschel Marx, myöhemmin Heinrich Marx, oli lakimies. Ajalle hyvin tyypillisen juutalaissyrjinnän vuoksi Heinrich Marx kääntyi luterilaiseksi. Marxien kodissa vieraili usein kulttuurielämän edustajia, jotka olivat innostuneita valistusaatteista. Vuoteen 1830 saakka Karl Marxin otaksutaan saaneen kotiopetusta ja vasta sen jälkeen Marx aloitti opiskelun Trierin lyseossa. Marx valmistui ylioppilaaksi vuonna 1835. Huonon terveytensä vuoksi Karl Marx vapautettiin asepalveluksesta. Marx kirjautui Bonnin yliopistoon lukemaan lakia.
Koulukaverinsa Edgar von Westphalen tutustutti Karl Marxin sisareensa, Jennyyn (s.12.2.1814 Salzwedel, Preussi ja k. 2.12.1881 Lontoo). Aikalaiset ihmettelivät kovasti, kuinka paroni Johann Ludwig von Westphalen (s. 11.7.1770 ja k. 3.3.1842) saattoi antaa tyttärensä seurustella juutalaissukuisen ja porvarissäätyisen miehen kanssa. Kesällä 1936 Karl Marx kihlasi Jenny von Westphalen. Heidän yhteinen avioliitto kesti aina Jennyn kuolemaan saakka vuonna 1881. Avioliitosta syntyi seitsemän lasta: Jenny, Laura, Edgar, Heinrich, Franziska, Eleanor ja yksi, joka kuoli ennen nimen antamista. Ainoastaan Jenny, Laura ja Eleanor selviytyivät teini-ikäisiksi saakka. Jenny kuoli syöpään vähän ennen isäänsä ja Eleanor Marx teki itsemurhan vuonna 1898. Laura ja hänen miehensä Paul Lafargue tekivät itsemurhan pari vuotta ennen Venäjän vallankumousta.
Vuonna 1936 Karl Marx vaihtoi yliopistoa Berliiniin kiinnostuttuaan filosofiasta ja varsinkin hegeliläisyydestä. Ensimmäisenä Berliinin-vuotenaan Marx opiskeli tiiviisti lakia, koska hän pyrki edelleen tuomariksi. Karl Marx halusi kirjoittaa kirjan lakitieteen filosofiasta, mutta tämä kirja ei koskaan tullut valmiiksi. Karl Marx koetteli siipiään kirjoittajana; hän kirjoitti runoja sekä romaanikäsikirjoituksen, jota sittemmin piti itsekin huonona. Karl Marx syventyi seuraavaksi filosofiaan. Samaan aikaan Preussin sisäpoliittinen ilmasto oli muuttumassa taantumuksellisemmaksi ja myös akateemista vapautta alettiin rajoittaa. Vuonna 1841 Karl Marx valmistui Berliinin yliopistosta. Hän toimitti tohtorinväitöskirjansa, Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero, Jenan vuonna 1558 perustettuun vapaamieliseen yliopistoon. Jenan yliopisto myönsi Karl Marxille filosofian tohtorin arvon vuonna 1841.
Samana vuonna Marx aloitti nuoren teologi Bruno Bauerin (s. 6.9.1809 Eisenberg ja k. 13.4.1882 Rixdorf) kanssa kampanjansa oikeistohegeliläisiä sekä kirkkoa vastaan. He kirjoittivat pamfletin, Tuomiopäivän pasuuna Hegelin yllä. Teoksen tekijöiden paljastumisen vuoksi vuonna 1842 Marx hylkäsi yliopistollisen maailman ja matkusti Kölniin, joka tunnettiin vauraana ja edistyneenä kaupunkina. Tapaamiensa henkilöiden avulla Karl Marx siirtyi journalismin pariin ja alkoi toimittaa Rheinische Zeitung -lehteä, joka oli kilpailija vanhoilliselle Kölnische Zeittung -lehdelle. Preussin viranomaiset hermostuivat lehden kirjoituksista; lopulta lehti lakkautettiin tammikuussa 1843. Marxin ystävä, kirjailija ja poliitikko Arnold Ruge (s. 13.9.1802 ja k. 31.12.1880 Brighton, Englanti) muutti Ranskaan ja perusti siellä Deutsche-französische Jahrbücher -nimisen julkaisun ja pyysi Marxia siihen mukaan.
Karl Marx saapui vaimonsa kanssa Pariisiin vuonna 1843. Ensimmäinen perheen lapsi syntyi Pariisissa vuonna 1844 ja Jenny lähti lapsenhoidon järjestämisen vuoksi vanhempiensa luokse Trieriin. Deutsche-französische Jahrbücher -lehti ei menestynyt ja sitä ilmestyi vain yksi numero. Lehden avustaja oli runoilija Heinrich Heine, joka kirjoitti lehteen artikkelein Baijerin kuninkaan Ludvig I:n naisseikkailusta. Poliisi takavarikoi lehdet ja Preussin hallitus määräsi, että Marx ja Heine tulee pidättää heti kun he ylittävät Saksan rajan. Arnold Ruge lopetti lehtensä. Marx lupasi kirjoittaa Vorvärts! -nimiseen kommunistilehteen. Samoihin aikoihin hän kiinnostui taloustieteestä. Kesällä 1814 Marx luki Adam Smithin, James Millin ja David Ricardon teoksia. Smithiä ja Ricardoa Marx arvosti, mutta samalla arvosteli heitä siitä, että he eivät selitä lähtökohtanaan olevaa yksityisomistusta. Vuonna 1844 Marx tapasi elämänmittaiseksi ystäväksi muodostuvan tekstiilitehtaan omistajan pojan, Friedrich Engelsin (s. 28.11.1820 Barmen, Preussi ja k. 5.8.1895 Lontoo).
Vorvärts! -lehti lakkautettiin ja Ranskan sisäministeriö päätti karkottaa Karl Marxin maasta. Ainoa maa manner-Euroopassa, johon Marx saattoi muuttaa oli Belgia. Maanpakoon asettuivat myös Jenny-puolison veli Edgar von Westphalen, elinikäinen ystävä Josef Weydemeyer, joukko puolalaisia sosialisteja, Marxin ystävä Moses Hess sekä Friedrich Engels. Jenny Marx, tytär ja kotiapulainen saapuivat myös Brysseliin. Vuonna 1845 Marx ja Engels vierailivat Englannissa tutustumassa paitsi Lontoon kirjastoihin, myös ottamassa selvää maailman ensimmäisestä työväenliikkeestä, chartisteista. Palattuaan Belgiaan Marx alkoi kirjoitustyöhön ja Engels agitoi Brysselin sosialisteja liittoutumaan.
Marx ja Engels kirjoitti Brysselissä yhdessä arvosteluja hegelisyyttä vastaan, kymmeniä väittelykirjoituksia niin konservatiiveista, ranskalaisista sosialisteista kuin liberaaleistakin. Erään kerran kaksikko päätti kirjoittaa artikkelin Marxin entistä toveria, Baueria ja tämän veljiä sekä heidän kumppaneitaan vastaan. Artikkelista syntyi teos, Pyhä perhe. Ranskassa ollessaan Marx ja Engels olivat liittyneet saksalaisten maanpakolaisten perustamaan Oikeamielisten liittoon, joka Marxin vaikutuksesta muutti nimensä Kommunistien liitoksi vuonna 1947. Vanha Oikeamielisten liiton tunnus ”kaikki ihmiset ovat veljiä” korvattiin tunnuksella ”kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen.
Marxin ja Engelsin kuuluisin yhteinen teos, Kommunistisen puolueen manifesti, kirjoitettiin Brysselissä Kommunistien liiton julistukseksi ja teos julkaistiin Euroopan hulluna vuonna 1848. Teos kuuluu kaikkien aikojen luetuimpiin ihmiskunnan historiassa. Jälkisanoissaan Marx julistaa, että ”porvariston tuho ja proletariaatin nousu ovat molemmat yhtä väistämättömiä ilmiöitä.” Vaikka Engelsin jälki näkyi lopullisessa versiossa, latomoon saapuva teksti oli kokonaisuudessaan Marxin kynästä syntynyt ja hän olikin kirjoittanut sitä Kommunistiliiton painostuksen alla yötä päivää. Kommunistisen puolueen manifesti ilmestyi saksaksi 24.2.1948. Teos ladottiin Lontoossa.
Samaan aikaan syntynyt Ranskan vallankumous huolestutti Belgian hallitusta. 3.3.1848 Marx sai maastakarkotusmääräyksen. Aikaa poistumiseen olisi vain vuorokausi. Marx oli pakkaamassa tavaroitaan, kun poliisi tunkeutui asuntoon ja pidätti hänet. Pidätyksen syyksi ilmoitettiin, että Marx oli maassa ilman passia. Myös Jenny joutui pidätetyksi ja häntä syytettiin irtolaisuudesta. Seuraavana päivänä Marxit vapautettiin ja virkavalta saattoi heidät Ranskan rajalle. Karl Marx oli muutenkin aikonut siirtyä Ranskaan, sillä maan uuden hallituksen ministeri, Ferdinand Flocon (s. 1.11.1800 Pariisi ja k. 15.3.1866 Lausanne, Sveitsi), oli kutsunut hänet takaisin Ranskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti