sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tieteen päiviä vietettiin näyttävästi Tampereella perjantaina ja lauantaina 21. ja 22.1.2017 Tampere-talossa. Perjantain päivä oli omistettu nuorisolle; päivän ohjelmassa oli luentoja, nähtävää ja koettavaa yläkoululaisille ja lukiolaisille opettajineen. Lauantain tieteen päivä taas oli kaikille tieteen ja tutkimuksen ystäville sekä muille uteliaille suunnattu avoin ja maksuton tiedekimara Tampere-talossa. Päivän teemana oli vapauden rajat.

Lauantaiaamun ensimmäinen aihekokonaisuus oli Hyvä elämä ja vanhuus. Ohjema alkoi klo 10 Pienessä salissa, joka oli heti alkuun jo niin täynnä tarkkaavaisia ohjelman seuraajia, että saliin mahtumattomat joutuivat seuraamaan ohjemaa yhdistetyistä Duetto 1 ja Duetto 2 saleista. Osion puheenjohtajana toimi professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta. Ensimmäisenä esitelmöitsijänä ääneen pääsi Helsingin yliopiston professori Ilkka Niiniluoto (s. 12.3.1946 Helsinki). Filosofi ja matemaatikko Niiniluoto toimi vuosina 2003-2008 Helsingin yliopiston rehtorina ja vuosina 2008-2013 Helsingin yliopiston kanslerina. Ateistiksi tunnustautuva Niiniluoto esitelmöi aiheesta Ikäihmisten aktiivinen elämä. Esityksessään Niiniluoto mm. siteerasi Aristotelesin ajatuksia väittäen ihmisen olevan poliittinen ja rationaalinen eläin.

Professori Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto.

Professori Niiniluodon jälkeen ääneen pääsi Tampereen yliopiston tutkija Jari Pirhonen, jonka tohtorinväitöstilaisuus järjestetään Tampereen yliopistossa 19.5.2017. Jari Pirhosen esitelmän aiheena oli Hyvä elämä pitkäaikaishoidossa. Pirhonen on viettänyt aikaansa vapaaehtoistyöntekijänä vanhusten hoitolaitoksissa tutkien hoitokäytäntöjä. Pro gradu-tutkielmansa Jari Pirhonen julkaisi syksyllä 2012 nimikkeellä Resursseista toimintamahdollisuuksiin – tutkimus suomalaisen vanhustenhuollon oikeudenmukaisuudesta. Tutkija Pirhosen mukaan pitkäiakaisessa hoidossa olevat vanhukset tulisi kohdata persoonina, ei potilaina. Pirhosen mukaan nykyisin vanhusten pitkäaikaishoidossa toimintafilosofia on osin kopioitu kritiikittömästi terveydenhoidon puolelta.

Tutkija Jari Pirhonen.

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori ja tietokirjailija Antti Eskola (s. 1934) sai kunnian päättää ensimmäisen aiheosion esitelmällään, Vanhuus: vapauksia ja rajoituksia. Viime vuosina Eskola on julkaissut pohdintojaan uskosta kirjoina ja Eskolan tuorein kirja on nimeltään Vanhuus. ”Naurettavien kävelysauvojen kanssa en aio kuntoilla, vaan hyppään suoraan rollaattorin puikkoihin, kun se aika tulee!” Näin Antti Eskola kertoo suoraan ja positiivisesti omakohtaisista kokemuksistaan tutkijan silmin. Eskola pohtii kirjassaan helpottaako eläkkeelle jääminen elämää. Miten seuraelämän väheneminen vaikuttaa elämään? Kuinka pitäisi suhtautua huoliin ja pelkoihin?

Emeritusprofessori Antti Eskola.

Seuraava aiheosio alkoi yleisön täyteen kansoittamassa Pienessä salissa klo 12.30 aiheella, Teknologian tulevaisuus ja rajat. Nyt puhetta johti vararehtori, professori Jarmo Takala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Osion ensimmäisen puheenvuoron käytti johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Esityksen aiheena oli Ekologinen kestävyys ei ole vain vaihtoehto, vaan ainoa vaihtoehto. Yleisö pääsi myös esityksiin mukaan esittämällä esitelmöitsijöille kysymyksiä ja kommentteja.

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä lehtori Markus Pöllänen alusti aiheesta Uudistuva liikenne. Maailmassa on nyt n. 1,3 miljardia autoa ja ennusteen mukaan vuonna 2035 autoja olisi kaksi miljardia. Suomessa tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2030 mennessä saada 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa liikenteeseen. Suomen kotitaloudet laittoivat vuonna 2012 liikenteessä liikkumiseen 19,0 miljardia euroa, joka kattaa 17 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Henkilöautoilun osuus tästä oli 15,1 miljardia euroa. Suomen logistiikkamarkkinoiden koko oli n. 8,8 miljardia euroa vuonna 2013 ja yritysten itse järjestämät logistiikkapalvelut ja varastoon sidotun pääoman mukaan laskien kokonaisuus oli 22,9 miljardia euroa. Samana vuonna logistiikkakustannukset veivät kaupan ja teollisuuden liikevaihdosta 13 prosenttia.

Osion viimeisen puheenvuoron käytti Tampereen teknillisen yliopiston lehtori, tutkimusryhmän (Vision) jäsen, tekniikan tohtori ja filosofian maisteri Heikki Huttunen aiheenaan, Keinoälyn rooli liikkumisen mullistajana. Hän kertoi, kuinka Tampereelle suunniteltiin jo 1910-luvulla teknillistä korkeakoulua ja raitiotievaunuja. Naisille taas suositeltiin jo tuolloin sähköautoja niiden hiljaisen äänen ja siisteyden vuoksi.

Kuvassa vasemmalta Tapio Salminen, Raisa Toivo ja Pentti Haapala.

Kello 14.30 alkoi Tampere-talon Pienessä salissa lauantain Tieteen päivän viimeinen varsinainen asiantuntijaosio, joka oli nimetty: Maan rajoihin puristettu historia: Mistä Suomi on tehty? Filosofian tohtori Tapio Salminen Tampereen yliopstosta alusti aiheesta: Mitä oli, kun ei ollut Suomea? Tohtori Salmisen esityksessä läsnäolijat saivat tuta Suomen nimissä tehdystä ensimmäisestä vapaata kauppaa ja satamia koskeneesta kauppasopimuksesta vuodelta 1326 Tallinnan kanssa. Miksi historiakuvastamme on tullut kansallinen, vaikka maailma on kansainvälistynyt ja ulkoiset tekijät ovat muokanneet paikallista ympäristöämme? Esityksessä käytiin lävitse käsitystä Suomesta keskiajalta 1500-luvulle asti. Nimenä Suomi mainittiin ilmeisesti ensikerran vuoden 1020 riimukivissä.

Akatemiatutkija ja dosentti Raisa Toivon esityksen aiheena oli Mikä oli ”Ruotsi-Suomi”? Tampereen yliopiston professori Pentti Haapala taas esitelmöi aiheesta: Suomi nousuun! Globaalin alku. Professori Haapala toimi samalla myös puheenvuorojen jakajana aiheosiossa.

Kuvassa vasemmalta Jarkko Tontti, Riku Neuvonen ja Kirsti Ruuska.

Samanaikaisesti Pienen salin esitelmien kanssa käytiin Maestrossa klo 11.30 alkanut keskustelutilaisuus aiheesta Sananvapaus ja rajat, jota päätoimittaja Jouko Jokinen Aamulehdestä juonsi. Kirjailija Jarkko Tontti alusti ensin aiheesta Taiteen ilmaisunvapaus ja uskonrauha. Tampereen yliopiston lehtori ja dosentti Riku Neuvonen taas alusti aiheesta Muuttuva sananvapaus – rajat, oikeudet ja vastuut tietoverkkojen aikana. Viimeisen esityksen keskustelutilaisuudessa sai Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Kirsti Ruuska, OTL, aiheenaan Poliisin rajoitettu vapaus sanoa.

Sokerina pohjalla oli klo 14.00 Maestrossa alkanut Päivän paini: Pelastaako SOTE suomalaisen hyvinvointivaltion?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti