Simo Puupponen eli pakinoitsija Aapeli (2. osa)
Kun nuoren Simo Puupposen opiskelut eivät ottaneet Helsingissä oikein sujuakseen ja lisäksi Simo oli juovuspäissään toikkaroidessaan vielä kolhinut päänsä, Ilma-äiti nouti poikansa Helsingistä syksyllä 1936 kotiin Kuopioon. Äiti järjesti Simolle vakituisen työpaikan Pohjois-Savoon. Nuori Simo Puupponen pääsi nyt toimitusharjoittelijaksi ja sangen pian hän yleni toimitussihteeriksi. Tuohon aikaan lehtikirjoitusten yhteydessä ei ollut vielä tapana julkaista kirjoittajan nimeä.
Simo Puupponen astui asepalvelukseen kesällä 1938. Elokuussa 1939 Simo Puupponen palasi takaisin Pohjois-Savoon töihin, tällä kertaa päätoimittajaksi. Puupponen käytti nyt ”Syyrakki” -nimimerkkiä, jolla hän ennätti kirjoittaa yhdeksän alakertapakinaa, kunnes hänet lokakuussa 1939 kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja sieltä saman tien talvisodan rintamalle. Syyrakki-nimi (Siirakki, Sirak) tulee Raamatun apokryfisista kirjoista, jossa annetaan eettisiä elämänohjeita sekä ihmisen yksityiseen että julkiseen elämään. Sen viisausperinne on Raamatun Sananlaskujen ja Saarnaajan kirjojen kaltaista. Pakinoissaan Simo Puupponen kirjoitti paikallisia sekä valtakunnallisia aiheita sekä yhtä aihetta, jonka hän sai yleisöltä. Myöhemmin Simo Puupponen pakinoissaan hyödynsi lukijoiden antamia aiheita melko usein. Puupponen palautui takaisin lehden palvelukseen elokuussa 1940, jossa hän edelleen jatkoi pakinoiden kirjoittamista. Simo Puupposen pakinat käsittelivät mm. elintarvikepulaa, evakoiden asunto-ongelmia, hintavalvontaa, luistinratoja, kansakoulun talonmiesten töitä, pika-asutusta, markan arvoa, valtalakia ja vaatekortteja sekä kulttuuria.
Nimimerkki Syyrakki lanseerasi syksyllä 1940 ”Sokean Reetan”, joka oli hyvin ahkera pakinoitsija. Vuosina 1939-1941 hän kirjoitti Pohjois-Savoon 201 pakinaa eli noin 20 pakinaa kuukaudessa. Poliittisesti sekä yhteiskunnallisesti valveutuneena, mutta sitoutumattomana Syyrakki reposteli mielellään ahkerasti muiden kuopiolaislehtien pakinoitsijoiden, kuten Sasu Punasen ja Ierikan, kirjoituksia, ja samoin nämä pakinoitsijat vuorostaan antoivat Syyrakin teksteille kyytiä.
Simo Puupponen joutui kesällä 1941 jatkosotaan TK-mieheksi. Ensimmäisen kirjoituksensa rintamakirjeenvaihtajana Puupponen päiväsi jo heinäkuun alussa 1941. Puupponen kirjoitti propagandistisia kirjoituksia sotatoimista, karjalaisesta kylämaisemasta, karjalaisväestön oloista ja ihmisistä. Puupponen kirjoitti Syyrakkina vielä muutaman pakinan Pohjois-Savoon, ennen kuin lehti lopetti ilmestymisensä vuoden 1941 lopussa.
Simo Puupponen eteni jatkosodassa joukkojen kanssa aina Petroskoihin saakka, missä hänelle sattui tapaturma murtaen hänen olkavartensa, kun hän putosi lokakuun pimeässä kranaattikuoppaan. Simo Puupposen ollessa marraskuussa jälleen Kuopiossa toipumislomalla olkavartensa vuoksi hänet palkattiin pakinoitsijaksi Maalaisliiton äänenkannattajaksi vuonna 1907 perustettuun Savon Sanomiin. Savon Sanomien toimitusjohtaja nimesi Puupposen heti Aapeliksi, sillä täytyihän pakinoitsijalla olla oma nimimerkkinsä. Toipumislomansa aikana Aapeli tuotti lehteen pakinoita peräti 28; pakinoiden aiheet käsittelivät mustaa pörssiä, pula-aikaa, sotaa ja politiikkaa sekä yleisöltä saatuja aiheita.
Palattuaan rintamalle toipilaslomaltaan Aapeli sai usein työlomia Kuopioon. Hän kirjoitti mielellään sekä kotirintaman sattumuksista että sotilaselämästä rintamalla. Aiheet olivat monipuolisia: kansanhuolto, elintarvikepula, kenttäpostilempi ja -paketit, kessut, korsuelämä, mottitalkoot, lottien moraali, nurkkatanssit, ventin peluu, täisauna, säännöstely, työvelvollisuus sekä monenlaiset henkilöt. Aapeli kirjoitti myös Aunuksen radion lähetyksistä, kun radio oli aloittanut Petroskoissa toimintansa syyskuussa 1941 ohjelmapäällikkönään Yleisradion pitkäaikainen selostaja Pekka Tiilikainen (s. 29.6.1911 Kouvola ja k. 12.9.1976 Helsinki). Aapelin pakinoiden henkilögalleriaan ilmestyi sodan aikana mm. nuori sotamies Alapertti, vuonna 1943 Hermanni Hulukkonen ja hänen aviopuolisonsa Eveliina sekä Saparokankaan Hiskias ja kukkopillitehtaan johtaja P.E.R. Linkvisti. Aapelin keskeiseksi tyylimuodoksi kehittyi parodia; pakinoidensa koomisen vaikutelman Aapeli synnytti ylevällä tyylillä kuvatuista tavallisen arkipäivän pienistä asioista ja ylätyyliseen tekstiin hänen sisällyttämistä maanläheisistä kommenteista ja repliikeistä.
Simo Puupponen sai siirron toukokuussa 1943 Karhumäkeen Maaselän radioon, jossa laulaja, urheilija ja elokuvanäyttelijä Kaj Tapio Rautavaara (s. 8.3.1915 Pirkkala ja k. 25.9.1979 Helsinki) toimi kuuluttajana. Simo Puupponen sai Karhumäen kaupungissa vuosina 1942-1944 toimineessa Maaselän radiossa suuren suosion sotilaiden keskuudessa savon murteella lukemillaan ”hengeltään hieman paksuhkoilla” pakinoilla. Simo Puupposen kirjoittamat TK-tarinat olivat kuin novellimaisia kirjoituksia. Päämajan tiedotusosaston sensori, toimittaja, kirjailija ja esseisti Olavi Paavolaisen (s. 17.9.1903 Kivennapa ja k. 19.7.1964 Helsinki) mukaan ainakin osa Puupposen kirjoittamista kirjoituksista oli aivan selvästi kaunokirjallisia ja sellaisenaan jopa julkaistavissa Helsingin lehdissä. Olavi Paavolainen luonnehti Simo Puupposta selvästi parhaaksi pakinatyylin taitajaksi TK-miehistä.
Tyylitaiturina Simo Puupponen oli kyllä myös ahkera kirjoittaja; TK-miehistä Puupponen oli toiseksi ahkerin tekstin tuottaja. TK-miehenä Simo Puupponen tuotti 126 kirjoitusta, mutta hän olisi varmasti kyennyt kirjoittaa enemmänkin tekstejä, jos häntä ei olisi nimitetty julkaisutarkastajaksi syyskuussa 1942. Julkaisutarkastajana Puupponen valvoi Pohjois-Savon paikallislehtiä. Samanaikaisesti Simo Puupponen toimi myös Savon Sanomien toimitussihteerinä sekä pakinoitsijana lehdessä. Toimittaja Puupponen sisäisti ilmeisesti melko hyvin Päämajan tiedotusosaston antamat ohjeet kelvollisesta kielenkäytöstä sekä sopivista kirjoitusaiheista, sillä Puupposen kirjoittamista TK-teksteistä sensuroitiin kokonaan ainoastaan 10 kirjoitusta, parista tekstistä poistettiin loppu pois ja muutaman kirjoituksen ilmaisuja siistittiin paremmin julkaisukelpoisiksi.
Savon Sanomissa Aapelin pakinat julkaistiin joko ”Pakinaa ja pikku-uutisia” tai ”Tänään”-otsikon palstoilla. Aapeli sai sotien jälkeen, 30.11.1944, oman pakinoitsijan vinjettinsä; se on sivukuva piippua polttavasta miehestä, jonka pään yläpuolella luki Aapeli. Aapeli-tunnuksen teki Karhumäessä samassa komppaniassa Simo Puupposen kanssa palvellut TK-piirtäjä, kirjailija, kuvataiteilija, taidegraafikko, kirjankuvittaja, teatterilavastaja ja pilapiirtäjä Rolf John ”Sanken” Sandqvist (s. 21.11.1919 Helsinki ja k. 27.2.1994 Helsinki). Vielä myöhemmin Rolf Sandqvist teki useita kansikuvia ja kuvituksia Aapelin kirjoihin.
Sodan jälkeen Simo Puupponen jatkoi normaalia kirjoitustyötään Savon Sanomissa toimitussihteerinä ja pakinoitsijana; Aapelina hän kirjoitti pakinansa usein yleisön antamista aiheista, mutta usein myös hyvin ajankohtaisista aiheista, joista ei tuolloin ollut pulaa: säännöstely, kansanhuolto, musta pörssi, asekätkentä, sotasyyllisyysoikeudenkäynti, kommunistien lakot ja kansalaiskokoukset sekä Valtiollinen poliisi. Aapeli sai pakinoistaan sanallista sekä aineellista palautetta: vihaisia kirjeitä, perunoita, piimää, lampaanviuluja, kalakukkoja, kananmunia, sikareita ja pöytäliinan. Aapelin kirjoittamat pakinat sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä olivat osittain myös runomuotoisia. Jälkikäteen ajatellen on suuri ihme, että Valtiollinen poliisi ei puuttunut Aapelin kirjoittamiin pakinoihin, vaikka hän otti voimakkaasti kantaa asiassa oikeudenkäyttöön. Kun Risto Ryti, Väinö Tanner, Johan Wilhelm Rangell, Edwin Linkomies, Henrik Ramsey, Toivo Mikael Kivimäki, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka olivat pidätettyinä 7.11.1945, Aapeli kirjoitti seuraavan päivän sanomalehdessä asiasta runossaan näin:
Hei pojat te siellä telkien takana!
Täällä irrallaan kulkee viel’ toinenkin pakana.
Mutt’ huoleti nukkukaa vankilan lullaan:
pian mekin kai täältä perässä tullaan.
Aapeli seurasi pakinoissaan myöhemminkin tuomittujen vapauttamista. Aapelin muita pakinan aiheuta olivat mm. helmikuussa 1946 annettu turvasäilöasetus, YYA-sopimus, Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki ja Olavi Paavolaisen Synkkä yksinpuhelu (1946). Aapelin pakinoissa oli keskeistä myös kommunistien kritisointi ja heidän kustannuksellaan pilailu. Sasu Punan eli kansanedustaja Kaarlo Yrjö Räisänen (s. 16.2.1888 Kuopio ja k. 18.6.1948 Helsinki) oli varsinkin Aapelin hampaissa usein. Osansa Aapelin irvailusta saivat samoin Hertta Kuusinen, Yrjö Leino ja Armas Äikiä.
Varsinaisen läpimurtonsa Simo Puupponen teki Aapelina 1940-luvun vaaran vuosina puolustaessaan maamme parlamenttaarista yhteiskuntajärjestystä kommunisteja vastaan. Puupposta voi luonnehtia siksi rohkeaksi kirjailijaksi, joka ei pelännyt laittaa itseään alttiiksi sotasyyllisyys- ja asekätkentäoikeudenkäyntien aikana. Aapeli arvosteli pakinoitsijana tasapuolisesti niin oikealla kuin vasemmallakin olleita ryhmiä eikä hän tutkinut asioita ainoastaan yhdeltä kantilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti