Simo Puupponen eli pakinoitsija Aapeli
Nimimerkki Aapelin takana lymyili toimittaja ja kirjailija Simo Tapio Puupponen (s. 23.10.1915 Kuopio ja k. 10.10.1967 Helsinki). Kuopiossa oli 1920-luvun alussa lähes 20 000 asukasta ja kaupunki kasvoi vilkkaan rakennustoiminnan vuoksi. Simo Puupposen vanhemmat olivat Tampereelta tullut Kalle (Kaarle) Puupponen (1878-1951) ja Äänekoskelta kotoisin ollut Ilma Tiitinen. Perheeseen syntyi neljä lasta, joista Simo oli esikoinen. Simon lisäksi perheeseen syntyi vielä yksi tyttö, Kirsti, ja kaksi poikaa, Esko ja Pentti. Puupposen perhe oli sen verran vähävarainen, ette enempää kuin neljää lasta ei kannattanut pitää. Isä-Kalle oli opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa, mutta opinnot olivat jostakin syystä jääneet kesken. Puupposen perhe asui ensin Koljonniemenkadulla ja sitten Kuninkaankadulla. Vuonna 1924 perhe muutti Haapniemenkatu 26:een.
Kalle Puupponen työskenteli maanmittausalalla, mutta sairauden vuoksi työstä oli luovuttava. Kallen viidestä veljestä kolme veljeä oli kauppiaita, joilla oli hyvin menestyvä siirtomaatavaraliike Tampereella. Kallella oli myös kolme sisarta, Maija (1892-1983), Aino (1895-1979) ja Hanna (1899-1958).Kallen kauppiasveljet perustivat myös Kuopioon Korusto-nimisen lyhyttavaraliikkeen vuonna 1914, jonka hoito jäi Kalle Puupposelle. Liike sijaitsi Kauppakatu 18:ssa kahdentoista vuoden ajan, kunnes liike kannattamattomana vuonna 1926 lopetettiin. Kalle Puupponen toimi Kuopion kaupungin verotussihteerinä sekä vuodesta 1937 taloustarkastajana. Hänen lempiharrastuksiaan oli onkiminen ja kirjallisuuden harrastaminen. Eläkkeelle Kalle jäi vuonna 1945. Äiti puolestaan oli käynyt postivirkailijakurssin Pietarsaaressa, mutta hän teki kotona ompelutöitä. Äiti harrasti raittius- ja naisasiaa sekä oli mukana Minna Canthin patsashankkeessa. Hän harrasti innokkaasti myös tanssia.
Puupposten kotona luettiin kirjallisuutta paljon. Kirjoista muodostui myös Simo Puupposen elinikäisiä kumppaneita, vaikka kirjoilla oli Aapelin mukaan aviovaimoon vertaillen muutamia rajoituksia: kirja – vaikka hyväkin kirja – kykenee harvoin elättämään lukijaansa, lukulampun sammuttua kirjasta ei ole enää mihinkään, sen sijaan kirja osoittaa pitkämielisyytensä eikä suivaannu elämänkumppaniinsa. Simo Puupposen Aapelin nimellä kirjoittamista pakinoista näki helposti, että kirjoittaja luki paljon kaunokirjallisuutta, koska Aapeli siteerasi runsaasti englantilaisia, ranskalaisia, saksalaisia, hollantilaisia, espanjalaisia, unkarilaisia, pohjoismaisia, muinaispersialaisia, kiinalaisia ja antiikin kirjailijoita sekä suomalaisia klassikoita ja aikalaiskirjailijoita. Kuopiossa Puupposten perhe asusti useassa paikassa, mutta eräs paikka, Haapaniemenkatu 26, sen Aapeli ikuisti kirjassaan Pikku Pietarin piha koko kansalle. Simo Puupponen oli talossa pari vuotta asuessaan 9-10-vuotias.
Vuonna 1922 Simo Puupponen aloitti kansakoulun ja jatkoi sen jälkeen Kuopion Lyseossa torin laidalla. Simo Puupponen oli lahjakas poika ja menestyi hyvin koulussa, vaikka matematiikka ei olut aina helppoa. Simo kuitenkin luki runoja ja proosaa, mutta hänen varsinainen intohimonsa oli kuitenkin kirjoittaminen. Simo Puupponen kirjoitti runoja, tarinoita ja satuja päiväkirjoihin, mutta varsinkin tiettyyn punaiseen vihkoon. Hän myös lausui runoja, näytteli ja lauloi koulun juhlissa. Samoin Simo soitti viulua, luisteli talvisin, kuului Luonnonystäviin sekä toimi Kuopion Eräveikkojen Haukka-vartiossa.
Puupposet viettivät kesiään vuokraamalla kesäpaikkoja. Vuonna 1918 perhe lomaili Sotkanvirran Viinikassa lähellä Nokiaa Kallen äidin, Anna Puupposen os. Friman (1855-1952) ollessa lastenvahtina. Kallen sisarukset, sedät ja tädit, vierailivat Tampereelta siellä usein. Kesän 1925 Puupposet viettivät Mömmön perheen vuokralaisina Kuopion Savilahdessa. Vuonna 1927 perhe vietti kesää Tottijärvellä ja vuonna 1928 Kangasalan Saarikylien Rantalassa. Vuonna 1929 Simo Puupponen sai ehdot geometrian lisäksi saksasta. Tuon kesän perhe vietti Puupposten suvun vuokraamalla Adlinin huvilalla Kangasalan Kaivannolla.
Viulunsoitonopettajansa, kanttori Jussi Pukkilan ansiota on se, että Simosta tuli jutunkertoja; viulutunneilla kanttori Pukkila kertoili Simolle juttuja välistä niin, että viulunsoitto saattoi unohtua sivuasiaksi. Vuonna 1929 Simo Puupponen aloitti julkisen kirjoittamisensa 13-vuotiaana jo oppikouluaikanaan. Simo Puupponen kirjoitti silloin jo kirjailija Anni Emilia Swanin (vuodesta 1907 Manninen, s. 4.1.1875 Helsinki ja k. 24.3.1958 Helsinki) toimittamaan Sirkka-lehteen nimimerkillä ”Eräveikko”. Annin aviopuoliso oli kirjailija, runoilija ja professori Otto Manninen (s. 13.8.1872 Kangasniemi ja k. 6.4.1950 Helsinki). Samoin Simo toimitti oppikoulun Puijo-lehteä. Ylioppilaaksi Simo Puupponen kirjoitti hyvin arvosanoin vuonna 1934.
Simo Puupponen opiskeli ylioppilaskirjoitusten jälkeen Jyväskylän kesäyliopistossa kesällä 1934. Samana syksynä hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon. Simo kuunteli Helsingin yliopistossa kahden lukuvuoden ajan mm. valtio-opin, kansantalouden ja sosiologian luentoja, mutta hän ei kuitenkaan suorittanut ainuttakaan arvosanaa. Hänen ainut saavutuksen tuona aikana oli saksan kielen pro exercito -koe syksyllä 1935. Yllättävintä varmasti olikin se, ettei hän yliopistossa opiskellut esimerkiksi kirjallisuutta.
Kesällä 1935 aloitti Simo Puupponen toimittajauransa poliittisesti sitoutumattomassa Pohjois-Savossa kesäharjoittelijana; sama kesäharjoittelijan toimi jatkui myös seuraavana kesänä lehdessä. Pohjois-Savoa kustansi Simo Puupposen luokkatoverin, Niilo Hallmanin isä, konsuli ja kauppaneuvos Lauri Gustaf Hallman (s. 4.12.1883 Kuopio ja k. 11.12.1963 Helsinki). Lauri Hallmanin vanhemmat olivat Hallman kauppahuoneen perustaja, kauppaneuvos Oskar Birger Hallman ja Emmy Charlotta Malmborg. Lauri Hallman kävi neljä vuotta Kuopion ruotsalaista yhteiskoulua ja vuosina 1899-1901 hän opiskeli Kuopion kauppakoulussa. Lauri Hallman toimi isänsä tukkuliikkeessä kotimyyjänä vuodesta 1901 ja yrityksen prokuristina vuodesta 1905. Yritys laajeni samoihin aikoihin vähittäiskaupan puolelle ja uudet konttorit perustettiin Kajaaniin vuonna 1910 ja Pietariin vuonna 1914. Vuonna 1914 Liike muutettiin osakeyhtiöksi Oy Birger Hallman ja Lauri Hallmanista tuli yhtiön johtaja.
Kauppaneuvos Lauri Hallman.
Lauri Hallman oli samoin Oy Savon tulitikkutehtaan, Joensuuhun perustetun siirtomaa- ja rauta-alan tukkuliikkeen Oy Hallmanin, Kajaaniin perustettu tukkuliikkeen Oy Lauri Hallmanin ja Kuopion Höyrymylly Oy Sammon toimitusjohtaja ja omistaja. Vuonna 1916 lopetettiin vähittäiskauppa Kuopiossa ja ostettiin helsinkiläinen Oy Suomen Trading Co. Ltd-tukkuliike. Tulipalon jälkeen Kuopion Höyrymylly Oy Sampo alkoi keskittyä vientisahaustoimintaan. Sahaustoiminta loppui 1950-luvun alkupuolella ja yhtiö purettiin vuonna 1964. Hallman rakennutti Oy Savolle uuden tulitikkutehtaan Kuopion Itkonniemelle, tehdas oli valmistuessaan suurin alallaan maailmassa. Oy Savo oli vuoteen 1927 saakka Oy Birger Hallmanin omistuksessa ja yhtiö lopetti tulitikkujen valmistuksen vuonna 1937 siirtyen valmistamaan vaneria. Svenska Tändsticks Ab:n omistama Oy Savo liitettiin vuonna 1976 Saastamoinen-yhtymään. Vuonna 1938 siirrettiin Oy Suomen Trading & Co. Ltd:n liiketoiminta Kuopioon, jossa toiminta jatkui Sammon Rulla Oy:n nimellä. Sammon Rullan rullatehdas ja lautatarha tuhoutuivat Kuopion pommituksissa jatkosodan aikana vuonna 1941. Tuhoutuneen tehtaan tilalle rakennettiin vuonna1946 valmistunut Halltex-levyjä tuottanut kuitulevytehdas. 1930-luvulla Hallman hankki myös kuoliolaisen Aino Miettisen paitatehtaan ja aloitti valmisvaatteiden valmistuksen. Oy Lauri Hallmanin toiminta siirrettiin vuonna 1933 Kajaanista Kotkaan. Hallman sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1935. Lauri Hallman oli yrityksen johdossa vuoteen 1962 saakka.
Lauri Hallman omisti seitsemän höyrylaivaa sekä hinaajia ja proomuja 1930-luvun alussa. Hän omisti samoin maatiloja, joiden joukossa olivat mm. Rauhalahden kartano ja Alahovin tila Kuopion maalaiskunnassa sekä Pukinniemen kartanon Hiitolassa. Lauri Hallman oli Kuopion kaupunginvaltuutettuna vuosina 1919-1930, Kansanhuollon puheenjohtajana vuosina 1939-1941 ja Ison-Britannian sekä Irlannin varakonsulina Kuopiossa vuosina 1920-1941. Hallman oli mukana aktivistien toiminnassa 1900-luvun alussa ja Suomen sisällissodan aikana hän toimi aseiden ja vaatetuksen hankkijana suojeluskunnille sekä oli Pohjois-Savon intenduurin päällikkönä. Lauri Hallman oli avioliitossa vuodesta 1912 Elina Durchmanin kanssa. Heidän lapsiaan olivat toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kai Hallman (1915-1976) ja lastentautien professori Niilo Oskar Birger Hallman (1916-2011).
Simo Puupposen mennessä Pohjois-Savoon oli lehden päätoimittaja M. E. Juusela ja toimitussihteerinä Jyrki Mikkonen. Varsinainen päätoimittaja oli kuitenkin toimitusjohtaja Otto Piisinen, joka kirjoitti kirjoitti lehteen nimimerkillä Panu ja Lippo. Lehdessä Puupponen sai varsinaisen kasteen lehtimiesmaailmaan; se oli tietyllä tavalla kyyninen, koska tekemisen oppi vain työtä tekemällä. Toimitussihteeri antoi tehtäväksi haastatella teologian tohtori Antti F. Puukkoa ja ainut ohje toimeksiantajalta oli vain: kysy, mitä taivaan valtakuntaan kuuluu! Simo Puupponen noudattikin ohjetta, mutta kysyi teologilta pelkistetymmin: Mitä kuuluu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti