Olli Antero Ahvenlahti (8. osa)
Voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, Pori Jazz 66 ry perustettiin Porissa ja ensimmäinen yhdistyksen järjestämä Pori Jazzfestivaali pidettiin Porissa 16.-17.7.1966. Nykyään tätä jazztapahtumaa pidetään Suomen kiinnostavimpana ja tunnetuimpana kesätapahtumana. Porin Jazzin legendaarinen taiteellinen johtaja toimi vuoteen 2009 saakka Jyrki Olavi Kangas (s. 20.1.1944 Pori ja k. 27.2.2020). Kesällä 1966 ja 1967 yhdysvaltalainen jazzpianisti ja säveltäjä George Allen Russell (s. 23.6.1923 Cincinnat, Ohio ja k. 27.7.2009 Boston, Massachusetts) oli kutsuttu Jyväskylän Kesään kouluttamaan muusikoita. Jyväskylän työpajat aina päättyivät isoihin päätöskonsertteihin, jossa yleisö pääsi arvioimaan oppilaiden oppimisia. Nämä kesät Jyväskylässä olivat siten myös Olli Ahvenlahdelle oiva paikka oppia paljon uutta jazzmusiikista.
George Allen Russell syntyi valkoiselle isälle ja mustalle äidille. Pojan adoptoivat nuorena sairaanhoitaja Bessie Russell ja kokki Joseph Russell. Jo varhain Geirge Russell lauloi African Methodist Episcopal Churchin kuorossa ja hän kuunteli jazzpianisti ja bändinjohtaja Fate Marablen (s. 2.12.1890 ja k. 16.1.1947) Kentucky Riverboatia. Ensimmäisen kerran George Russell esiintyi seitsemänvuotiaana laulamalla Moon Over Miami kappaleen pianisti, säveltäjä, laulaja ja urkuri Thomas Wright ”Fats” Wallerin (s. 21.5.1904 ja k. 15.12.1943) kanssa. George Russellin isä oli musiikinopettaja yksityisessä Oberlin Collegessa Ohiossa. George aloitti soittamisen rummuilla ja hän sai stipendin mustien Wilberforcen yliopistoon Ohiossa. Toisen maailmansodan alettua George joutui tuberkuloosin vuoksi sairaalaan, jossa hän sairausaikanaan opiskeli musiikin teoriaa.
Sairaalasta päästyään George Russell soitti rumpuja Benny Carterin yhtyeessä, mutta hän luopui rumpujen soittamisesta kuultuaan rumpali ja säveltäjä Maxwell Lemuel Roachin (s. 10.1.1924 ja k. 18.8.2007) soittoa. Russell innostui jazzpianisti ja säveltäjä Thelonius Sphere Monkin (s. 10.10.1917 ja k. 17.2.1982) kappaleesta Round Midnight ja Russell muutti välittömästi 1940-luvun alussa New Yorkiin. New Yorkissa jazzpianisti, sovittaja, bändijohtaja ja säveltäjä Ian Ernest Gilmore ”Gil” Evansin kotona osoitteessa 14 West 55th Street kokoontui joukko nuoria muusikoita Russellin lisäksi, kuten mm. Miles Davis, Charlie Parker, Gerry Mulligan ja myöhemmin Modern Jazz Quartetin perustaja ja johtaja John Lewis. Vuonna 1945 Russell joutui jälleen sairaalaan 16 kuukauden ajaksi tuberkuloosin vuoksi. Tuolloin hänellä oli hyvin aikaa kirjoittaa ja koota materiaalia kirjaansa, The Lydian Chromatic Consept of Tonal Orgasization, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. George Russell opiskeli vielä sävellystä saksalais-amerikkalaisen Stefan Wolpen (s. 25.8.1902 Berlin ja k. 4.4.1972 New York) ohjauksessa.
George Russellin ensimmäinen kuuluisa sävellys oli Dizzy Gillespien orkesterille tehty Cubano Be, Cubano Bop vuonna 1947, jossa yhdistettiin kuubalaista jazzmusiikkia ja bebop-vaikutteita. Russell alkoi soittaa pianoa ja johtaa orkesteria, joihin kuuluivat mm. pianisti William John ”Bill” Evans (s. 16.8.1929 ja k. 15.9.1980), trumpetisti Arthur Stewart Farmer (s. 21.8.1928 ja k. 4.10.1999), alttosaksofonisti ja klarinetisti sekä huilisti Hal McKusick (s. 1.6.1924 ja k. 11.4.2012), jazzkitaristi Joseph Barry Galbraith (s. 18.12.1919 ja k. 13.1.1983), basisti Milton John Hinton (s. 23.6.1910 ja k. 19.12.2000) ja jazzrumpali Stephen Paul Motion (s. 25.3.1931 ja k. 22.11.2011). George Russell muutti vuonna 1964 Skandinaviaan, sillä hän oli järkyttynyt Yhdysvaltojen rotuerottelusta. Hän kierteli sekstetillään esiintymässä Euroopan eri maissa ja asui sekä opetti Lundin yliopistossa viiden vuoden ajan.
Paljolti äänilevyjä kuuntelemalla Olli Ahvenlahti perehtyi jazzpianistien maailmaan aluksi. Sibelius-Akatemiassa ei tuohon aikaan saanut vielä opetusta jazzmusiikkiin, vaikka musiikinopetus oli muuten laadukasta. Olli oppi myös paljon Sibelius-Akatemian pianotunneilla, mutta siellä opitut asiat eivät liittyneet jazzmusiikkiin. Hänellä oli lisäksi nyt mahdollisuus kuunnella ja oppia jazzmusiikista asioita käymällä festivaaleilla, joista ensimmäisenä hän matkusti Porin Jazziin heinäkuussa 1967. Festivaalimatkan Olli teki tietenkin junalla, sillä hänellä ei vielä ollut ajokorttia. Majoitus Porissa oli hyvin vaatimaton. Ulkomailta vierailivat mm. Ben Webster ja Ted Curson ja suomalaisia jazzareita olivat Eero Koivistoinen, Heikki Sarmanto, Henrik Otto Donner ja Pekka Pöyry. Kaikista heistä tuli myöhemmin myös Olli Ahvenlahden yhteistyökumppaneita musiikkialalla.
Igor ja Irja Ahvenlahti kustansivat Ollin opiskelun Sibelius-Akatemiassa. Ollin ensimmäinen pianonsoiton opettaja akatemiassa oli ihastuttava ja ruotsinkielinen Clara Grenman. Säveltapailun opetti vanhempi, mutta erittäin pätevä opettaja Ruth Vaaranen. Martin Fagerlund opetti Ollille musiikinteoriaa; Fagerlundin omat soittimet olivat klarinetti ja piano. Häneltä Olli sai ensimmäiset ohjaukset sointumaailmaan; Fagerlund soinnutti melodioita uudella tavalla ja hänessä oli melkoisesti pelimannihenkeä soittajana. Fagerlund opetti jo Ollille myös miten sovituksia tehtiin. Myös Martin Fagerlundin isoveljen, Paul-Erik Fagerlundin, kanssa Olli Ahvenlahti teki sovituksia jo 1970-luvun lopussa; myös Paul-Erik oli taitava sovittaja ja pianisti. Martin Fagerlund oli se tärkeä henkilö Ollin elämässä, joka sai hänet pohtimaan harmonian valtavia mahdollisuuksia.
18-vuotiaana Olli Ahvenlahti sai ajokortin ja hän sai toisinaan lainaksi Igor-isän Ford Taunusta. Autolla Olli saattoi käydä mm. tyttöystävänsä, Mervin, kesämökillä yhdessä. Kesän 1967 aikana Olli sai tutustua autoiluun, uusiin ystäviin sekä Heimolan talossa pääsi kokeilemaan jopa marihuanaa. Ylioppilaskirjoitukset Olli suoritti keväällä 1968 magnan yleisarvosanalla. Ylioppilaslahjana Olli sai omilta vanhemmiltaan käytetyn valkoisen Ford Anglia 1000 -auton. Olli oli seuraavat kaksi kesää Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöissä.
Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Olli Ahvenlahti laittoi hakupaperit Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen sekä kielitieteelliseen tiedekuntaan. Hän pääsi opiskelemaan kielitieteelliseen tiedekuntaan englantilaista filologiaa ja sivuaineekseen Olli valitsi musiikkitieteen. Tuohon aikaan Olli haaveili vielä englanninopettajan ammatista. Ollin vanhemmat eivät millään tavalla painostaneet poikaansa, mutta Igor piti itsestään selvänä, että Ollin tuli hankkia akateeminen loppututkinto. Sibelius-Akatemian nuorisopuolelta Olli Ahvenlahti haki Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle ja pääsi myös sinne opiskelemaan.
Kirkkomusiikkiosastolla Ollin opettajana toimi urkutaiteilija Kari Martti Jussila (s. 1.11.1943 Laukaa), joka itse valmistui Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolta vuonna 1966. Urkudiplominsa Kari Jussila suoritti vuonna 1969, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan 1970-luvulla Guy Bovet’n johdolla Genevessä ja Marie-Claire Alainin ohjauksessa Pariisissa. Opettamisen Jussila aloitti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1966 ja urkumusiikin lehtoriksi hän pääsi vuonna 1983. Kari Jussila toimi Sibelius-Akatemiassa urkumusiikin vt. professorina vuosina 1998-1999 ja professorina vuosina 1999-2011. Johtajana kirkkomusiikkiosastolla toimi Harald Fridolf Andersen (s. 4.4.1919 Helsinki ja k. 28.5.2001 Helsinki), joka oli Radion kamarikuoron johtaja ja kuoromies. Ollin musiikinteorian opinnot jatkuivat kuten ennenkin, mutta opintoihin tuli enemmän soittamista, jonka myötä myös Sibelius-Akatemiassa kului enemmän aikaa. Sivuaineiksi Olli valitsi huilun ja laulun. Huilunsoittoa Ollille opetti Mikael Johannes Helasvuo (s. 23.7.1948 Helsinki), jonka serkkuja ovat pianisti, sovittaja ja säveltäjä Esa Matti Helasvuo (s. 9.3.1945 Helsinki) sekä viulisti-kapellimestari Pekka Helasvuo (s. 1948). Laulua Olli Ahvenlahdelle opetti sopraanolaulaja ja pianisti Inkeri Rantasalo (s. 4.10.1917 Yläne ja k. 13.9.2010 Helsinki) viiden vuoden ajan.
Sibelius-Akatemian rehtorina Pohjoisella rautatiekadulla toimi tuolloin vielä säveltäjä, urkuri, pianisti ja kuoronjohtaja Taneli Kuusisto (s. 19.6.1905 Helsinki ja k. 30.3.1988 Helsinki. Kuusiston seuraaja Sibelius-Akatemian rehtorina oli Veikko Olavi Helasvuo (vuoteen 1926 Hällström, s. 2.10.1916 Savonlinna ja k. 17.7.1993 Helsinki). Erityisesti Olli nautti vapaan säestyksen opettajan, Jukka Niilo Akseli Jarvolan (s. 21.6.1940 Varkaus ja k. 16.5.1997 Helsinki), opetuksista; Ollin mielestä vapaa säestys oli Ollin mukakaan jazzmusiikin esiaste Sibelius-Akatemiassa. Jarvolan tunneilla musiikkia kuunneltiin tarkasti ja lähdettiin mukaan soittamaan. Siellä harjoiteltiin, mitä korvaavia sointuja voidaan musiikkiin laittaa tilalle ensimmäiselle, neloselle ja viidennelle asteelle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti