Tieteen
päiviä vietettiin näyttävästi Tampereella perjantaina ja
lauantaina 21. ja 22.1.2017 Tampere-talossa. Perjantain päivä oli
omistettu nuorisolle; päivän ohjelmassa oli luentoja, nähtävää
ja koettavaa yläkoululaisille ja lukiolaisille opettajineen.
Lauantain tieteen päivä taas oli kaikille tieteen ja tutkimuksen
ystäville sekä muille uteliaille suunnattu avoin ja maksuton
tiedekimara Tampere-talossa. Päivän teemana oli vapauden rajat.
Lauantaiaamun
ensimmäinen aihekokonaisuus oli Hyvä elämä ja vanhuus. Ohjema
alkoi klo 10 Pienessä salissa, joka oli heti alkuun jo niin täynnä
tarkkaavaisia ohjelman seuraajia, että saliin mahtumattomat
joutuivat seuraamaan ohjemaa yhdistetyistä Duetto 1 ja Duetto 2
saleista. Osion puheenjohtajana toimi professori Marja Jylhä
Tampereen yliopistosta. Ensimmäisenä esitelmöitsijänä ääneen
pääsi Helsingin yliopiston professori Ilkka Niiniluoto (s.
12.3.1946 Helsinki). Filosofi ja matemaatikko Niiniluoto toimi
vuosina 2003-2008 Helsingin yliopiston rehtorina ja vuosina 2008-2013
Helsingin yliopiston kanslerina. Ateistiksi tunnustautuva Niiniluoto
esitelmöi aiheesta Ikäihmisten aktiivinen elämä. Esityksessään
Niiniluoto mm. siteerasi Aristotelesin ajatuksia väittäen ihmisen
olevan poliittinen ja rationaalinen eläin.
Professori Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto.
Professori
Niiniluodon jälkeen ääneen pääsi Tampereen yliopiston tutkija
Jari Pirhonen, jonka tohtorinväitöstilaisuus järjestetään
Tampereen yliopistossa 19.5.2017. Jari Pirhosen esitelmän aiheena
oli Hyvä elämä pitkäaikaishoidossa. Pirhonen on viettänyt
aikaansa vapaaehtoistyöntekijänä vanhusten hoitolaitoksissa
tutkien hoitokäytäntöjä. Pro gradu-tutkielmansa Jari Pirhonen
julkaisi syksyllä 2012 nimikkeellä Resursseista
toimintamahdollisuuksiin – tutkimus suomalaisen vanhustenhuollon
oikeudenmukaisuudesta. Tutkija Pirhosen mukaan pitkäiakaisessa
hoidossa olevat vanhukset tulisi kohdata persoonina, ei potilaina.
Pirhosen mukaan nykyisin vanhusten pitkäaikaishoidossa
toimintafilosofia on osin kopioitu kritiikittömästi terveydenhoidon
puolelta.
Tutkija Jari Pirhonen.
Sosiaalipsykologian
emeritusprofessori ja tietokirjailija Antti Eskola (s. 1934) sai
kunnian päättää ensimmäisen aiheosion esitelmällään, Vanhuus:
vapauksia ja rajoituksia. Viime vuosina Eskola on julkaissut
pohdintojaan uskosta kirjoina ja Eskolan tuorein kirja on nimeltään
Vanhuus. ”Naurettavien kävelysauvojen kanssa en aio kuntoilla,
vaan hyppään suoraan rollaattorin puikkoihin, kun se aika tulee!”
Näin Antti Eskola kertoo suoraan ja positiivisesti omakohtaisista
kokemuksistaan tutkijan silmin. Eskola pohtii kirjassaan helpottaako
eläkkeelle jääminen elämää. Miten seuraelämän väheneminen
vaikuttaa elämään? Kuinka pitäisi suhtautua huoliin ja pelkoihin?
Emeritusprofessori Antti Eskola.
Seuraava
aiheosio alkoi yleisön täyteen kansoittamassa Pienessä salissa klo
12.30 aiheella, Teknologian tulevaisuus ja rajat. Nyt puhetta johti
vararehtori, professori Jarmo Takala Tampereen teknillisestä
yliopistosta. Osion ensimmäisen puheenvuoron käytti johtaja Mari
Pantsar Sitrasta. Esityksen aiheena oli Ekologinen kestävyys ei ole
vain vaihtoehto, vaan ainoa vaihtoehto. Yleisö pääsi myös
esityksiin mukaan esittämällä esitelmöitsijöille kysymyksiä ja
kommentteja.
Tampereen
teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä lehtori
Markus Pöllänen alusti aiheesta Uudistuva liikenne. Maailmassa on
nyt n. 1,3 miljardia autoa ja ennusteen mukaan vuonna 2035 autoja
olisi kaksi miljardia. Suomessa tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2030
mennessä saada 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasukäyttöistä
autoa liikenteeseen. Suomen kotitaloudet laittoivat vuonna 2012
liikenteessä liikkumiseen 19,0 miljardia euroa, joka kattaa 17
prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Henkilöautoilun osuus
tästä oli 15,1 miljardia euroa. Suomen logistiikkamarkkinoiden koko
oli n. 8,8 miljardia euroa vuonna 2013 ja yritysten itse järjestämät
logistiikkapalvelut ja varastoon sidotun pääoman mukaan laskien
kokonaisuus oli 22,9 miljardia euroa. Samana vuonna
logistiikkakustannukset veivät kaupan ja teollisuuden liikevaihdosta
13 prosenttia.
Osion
viimeisen puheenvuoron käytti Tampereen teknillisen yliopiston
lehtori, tutkimusryhmän (Vision) jäsen, tekniikan tohtori ja
filosofian maisteri Heikki Huttunen aiheenaan, Keinoälyn rooli
liikkumisen mullistajana. Hän kertoi, kuinka Tampereelle
suunniteltiin jo 1910-luvulla teknillistä korkeakoulua ja
raitiotievaunuja. Naisille taas suositeltiin jo tuolloin sähköautoja
niiden hiljaisen äänen ja siisteyden vuoksi.
Kuvassa vasemmalta Tapio Salminen, Raisa Toivo ja Pentti Haapala.
Kello
14.30 alkoi Tampere-talon Pienessä salissa lauantain Tieteen päivän
viimeinen varsinainen asiantuntijaosio, joka oli nimetty: Maan
rajoihin puristettu historia: Mistä Suomi on tehty? Filosofian
tohtori Tapio Salminen Tampereen yliopstosta alusti aiheesta: Mitä
oli, kun ei ollut Suomea? Tohtori Salmisen esityksessä läsnäolijat
saivat tuta Suomen nimissä tehdystä ensimmäisestä vapaata kauppaa
ja satamia koskeneesta kauppasopimuksesta vuodelta 1326 Tallinnan
kanssa. Miksi historiakuvastamme on tullut kansallinen, vaikka
maailma on kansainvälistynyt ja ulkoiset tekijät ovat muokanneet
paikallista ympäristöämme? Esityksessä käytiin lävitse
käsitystä Suomesta keskiajalta 1500-luvulle asti. Nimenä Suomi
mainittiin ilmeisesti ensikerran vuoden 1020 riimukivissä.
Akatemiatutkija
ja dosentti Raisa Toivon esityksen aiheena oli Mikä oli
”Ruotsi-Suomi”? Tampereen yliopiston professori Pentti Haapala
taas esitelmöi aiheesta: Suomi nousuun! Globaalin alku. Professori
Haapala toimi samalla myös puheenvuorojen jakajana aiheosiossa.
Kuvassa vasemmalta Jarkko Tontti, Riku Neuvonen ja Kirsti Ruuska.
Samanaikaisesti
Pienen salin esitelmien kanssa käytiin Maestrossa klo 11.30 alkanut
keskustelutilaisuus aiheesta Sananvapaus ja rajat, jota päätoimittaja
Jouko Jokinen Aamulehdestä juonsi. Kirjailija Jarkko Tontti alusti
ensin aiheesta Taiteen ilmaisunvapaus ja uskonrauha. Tampereen
yliopiston lehtori ja dosentti Riku Neuvonen taas alusti aiheesta
Muuttuva sananvapaus – rajat, oikeudet ja vastuut tietoverkkojen
aikana. Viimeisen esityksen keskustelutilaisuudessa sai
Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Kirsti Ruuska, OTL, aiheenaan
Poliisin rajoitettu vapaus sanoa.
Sokerina
pohjalla oli klo 14.00 Maestrossa alkanut Päivän paini: Pelastaako
SOTE suomalaisen hyvinvointivaltion?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti