Timo Johannes Koivusalo (s. 31.10.1963 Pori) ohjasi ja käsikirjoitti vuonna 2006 elokuvan Kalteva torni. Näyttelijä Martti Suosalo esittää elokuvassa mieleltään järkkynyttä skitsofreeniaa sairastavaa miestä, joka elokuvassa matkustaa Suomesta Italiaan. Kalteva torni kertoo hyväntahtoisesta miehestä, jolla on tiedostamaton sivupersoona. Timo Koivusalo aloitti lavakoomikkona ja nousi julkisuuteen Pekko Aikamiespoika-hahmollaan. Koivusalo esiintyi koomikkouransa alkuvaiheessa laulaja ja viihdetaiteilija Joel Henrik Hallikaisen (s. 11.10.1961 Turku) kanssa mm. ruotsinlaivoilla. Koivusalo on koulutukseltaan kokki ja hän on toiminut myös mielisairaalanhoitajana.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Timo Koivusalo.

Vuonna 1992 Timo Koivusalo aloitti televisiojuontajan uransa yhdessä Joel Hallikaisen kanssa TV2:ssa juontamalla Tuttu Juttu Show:ta. Samana vuonna Timo Koivusalo sävelsi ja sanoitti laulun, Kuurankukka, josta Joel Hallikaisen esittämänä tuli valtaisa menestyskappale. Koivusalo aloitti vuotta myöhemmin esittää nimihahmoa televisiosarjassa, pekko Aikamiespoika. Tämä Koivusalon luoma hahmo oli sen verran suosittu, että hän esiintyi hahmona vielä viidessä kokoillan elokuvassa, jotka Koivusalo tuotti, ohjasi ja käsikirjoitti itse. Timo Koivusalo juonsi vuodesta 2002 alkaen TV2:ssa nähtyä visailuohjelmaa, Leikin varjolla. Yle TV2 lopetti tämän ohjelman syksyllä 2006, vaikka Timo Koivusalo olisi halunnut jatkaa ohjelman parissa työskentelyään.

Kaltevan tornin lisäksi Timo Koivusalon menestyneimpiä elokuvia ovat olleet Rentun ruusu (2001), Vuonna 85 (2013) sekä kaksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-kirjasarjaan pohjautuvaa elokuvaa; Täällä Pohjantähden alla ja Täällä Pohjantähden alla II. Koivusalo ohjasi vuonna 1999 Reino Helismaasta ja Tapio Rautavaarasta kertovan elokuvan, Kulkuri ja joutsen, sekä vuonna 2003 Jean Sibeliuksesta tehdyn ensimmäisen pitkän elämäkertaelokuvan. Vuonna 2005 hän ohjasi Suomen sortokausiin sijoittuvan romanttisen seikkailuelokuvan ja musikaalin, Kaksipäisen kotkan varjossa. Tähän elokuvaan Timo Koivusalo myös sävelsi avovaimonsa, Susanna Palinin kanssa musiikkia. Elokuvakriitikot eivät ole läheskään aina arvostaneet Timo Koivusalon tekemiä elokuvia. Silti ne ovat keränneet runsaasti katsojia ja joistakin elokuvista on tullut Koivusalolle jopa Jussi-palkintoja.

Timo Koivusalo on kirjoittanut romaanin Pekko ja outolintu sekä elämäkerran, Koomikon kyyneleet (1997, WSOY). Vuonna 2005 julkaistiin kirja, Rysän päältä – siikahyvä ruokakirja, jonka Timo Koivusalo kirjoitti yhdessä ravintoloitsija Jani Lehtisen ja toimittaja Mikko Peltolan kanssa. Timo Koivusalo on samoin kirjoittanut kolumneja Helsingin Sanomiin.

Timo Koivusalon elokuvan Kalteva torni käsikirjoitus perustuu käsikirjoittaja-ohjaaja Koivusalon omiin kokemuksiin 1980-luvun alusta, jolloin Koivusalo työskenteli mielisairaanhoitajana ja kriisipuhelintyöntekijöiden kouluttajana. Kalteva torni-elokuvan budjetti oli 645 300 euroa, johon Suomen elokuvasäätiö myönsi 451 710 euron tuotantotuen. Kalteva torni-elokuva kuvattiin Satakunnan (Pori, Nakkila ja Harjavalta) lisäksi Italiassa (Firenzessä, Pisassa ja Venetsiassa). Elokuva tuli Suomessa ensi-iltaan 20.10.2006, mutta sen maailmanensi-ilta oli Oslossa Mielenterveyden maailmanliiton kansainvälisessä konferenssissa 11.10.2006. Kalteva torni-elokuvalla oli Suomen elokuvateattereissa katsojia 79 731.

Kansanedustaja Kalle Suosalo.

Kaltevan tornin yhdessä pääroolissa esittää huikean roolisuorituksen näyttelijä Martti Juhani Suosalo (s. 19.7.1962 Oulu). Huhtikuussa 2022 ilmestyi WSOY:n kustantama Johanna Venhon kirjoittama teos, Martti Suosalon tähänastinen elämä. Suosalon isoisä oli vuonna 1954 kuollut näyttelijä ja teatteriohjaaja Martti Aleksander Suosalo (vuoteen 1906 Finni, s. 14.10.1902 Messukylä ja k. 6.6.1954 Sodankylä) ja isoisän isä oli kansanedustaja Kalle Suosalo (vuoteen 1906 Finni, s. 9.2.1869 Messukylä ja k. 2.3.1918 Pietarsaari). Kalle Suosalo oli varsinaiselta ammatiltaan leipuri, mutta hän toimi myös SDP:n kansanedustajana vuonna 1917. Kalle Suosalo teloitettiin sisällissodan aikana Pietarsaaressa.

 

Jukka Karjalainen nykyisen kokoonpanonsa kanssa.

J. Karjalainen eli Jukka Tapio Karjalainen (s. 1.4.1957 Helsinki) oman yhtyeensä kanssa tekee parhaillaan Soulavaris-konserttisalikiertuetta Suomessa. J. Karjalainen vieraili yhtyeensä kanssa lauantaina 26.11.2022 Tampereella soittamassa Tampere-talon suuressa salissa. Yhtyeessä Jukka Karjalaisen lisäksi soittavat Pekka Gröhn (koskettimet), Janne Haavisto (rummut ja lyömäsoittimet), Mikko Lankinen (kitara) ja Tom Nyman (basso).

Jukka Tapio Karjalainen.

Jukka Karjalainen aloitti levytysuransa no vuonna 1981 ja tuolloin hän esiintyi nimellä J. Karjalainen ja Mustat Lasit. Tämän kokoonpanon musiikillinen lähestymistapa oli soul ja kokoonpanossa oli myös puhallinsoittimia. J. Karjalaisen suosio on hyvin kantanut läpi vuosikymmenten Suomessa. Jukka Karjalinen sanoittaa ja säveltää lähes poikkeuksetta kaiken levyttämänsä tuotannon itse. Levytysuransa alkutaipaleella Jukka Karjalaisen musiikki oli lähinnä blues-, folk- ja kantrivaikutteista, mutta 1990-luvun myötä on hänen musiikkinsa lipunut enemmän pop- ja rock-vaikutteisempaan suuntaan. Tunnettuja Jukka Karjalaisen kappaleita ovat mm. Hän, Sankarit, Kome Cowboyta, Doris, Telepatiaa, Villejä lupiineja, Sekaisin, Missä se Väinö on?, Mennyt mies, Meripihkahuone, Merenneitoni ja minä, Oi mikä ihana ilta, Avaruuden ikkuna, Mikä mahtaa olla in? Ja Laura Häkkisen silmät.

Christian Schwindt.

Koulut ja armeijan käytyään Jukka Karjalainen työskenteli SEK-mainostoimistossa. Työ mainostoimistossa jatkui vielä levytysuran alettuakin. Hänen kaksi ensimmäistä levyalbumiaan – J. Karjalainen ja Mustat lasit (1981) ja Yö kun saapuu Helsinkiin (1982) - julkaisi pieni Kompass Records-levy-yhtiö. Kompass Records Oy:n perustivat vuonna 1976 laulaja, säveltäjä, teatterikapellimestari ja näyttelijä Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtenson (s. 24.9.1934 Helsinki ja k. 14.5.2016 Espoo) ja rumpali Christian Schwindt (s. 14.3.1940 Helsinki ja k. 12.10.1992 Helsinki). J. Karjalaisen lisäksi levy-yhtiölle levyttivät mm. Lasse Mårtenson ja levyistään viisi kultalevyä saanut säveltäjä, sovittaja ja kitaristi Taisto Wesslin (s. 23.7.1941 Helsinki ja k. 7.7.2010 Helsinki). Wesslinin sävellyksiä ja sovituksia on Teostoon merkitty noin tuhat ja Gramexin tietojen mukaan hän mukana 4 357 levytysraidalla. Vasta kahden ensimmäisen albumin jälkeen Karjalainen siirtyi levyttämään tamperelaiselle Poko Rekordsille, jonka perusti Kari ”Epe” Helenius Tampereella vuonna 1977.

Taisto Wesslin.

Varsinaisen läpimurtonsa Jukka Karjalainen teki jo vuonna 1982 Yö kun saapuu Helsinkiin-albumillaan. Isoksi hitiksi nousi tältä levyltä kappale Ankkurinappi, jonka J. Karjalainen oli alkujaan kirjoittanut naisen laulettavaksi. Oi mikä ihana ilta-kappale oli taas vuonna 1984 valtaisa hitti Karjalaisen tuotannossa. Karjalaiselta ilmestyi vuonna 1985 Doris-albumi, jonka nimikappale oli suuri menestys tekijälleen. Seuraavan vuoden J. Karjalaisen hitti oli single, Sekaisin. Melkein kaikki Jukka Karjalaisen levyttämät albumit ovat myyneet vähintään kultalevyyn oikeuttavan määrän. Lumipallo-levy jäi J. Karjalainen ja Mustat Lasit-kokoonpanon viimeiseksi studioalbumiksi vuonna 1988; albumi sisälsi mm. ikivihreät Hän, Merenneitoni ja minä sekä Viimeinen laulu-kappaleet. Tällä albumilla menikin sitten jo sekä kulta- että platinalevy rajat rikki. Vielä vuonna 1989 bändiltä ilmestyi livealbumi, Live.

Ensimmäisen kokoonpanonsa lakattua toimimasta Jukka Karjalainen levytti omalla nimellään; vuonna 1990 ilmestyi albumi Keltaisessa talossa, jossa ei ollut varsinaista hittikappaletta, mutta myi silti kultaa. Seuraavan vuoden tuotos oli albumi Päiväkirja, joka levytettiin Texasissa nimellä J. Karjalainen yhtyeineen. Vuonna 1992 ilmestyi kokoonpanolta valtavan menestyksen saanut albumi, Tähtilampun alla, jolta nousivat hiteiksi kappaleet, Avaruuden ikkuna, Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään sekä Telepatiaa. Villejä lupiineja-albumi oli ilmestymisvuonna 1994 myös suuri menestys tekijälleen; albumi myikin nopeasti platinaa ja palkittiin ilmestymisvuonna Emma-gaalassa vuoden albumina.

Näiden albumeiden jälkeen Karjalainen jatkoi musiikkiuraansa kokoonpanolla J. Karjalainen Electric Sauna, jonka samanniminen ensilevy ilmestyi vuonna 1996. Sen levyn suurin hitti lienee ollut, Missä se Väinö on? Kitaristi ja tuottaja Tommi Viksten (s. 22.11.1966 Helsinki) palkittiin vuoden tuottajana ja Jukka Karjalainen vuoden miessolistina saman vuoden Emma-gaalassa. Vuonna 1998 Electric Sauna-kokoonpanon toinen albumi, Laura Häkkisen silmät myi platinaa ja keikkui 16 viikkoa listalla kymmenen parhaan joukossa, joista kuuden viikon ajan listan kärjessä. Studioalbumi Electric Picnic oli vuonna 1999 albumilistan toisena ja ylitti kultalevyyn tarvittavan myynnin jo julkaisuvuotena. Samoin tekivät kokoonpanon vuoden 2001 albumi Marjaniemessä ja vuoden 2002 albumi Valtatie.

Veli-Matti Järvenpää.

DVD-julkaisu Mikä mahtaa olla in? Julkaistiin vuonna 2004 sekä kokoelma-albumi Vanhaa rautaa – keihäänkärkiä 1992-2004. Vuonna 2005 julkaistiin Karjalaisen toinen kokoelma-albumi, Juhlakokoelma 1981-2005. Albumi Lännen-Jukka, jolla J. Karjalainen laulaa amerikansuomalaisia kansanlauluja ilmestyi vuonna 2006 ja levy oli palkittu menestys. Levyn materiaalia Jukka Karjalainen on keikoilla esittänyt banjolla itseään säestäen ja mukana ovat olleet viululla Ninni Poijärvi (s. 9.10.1974) ja kitaralla Mika Kuokkanen. Jukka Karjalainen julkaisi lokakuussa 2008 toisen amerikansuomalaista musiikkia sisältävän albumin, Paratiisin pojat. Levyllä on mukana hämeenkyröläinen hanuristi ja säveltäjä, Veli-Matti Järvenpää (s. 1967), joka on myös esiintynyt Jukka Karjalaisen kanssa. Kansanmusiikkitrilogian kolmas albumi, Polkabilly Rebels, ilmestyi vuonna 2010.

Jukka ja Väinö Karjalainen.

Jukka Karjalaisen seuraava studioalbumi ilmestyi maaliskuussa 2013 ja se oli nimeltään Et ole yksin. Vain viikko julkaisusta ylittyi kulta- ja platinamyynnin raja tällä levyllä. Tämän levyn suurimpia hittejä olivat Mennyt mies, Sydänlupaus ja Meripihkahuone, joista valmistettiin myös musiikkivideot. Emma-gaalassa vuonna 2014 albumi palkittiin vuoden albumina ja vuoden rockalbumina sekä Mennyt mies valittiin vuoden biisiksi. Nykyisen bändinsä kanssa Jukka Karjalainen julkaisi singlen, Tule kesäyö, 20.6.2018 ja saman vuoden lokakuun 19. päivä julkaistiin studioalbumi Sä kuljetat mua. Tällä levyllä tuottajana toimi yhtyeen rumpali, Janne Haavisto. Jukka Karjalaisen aviopuoliso on laulaja, pianisti ja näyttelijä Kati Bergman (s. 12.12.1959), joka on toiminut raustalaulajana Jukka Karjalaisen levyillä. Heidän yhteinen poikansa, Väinö Karjalainen on Tiisu-yhtyeen basisti.

 

Säveltäjä Johannes Brahms vuonna 1853.

Noin 1 600 päinen yleisö hiljentyi perjantaina 25.11.2022 Tampere-talon suuressa salissa seuraamaan Tampere Filharmonian konsertissa säveltäjä Johannes Brahmsin (s. 7.5.1933 Hampuri ja k. 3.4.1897 Wien) hämmästyttävän hienoa Saksalaista sielunmessua (Ein deutsches Requiem). Teosta oli saatu johtamaan Prahan radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari, Petr Popelka, jonka oma soitin on kontrabasso. Teoksen soolo-osuuksista vastasivat sopraano saksalainen Christina Landshammer (s. 1977) ja bassobaritoni Boris Prýgl Tšekin tasavallasta. Saksalaisen sielunmessun kuorona toimi konsertissa vuonna 1990 perustettu Tampereen Filharmoninen kuoro, jota johtaa Ruut Kiiski.

Nuori 20-vuotias Johannes Brahms saapui asumaan ihailemansa säveltäjä Robert Schumannin luokse Düsseldorfiin vuonna 1853 ja ihastui siellä Schumannin pianistipuolisoon, Clara Josephine Schumanniin (s. 13.9.1819 ja k.20.5.1896). Robert Schumann oli tyystin vakuuttunut nuoren Brahmsin musiikillisista lahjoista ja hän kirjoitti 28.10.1853 Neue Bahnen-nimisen artikkelin julkaisemaansa lehteen, Neue Zeitscrift für Musik, jossa hän ylisti Brahmsin kykyjä ja loi samalla hirvittäviä paineita nuorelle pianisti-säveltäjälle, Johannes Brahmsille. Keväällä 1854 säveltäjä Robert Schumann (s. 8.6.1810 Zwickau) joutui mielisairaalaan ja kuoli Endenichissä 29.7.1856. Johannes Brahms oli isäntänä Schumannien talossa Claran ja lasten tukena ja viriili Clara Schumann pyöräytti Johannekselle Felix-nimisen pojan 11.6.1854. Tämän vahvistaa Clara itse päiväkirjassaan ja Johanneksen ja Claran rakkaudesta todistavat myös lukuisat parin kesken kirjoitetut kirjeet.

Felix Schumann.

Johannes Brahms on suunnitellut sielunmessuaan jo vuonna 1859 oman päiväkirjamainintansa perusteella, mutta varsinaiseen sävellystyöhön hän ryhtyi kuitenkin äitinsä, Johannan, kuoltua vuonna 1865. Brahms asettui vuonna 1862 pysyvästi asumaan Wienin kaupunkiin. Työläästi edennyt sävellystyö johti kuitenkin vuonna 1867 Wienissä kolmiosaisena sielunmessun esitykseen ja vuotta myöhemmin teos oli jo kuusiosainen. Lopullisessa muodossaan teos esitettiin Leipzigin Gewandhausissa helmikuussa 1869 Carl Reinecken johdolla. Johannes Brahms poimi teokseensa tekstit useammasta kohdasta Raamatusta, jonka käännöksen laati Martti Luther. Yleisö otti sielunmessun täysin omakseen ja se on edelleen Brahmsin yksi tunnetuimmista sävelteoksista, vaikka ei olekaan perinteinen munkkilatinaksi kirjoitettu sielunmessu kuolleiden muistolle. Brahms kirjoitti teoksensa lähinnä kuolleita kaipaamaan jääneiden näkökulmasta; ”autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen” (Matteus 5: 4). Vasta sielunmessunsa jälkeen Johannes Brahms uskaltautui säveltää ensimmäisen sinfoniansa vuonna 1876.

Thomas Edisonin keksimä fonografi.

Yhdysvaltalainen keksijä Thomas Alva Edison (s. 11.2.1847 Milan, Ohio ja k. 18.10.1931 West Orange, New Jersey) lähetti edustajansa Theo Wangemannin vuonna 1889 Wieniin houkuttelemaan Johannes Brahmsia osallistumaan kokeellisen äänitteen valmistukseen. Edison ilmoitti 21.11.1877 keksineensä tämän fonografiksi nimeämänsä laitteen, jota myytiin kaupallisesti vuosina 1890-1925. Metallisylinterille tehdyssä ensimmäisessä tallenteessa puhuja esittelee ensin Johannes Brahmsin ja sen jälkeen Brahms soittaa säveltämänsä ensimmäisen unkarilaisen tanssin pianolla. Musiikki kuuluu tallenteessa kovin epäselvästi ja heikosti, mutta puhe-esittely on hieman selkeämpi. Varmasti ei tiedetä, onko tallenteen puhuja Johannes Brahms itse vai joku toinen. Selvää on kuitenkin se, että tällä tallenteella Johannes Brahms teki itsestään ensimmäisen omaa soittoaan taltioineen säveltäjän maailmassa.

Keksijä Thomas Alva Edison.

Säveltäjä Johannes Brahms ilmoitti vuonna 1890 lopettavansa säveltämisen. Brahms tuhosi nuottimuistivihkonsa ja ilmoitti kustantajalleen, ettei viidettä sinfoniaa enää ole tulossa. Täysin hän pitäytynyt päätöksessään – onneksi – vaan vielä syntyivät esimerkiksi klarinettitrio op. 114, kaksi klarinerttisonaattia op. 120, Klarinettikvintetto op. 115 sekä Neljä vakavaa laulua (Vier ernste Gesänge) ja pianosarjat op. 116-119. Lopulta Brahmsin viimeisiksi teoksiksi jäivät urkukoraalit op. 122, jonka päättää F-duuriin loppuva O Welt, ich muss dich lassen (Oi maailma, minun on jätettävä sinut). Clara Schumannin kuolema vuonna 1896 oli Johannes Brahmsille valtava isku. Säveltäjä Brahms menehtyi syöpään vajaa vuosi myöhemmin 3.4.1897. Johannes Brahms haudattiin Wienin keskushautausmaalle.

 

Lähes joka toinen taloyhtiö on tänä vuonna tehnyt jonkun korjaushankkeen, ainakin jos uskomme Kiinteistöliiton korjausbarometriin vastanneita. Näistä taloyhtiöistä runsaalla puolella on meneillään korjaus- ja urakointivaihe, tarjouspyyntövaihe taas puolestaan joka kuudennella. Valtakunnan tasolla vastanneista joka neljäs itse arvioi, että oman taloyhtiön korjausrakentaminen vain kasvaa kuluvan vuoden aikana ja 31 prosenttia vastanneista puolestaan olettaa korjaamisen supistuvan viime vuoteen verrattuna. Vastaajista 31 prosenttia odottaa vuonna 2023 korjauksissa kasvua ja saman verran vastaajista ennustaa supistumista korjaushankkeissa.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometri toteutettiin kyselynä verkossa 29.9.2022-12.10.2022 ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 919 henkilöä. Taloustilanteen heikkenemisen näki noin 40 prosenttia vastanneista heikentävän korjaushankkeiden aloituksia ja ylläpitoa. Mittauksien aloittamisen jälkeen vuonna 2014 tämä luku ei ole koskaan ollut näin korkea. 59 prosenttia kuitenkin oletti, että taloustilanne ei vaikuta heidän korjaushankkeiden toteutukseen.

Korjausrakentamisbarometrissä udeltiin myös viimevuosien koronapandemian ja tämän vuotisen Ukrainan sodan vaikutuksista taloyhtiöiden korjaushankkeisiin sekä talouteen. Kolmasosa taloyhtiöistä ilmoitti, että niillä ei ollut mitään vaikutusta omiin suunnitelmiinsa. Kuitenkin 35 prosentissa taloyhtiöistä on varauduttu nouseviin korjauskustannuksiin. Joka viides taloyhtiö oli havainnut jo tarjoushinnoissa nousevaa trendiä. Nämä nousut havaittiin isännöitsijöiden keskuudessa hallitusjäseniä useammin. Kasvuodotukset näkyvät korjaushankkeissa selvästi varsinkin energiaan liittyvissä korjaushankkeissa, sillä näillä korjauksilla vaikutetaan suoraan myös taloyhtiöiden juokseviin lämmityskustannuksiin. Haasteet taloudessa ja rahan saatavuudessa sekä mm. lainojen koroissa ovat selkeästi viemässä taloyhtiöissä korjaushankkeita vain yhäti suunnitelmallisempaan toimintatapaan.

Kerrostaloista sekä rivitaloista peräti 40 prosenttia pitää seuraavalla viisivuotiskaudella todennäköisimpänä ja yleisimpänä korjauskohteena sähköautojen latauspisteiden rakentamisen taloyhtiöihinsä. Kerrostaloissa seuraavaksi yleisemmät korjaushankkeet ovat talon julkisivuremontit ja lvis-saneeraukset. Rivitaloyhtiöissä taas joka neljäs katsoi lähitulevaisuudessa ikkunoiden tai ulko-ovien sekä piharakenteiden nousevan ajankohtaisiksi korjauskohteiksi. Joka viiden rivitaloyhtiö laskee taas vesikaton tai julkisivun muodostuvan korjaurakennuskohteeksi seuraavan viiden vuoden kuluessa. Sekä kerros- että rivitaloissa aurinkosähköhankkeiden määrä ja osuus on selkeässä kasvussa myöskin.

Pankkien myöntämien korjauslainojen saatavuus on saatujen tarjouksien perusteella selkeästi heikentynyt verrattuna viime kevääseen ja syksyyn verrattuna. Taloyhtiöistä 44 prosenttia ilmoitti saaneensa ainoastaan yhden lainatarjouksen tarjouspyyntöihinsä. Jopa 5 prosenttia taloyhtiöistä ilmoitti, että he eivät saaneet tarjouspyyntöihin pankilta yhtään rahoitustarjousta. Viimeisen puolen vuoden vuoden kuluessa arvioidaan lainarahoituksen saannin jonkin verran heikentyneen, mutta yhä edelleen valtaosa – 77 prosenttia – vastanneista arvioi, että lainansaanti on kuitenkin pysynyt ennallaan. Vastaajat ovat kuitenkin pistäneet merkille yleisen lainaehtojen heikentymisen. Markkinakorkojen voimakas nousu on myös havaittu taloyhtiöiden tarjouksissa. Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalit ovat kääntyneet selkeään nousuun. Vastanneiden lainamarginaali oli syys-lokakuussa 0,93 prosenttia (mediaani), kun se vielä keväällä oli 0,85 prosenttia. 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että marginaali oli välillä 0,5-2,5 prosenttia ja yhä useampi raportoi reilun kahden prosentin marginaalista.

10 prosentti kyselyyn vastanneista ilmoitti varautuneensa korjauslainojen korkojen nousuun korkosuojauksella. Vastaajista 45 prosentilla oli käytössä kiinteä korko korjauslainoissa ja joka kolmannes luotti korkokattoon.

Määräaikainen sähkösopimus oli kiinteistösähkössä noin 70 prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä. Tämän johdosta sähkösopimusten mediaani oli vielä vastaushetkellä kerrostaloissa hyvin matalalla tasolla, noin 6,50 senttiä/kWh. Merkittävä määrä taloyhtiöiden määräaikaisia sähkösopimuksia on katkolla tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä tai vuosina 2023-2024. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöt tulevat suuremmassa määrin kohtaamaan energian hinnannousun vasta vuonna 2023. Tämä on toisaalta suonut mahdollisesti hieman puskuria ainakin joillekin taloyhtiöille.

 

Näyttelijät Martti Suosalo (vasen) ja Ville Myllyrinne.

Sieniretki on Jukka-Pekka Siilin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva, joka sai ensi-iltansa 30.9.2022. JP Siili on harjoittanut elokuvataitojaan jo 1990-luvun alusta lähtien. Näyttelijä Martti Juhani Suosalo (s. 19.7.1962 Oulu) näyttelee elokuvassa käsikirjoittaja PJ:tä, joka voisi olla elokuvan käsikirjoittajan yritys upottaa omaa itseään elokuvaan ikään kuin terapiatarkoituksessa. Martti Suosalo kävi Teatterikorkeakoulun Jouko Veli Turkan (s. 17.4.1942 Pirkkala ja k. 22.7.2016 Pirkkala) kaudella. Suosalo pääsi Teatterikorkeakouluun kolmannella yrittämällä; hän on itse myös arvioinut, että ei olisi koskaan päässyt Teatterikorkeakouluun opiskelemaan ilman Jouko Turkkaa. Elokuvan sieniretkessä ei ole kyse kuitenkaan aivan tavallisesta sieniretkestä metsään, vaikka elokuvan sieniretki meneekin monella tapaa metsään. Elokuvan sienillä päähenkilöt eivät tavoittele normaalia kulinaristista nautintoa, vaan jotain aivan muuta. Kaverukset tavoittelevat sienillään psykedeelisiä elämyksiä, vaihtelevalla menestyksellä.

Elokuva käynnistyy tyhjennettävässä kerrostaloasunnosta, jossa PJ (Martti Suosalo) seuraa ihmeissään vaimonsa (Anu Sinisalo) lähtöä asunnosta sekä PJ:n elämästä. PJ on menestynyt käsikirjoittajana ja työpöytänsä laatikossa hänellä on vielä yhdeksän käsikirjoitusta valmiina odottamassa. Viimeisimpään käsikirjoitukseensa PJ saa golfkentällä tuottajalta (Heidi Herala) hylkäävän päätöksen, joka tietysti turhauttaa PJ:n lopullisesti. Hän ottaa yhteyttä ystäväänsä Jamiin (Ville Tapani Myllyrinne, s. 14.7.1973 Vantaa), joka on autokauppias ja potee samaan aikaan ahdistusta perheenlisäyksen vuoksi.

Eero Ritala (vasen), Jaana Saarinen ja Satu Silvo.

Ystävykset päättävät kokeilla tajunnanlaajennusta kesäisen viikonlopun aikana Turun saaristosta vuokrattavalla lomamökillä. Retkelle tarvittavat sienet he päättävät kerätä läheisen golfkentän ympäristöstä. Moottoriveneellä kaverukset ajavat saareen, jonka mökki saunoineen vaikuttaa hyvin varustetulta. Harmikseen he huomaavat, että mökki on tuplabuukattu, sillä mökillä ovat jo Salon seudun yrittäjien aktiivit, joita näyttelevät Eero Ritala, Minttu Mustakallio, Satu Silvo ja Jaana Saarinen. Vuokranantaja järjestää PJ:lle ja Jamille toisen mökin saaristosta, joka on tosi aika paljon vaatimattomampi. Sienistä kaverukset eivät saa haluamiaan tajuntaa laajentavia kokemuksia ja kaikeksi harmiksi matkaviinatkin jäivät mukaan ostamatta.

Martti Suosalo ja Vesa Vierikko.

Välillä elokuvassa seikkaillaan Turun kaupungissa ja välillä Turun saaristossa. Kommelluksia sattuu monenlaisia ja hauskoja hetkiä piisaa elokuvassa. Elokuva ei kuitenkaan ole mikään ennenkokematon taidekokemus, mutta harmitonta huumoria, jonka takana vilahtaa hieman draamaakin. Näyttelijä Vesa Tapio Vierikko (s. 24.5.1956 Lappeenranta) tekee elokuvassa myös melko mielenkiintoisen roolisuorituksen. Vesa Vierikko suoritti Teatterikorkeakoulussa teatteritutkinnon 16.5.1980. Muita elokuvassa nähtäviä näyttelijöitä ovat mm. Titta Jokinen, Sanni Haahdenmaa ja Tatu Siivonen. Elokuvan on tuottanut Severi Koivusalo ja elokuva on Aurora Studiosin tuotantoa.

Jaana Saarinen (vasen), Minttu Mustakallio ja Satu Silvo.

Suomen Vuokranantajat ry järjesti Helsingin Messukeskuksen Siivessä lauantaina 19.11.2022 klo 12-18 Vuokranantaja 2022-tapahtuman. Tapahtuma keräsi Pasilaan paikalle noin yhdeksänsataa henkilöä ja samaan aikaa tapahtumaa seurasi verkon välityksellä vielä muutamia satoja henkilöitä. Lauantain tapahtuman teemana oli: Katse horisonttiin: Miten menestyä vuokranantajana kriisien keskellä? Viimeisen vuoden kuluessa vuokranantajien ja asuntosijoittajien toimintaympäristöä ovat myllertäneet niin koronapandemia kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, nousevat korot ja tällä hetkellä poikkeuksellisen kovana laukkaava inflaatiokin.

Vuokranantajien ja asuntosijoittajien vuoden ykköstapahtumassa keskityttiin toiminnan menestyksen avaimiin näiden em. kriisien keskellä: Mitä tulevaisuuden kuluttaja haluaa vuokra-asumiselta? Entäpä sitten miltä näyttää Suomen talouden iso kuva ja näkymät tästä eteenpäin? Miltä erilaiset kaupungit näyttävät sijoittajan silmin tarkasteltuna? Voimmeko oppia jotakin asuntosijoittamisen konkareilta? Vuokranantaja 2022-tapahtuman juontajana toimi Unna Lehtipuu.

Unna Lehtipuu on sijoituskirjailija ja yksityissijoittaja (mm. teokset 8 tapaa menestyä asuntosijoittajana, Sijoittajaksi 7 päivässä, Timanttipesuja), yrittäjä, kokenut yritysten ja johdon viestintäsparraaja, intohimoinen remppaaja. Tekee päätyötään globaalin vaikuttavuussijoittamisen parissa Finnfundissa.

Unna Lehtipuu.

Tilaisuuden ohjelma oli seuraava:

Klo 12-13 kahvitarjoitu, tutustuminen näytteilleasettajiin ja verkostoitumista. Tarjolla lounas omakustanteisesti.

Klo 13-13.10 tervetulosanat, toiminnanjohtaja Sanna Hughes, Suomen Vuokranantajat ry

Klo 13.10-13.30 megatrendit: Mitä tulevaisuuden kuluttaja haluaa vuokra-asumiselta? Futuristi Elina Hiltunen, joka on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja doplomi-insinööri. Hän tekee parhaillaan toista väitöskirjaansa Maanpuolustuskorkeakouluun. Hiltunen on yrittäjä, puhuja, kolumnisti ja 14 kirjaa julkaissut kirjailija. Forbes-lehti on listannut hänet maailman 50 johtavan naisfuturistin joukkoon.

Futuristi Elina Hiltunen.

Johtaja Mika Maliranta.

Klo 13.35-13-55 talous: Talouden, markkinoiden ja asuntomarkkinoiden murros. Johtaja Mika Maliranta, Työn ja talouden tutkimus LABORE. Mika Maliranta (FT, taloustiede) on Työn ja talouden tutkimuksen eli LABOREN johtaja sekä Jyväskylän yliopiston osa-aikainen professori. Hänen tutkimuksensa ja opetusalansa on keskittynyt talouden kasvun tekijöihin: tuottavuuskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Hän toimii myös OECD toimiala-analyysien työryhmän (WPIA) puheenjohtajana, lainsäädännön arviointineuvoston varapuheenjohtajana ja tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Hän on tehnyt yhdessä Matti Apusen kanssa suosittuja talouspoliittista podcast-lähetyksiä vuodesta 2017 lähtien (M&A, A/M ja SPAM).

Toiminnanjohtaja Sanna Hughes, Suomen Vuokranantajat ry.

Toimitusjohtaja Victor Snellman, Suomen Osakesäästäjät ry.

Klo 14-14.45 politiikka: Saako suomalaiset vaurastua? Paneelikeskustelu piensijoittamisesta. Keskustelua vetävät toiminnanjohtaja Sanna Hughes, Suomen Vuokranantajat ry ja toimitusjohtaja Victor Snellman, Suomen Osakesäästäjät ry. Keskustelussa mukana:

kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (SDP)

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.

kansanedustaja Sakari Puisto (Perussuomalaiset)

Kansanedustaja Sakari Puisto.

kansanedustaja Ville Valkonen (Kokoomus)

puoluhallituksen varajäsen Ville-Veikko Rautamaula (Keskusta)

kansanedustaja Atte Harjanne (Vihreät)

Klo 14.45-15.15 kahvitarjoilu, tutustuminen näytteilleasettajiin ja verkostoitumista

Klo 15.15-15.55 markkinat: Sijoittaako kasvukeskuksiin, yliopistokaupunkiin vai kehyskuntiin?

Ekonomisti Sakari Rokkanen, Suomen Vuokranantajat ry 

Ekonomisti Sakari Rokkanen, Suomen Vuokranantajat ry.

asiantuntijat Rasmus Aro sekä Ilppo Soininvaara, MDI

Vasemmalla Ilppo Soininvaara ja oikealla Rasmus Aro.

Klo 16-16.15 juridiikka: Ajankohtaista vuokrauksen juridiikasta. Lakimies Susanna-Maria Aarnio, Suomen Vuokranantajat ry

Lakimies Susanna-Maria Aarnio.

Klo 16.20-16.30 Hyvä Vuokranantaja-palkinnon jako. Palkinnon jakavat toiminnanjohtaja Sanna Hughes, Suomen Vuokranantajat ry ja toiminnanjohtaja Anne Viita, Vuokralaiset VKL ry

Klo 16.35-16.55 asuntosijoittaminen: Konkareiden opit asuntosijoittamiseen ja vuokraukseen. Keskustelua vetää juontaja Unna Lehtipuu.

Asuntosijoittaja ja toiminnanjohtaja, Mia Koro-Kanerva, Isännöintiliitto ry

Isännöintiliitto ry:n toiminnanjohtaja, Mia Koro-Kanerva.

Asuntosijoittaja ja aluepäällikkö, Katja Savolainen, Suomen Vuokranantajat ry

Aluepäällikkö Katja Savolainen, Suomen Vuokranantajat ry.

Asuntosijoittaja, Suvi Schwab. Suvi Schwap on sijoittanut asuntoihin vuodesta 2014 ja tällä hetkellä hänen asuntosalkustaan löytyy 25 asuntoa, joita hän hallinnoi kotikaupungistaan, Singaporesta, käsin. Suvi on ASUNTOASIAA-sivuston perustaja ja pitää Instagramissa asuntosijoittamista käsittelevää @asuntoasiaa.fi-tiliä. Keväällä 2022 Suvi perusti myös sijoittamista ja taloutta yleisemmällä tasolla käsittelevän RAHA-ASIAA podcastin. Suvin harrastuksiin kuuluu lukeminen, hyvä ruoka, liikunta ja latinotanssit.

Suvi Schwap.

Klo 16.55-17 loppuyhteenveto

Klo 17-18 kuohuviinissä verkostoitumista, tutustuminen näyttelleasettajiin lähemmin

Klo 18- vapaata seurustelua, Ravintola Platta 

 

Eräs nimeltämainitsematon huumeiden myyjä ja käyttäjä Williamsburgissa, New Yorkin Brooklynissa, kertoo itse käytöstään näin: ”Huumeiden löytäminen on osa nuorten ihmisten riskinottoa. Kun olin täyttänyt kaksikymmentäviisi, olin käyttänyt kaikkia mahdollisia huumeita kymmenen kertaa. Ihmisten ei pitäisi ryhtyä käyttämään huumeita aikuisena. Siihen mennessä, kun aloin saada hieman rahaa, olin jo saanut rokotuksen hallitsematonta huumeiden käyttöä vastaan. Ne, jotka aikanaan alkavat käyttää kokaiinia hallitsemattomasti, ovat tyyppejä, jotka suhtautuvat huumeisiin lapsellisesti. 1980-luvulla oli paljon köyhiä, vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka olivat lapsellisia, ainakin crackin suhteen. ’Tutkimusten mukaan köyhät ovat usein masentuneita?’ Ei jumalauta. 80-luvulla New York oli todella sekaisin. Töitä ei ollut. Yhtäkkiä markkinoille tulee crackia, ja vaikka olet köyhä, kaikki tuntuu upealta. Tietysti silloin retkahtaa siihen paskaan.”

Useat ihmiset selittivät toivottomalla köyhyydellä olleen vaikutusta siihen, että heistä tuli huumeiden käyttäjiä, mutta myös huumeiden innokkaita kauppaajia. Yhdysvaltojen ensimmäisiä ja menestyneimpiä crackin myyjiä, Ricky Ross kertoo omasta kosketuksestaan huumemaailmaan näin: ”Olin nuori. Ilman koulutusta, ilman tietoja, ilman työtä. Ilman monia, monia asioita… Etsin mahdollisuuksia. Halusin, että minulla olisi jotain merkitystä maailmassa, että olisin kunnioitettu. Pohjimmiltani halusin toteuttaa amerikkalaisen unelman, joten olin kai kypsä poimittavaksi. Sitten huumeet tarjosivat minulle tilaisuuteni, joten tarrauduin siihen.”

Yksi merkittävä syy crack-huumekaupan valtavaan kasvuun oli ihmisten putoaminen uudelleenorganisoituneesta taloudesta. Toinen vaikuttava tekijä oli talouselämän kriisit Latinalaisessa Amerikassa ja Karibianmeren saarilla, joka hyvin pian jätti jälkensä myös Yhdysvaltain kaupunkien köyhissä kaupunginosissa. Kun maanviljelyyn perustuva talouselämä kuihtui Kolumbiassa ja Perussa, alkoivat työttömät ja varattomat maatyöläiset virrata sankoin joukoin suuriin kaupunkeihin työtä hakemaan. He työskentelivät – jos ylimalkaan saivat työtä – harmaassa taloudessa ja lakien ulkopuolella maksamatta myöskään veroja ansioistaan. Näin he olivat tietysti myös kaikkien peruspalveluiden ulkopuolella.

Hyvin monet maaseutuväestöstä jatkoivat samantien muuttomatkaansa Yhdysvaltoihin saakka. Monien ihmisten entiset tuomitsevat asenteet huumausaineita kohtaan muuttuivat hyvin joustaviksi uudessa tilanteessa. Kalifornian Santa Cruzissa toimivan Homies Unidos- järjestön johtaja, Alex Sanchez, kertoo omista kokemuksistaan seuraavasti: ”Tulin Santa Cruziin jo poikana, kun Yhdysvallat kävi sotaa El Salvadorissa. Minun yhteisössäni meillä ei ollut juuri mitään. Takapihani oli lasinsirpaleiden täyttämä, virtsalta tuoksuva kuja. Yhteisömme ei välittänyt minusta, kuten eivät välittäneet vanhempanikaan, jotka molemmat tekivät kahta työtä. Jotkut myivät huumeita saadakseen ruokaa tai kustantaakseen omat huumeensa. Huumeet ja alkoholi olivat keinoja lieventää tuskaa ja nälkää, joita me tunsimme. Jengi antoi minulle turvaa.”

Useat osavaltiot käynnistivät täysin laillisia veikkauspelejä, jotta saisivat enemmän verotuloja. Nämä pelit syrjäyttivät numeropelit, joiden pelaajat yleensä viettivät päiviään notkuen kadunkulmissa; heidän täytyi nyt etsiä uusia tulonlähteitä toimeentulemisekseen ja yksi tällainen oli halpa kokaiini. Amerikkalaisten tukema politiikka teki kokaiinin tuotannosta entistä kannattavampaa. Suurin osa marihuanasta tuli tuolloin Meksikosta. Vuonna 1981 presidentti Reaganin hallinto aloitti massiivisen kasvismyrkkyjen ruiskuttamisen marihuanapelloille Meksikossa. Samoin toimittiin myös Kolumbiassa ja Jamaikassa. Näiden ruiskutusten vuoksi useat kolumbialaiset alkoivat kasvattamaan kokapensaita. Samanaikaisesti USAID-ohjelma Kolumbiassa ja Bolivian sisäosissa auttoi rakentamaan valtateitä; tämän alkuperäinen tarkoitus oli edistää laillista vietikauppaa ja tehdä vaihtoehtoja huumeiden tuotannolle, mutta lopullisena seurauksena tämä kuitenkin helpotti kokaiinin vientiä.

Entinen neuvonantaja Eric Sterling kertoo tilanteesta kuvaavasti: ”Kun Yhdysvallat tuki kotimaista sokerituotantoa, maailmanmarkkinahinnat putosivat ja sokerin kasvatus Perussa muuttui kannattamattomaksi. Perulaiset sokeriviljelijät etsivät epätoivoisina töitä ja siirtyivät laaksosoissaan korkeammalle ja alkoivat kasvattaa kokaa. 80-luvun alussa meillä oli lakeja – joita itse olin laatimassa – jotka antoivat puolustusministeriölle valtuudet sijoittaa poliisiosastoja laivoihin. Aloimme käyttää ilmavalvontaa suorittavia AWACS-lentokoneita, jotka lensivät Karibianmeren yllä ja seurasivat laivaliikennettä. Marihuanan hinta alkoi nyt kohota. Kolumbialainen marihuanan salakuljettaja saattoi ajatella näin: ’He estävät minua käyttämästä veneitäni. Minulla on miljoona dollaria, jotka voin investoida. En aio sijoittaa sitä kannabiserään, joka vie tilaa ja haisee ja joka kulkisi hitaasti veneessä ja jäisi poliisin haaviin. Kokaiinilla on nyt kysyntää, joka vain kasvaa, joten investoin rahani kokaiiniin, laitan sen lentokoneeseen ja pudotan se jonnekin Floridan rannikolle.’ Niinpä samaan aikaan kun jauhemuotoisen kokaiinin kauppa on huipussaan, maahan virtaa enemmän kokaiinia kuin koskaan aikaisemmin.” Tämä kehitys johti väistämättä kokaiinin tukkuhinnan romahtamiseen Yhdysvalloissa.

Wall Streetin johtajia, joista pääosalla ei aikaisemmin ollut huume- tai mielenterveysongelmia, ilmestyi 1980-luvun alkuvuosina huumeklinikoille hakemaan apua kokaiiniaddiktioonsa. Heidät kuitenkin käännytettiin ovella pois, sillä kokaiinia ei tuolloin pidetty huumeriippuvuutta aiheuttavana aineena. Samaan aikaan useat julkisuuden henkilöt pääsivät lehtien lööppeihin, kun heille sattui onnettomuuksia kokaiinin kanssa. Kokaiini alkoi lopulta menettää hohtoaan, kun ihmisille valkeni kokaiinin säännöllisen käytön riskit ja kolumbialaiset huumeiden maahantuojat alkoivat etsiä aineelleen uusia käyttäjiä. Kehitys oli johtanut siihen, että kokaiinin hinta oli vääjäämättä laskenut, joten Yhdysvalloissa huumekauppiaat alkoivat kohdistaa mielenkiintonsa enenevästi köyhiin kaupunginosiin ja köyhempään väestöön.

Kun nuuskataan jauhemaista kokaiinia, aineen vaikutus alkaa tuntua kolmessa minuutissa. Jos ruiskuttaa suoraan suoneen kokaiinia, sen vaikutus alkaa noin neljässätoista sekunnissa. Kaikkein nopein vaikutus saadaan polttamalla kokaiinia, mutta vaarana on jauhetun kokaiinin pilaantuminen ennen kuin se saavuttaa höyrystymislämpötilan. Ratkaisuksi tähän ongelmaan kehitettiin vaarallinen ja hankalasti toteutettava freebase, jossa kokaiini ja eetteri kuumennetaan liekillä ja hengitetään sitten aine sisään. Huumekauppiaat järjestivät freebasejuhlia, joissa heidän vakioasiakkaita rohkaistiin vaihtamaan marihuanan poltto freebasekokaiinin hengittämiseen. Aluksi huumekauppiaiden kohderyhmänä oli lähinnä New Yorkin kaupunki. Huumekauppiaat saivat ensiksi koukutettua oman sisäpiirinsä, johon kuului lähinnä valkoisia, keskiluokkaisia ihmisiä. Heille kokaiinin käyttö oli jo entuudestaan tuttua ja he olivat hyvin innokkaita kokeilemaan uusia asioita.

Vuosina 1974-1984 kokaiinikilo maksoi keskimäärin 42 000 – 44 000 dollaria, mutta sen jälkeen kokaiinin hinta putosi dramaattisesti noin 16 000 dollariin kilolta. Useat julkisuuden henkilöt, kuten näyttelijät, käyttivät freebasea. Huumekauppias Ricky Ross kuvaili Los Angelesin huumekauppaa seuraavasti: ”Tuohon aikaan kaikki kokaiinin käyttäjät olivat hyvin varakkaita. Minun naapurustossani se tarkoitti parittajia, PCP:n myyjiä, lääkäreitä ja viihdemaailman porukkaa. Ensimmäinen asiakkaani oli eräs ystäväni, joka oli parittaja. Hän tuli ostoksille toisenkin kerran, ja siitä se lähti vyörymään. Kohta tunsin kaikki Los Angelesin parittajat.”

Kokaiinista tuli halventuessaan myös vahvempaa ainetta. Katukaupassa myytävän kokaiinin puhtausaste nousi 25 prosentista 70 prosenttiin vuosien 1981 ja 1988 välillä. Kokaiinikoukkuun jäivät helposti monet, myös myyjät, sillä se oli suhteellisen halpaa ja sitä oli helposti saatavilla. Jo kohtuusuuret annokset kokaiinia voivat vahingoittaa hengityselimiä, sydäntä ja hermostoa sekä aiheuttaa vatsan ja suoliston oireita, kuten esimerkiksi pahoinvointia ja vatsakipuja. Kokaiini on yhdistetty myös sydänkohtauksiin. Suuret annokset kokaiinia saattavat johtaa estojen katoamiseen, arvostelukyvyn heikkenemiseen, impulsiivisuuteen, mahtailuun, yliseksuaalisuuteen, ylivarovaisuuteen, pakkotoistoihin sekä äärimmäiseen psykomotoriseen vilkkauteen. Yksi omituisemmista kokaiinin seurauksista on formikaatio eli kuteloiminen: aineen käyttäjä saa harhaisen tunteen siitä, että hänen ihon alla ryömii muurahaisia, hyönteisiä tai käärmeitä.

Crackin käyttäjät ovat koittaneet kuvailla kokemaansa tunnetta aineesta kokovartalo-orgasmiin, hyvin voimakkaaseen kokemukseen. Jauhemaisen kokaiinin käyttäjillä tunne ei tiettävästi ole yhtä voimakas, koska huumausaine nuuskattuna vaikuttaa hitaammin ja omat rajoituksensa aineen tehoon asettaa myös nenän limakalvojen vastaanottokyky. Surkea totuus on, että miellyttävimmät huumausaineet ovat myös vaarallisempia aineita.

 

Metsästäjä-keräilijöitä.

Tiedämme, että koko tunnetun historian aikana rasva on aina ollut hyvin haluttu ja kaloripitoinen ravintolähde ihmiselle. Metsästäjä-keräilijä aikana jo rasvat pitivät ihmiset hoikkina ja hyväkuntoisina. Tiedämme myös hyvin, että hiilihydraatit lisäävät insuliinin tuotantoa ja tämä taas lisää rasvan tuotantoa; tämä rasva varastoituu elimistömme lihaskudoksiin estäen sen polttamista. Hiilihydraattien nauttiminen stimuloi lipoproteiiniksi kutsuttua entsyymiä, jonka vuoksi rasva kulkeutuu soluihin. Insuliini taas lisääntyessään vaikuttaa entsyymeihin siten, että rasva jumittuu rasvasoluihin hyvin tiukasti kiinni.

Ketoositilassa elimistömme polttaa rasvaa hiilihydraattien sijasta. Ketoosi on hyvin luonnollinen ja historiallisestikin katsoen hyvin alkukantainen tapa ihmiselle, jonka keho on siihen myös hyvin sopeutunut. Lievä ketoositila ihmiselle on suositeltavaa ja erinomaisen terveellinen tapa. Jo aamulla yön jälkeen nukuttuamme elimistömme on hyvin lievässä ketoositilassa, jolloin maksamme käyttää kehon rasvoja polttoaineena. Ihmisen aivot ja sydän toimivat jopa 25 prosenttia tehokkaammin ketoaineilla kuin prosessoidulla verensokerilla. Terveet ja normaalit aivosolut voivat paljon paremmin, jos ne saavat energiansa ketoaineiden välityksellä. Tietyt aivokasvainsolut käyttävät ravintonaan vain glukoosia; glioblastooma – pahanlaatuinen astrosyyttinen gradus IV-kasvain, joka on aikuisten yleisin aivokasvain - on yksi akressiivisimmista aivokasvaintyypeistä, jota lääketiede hoitaa leikkauksilla, solusalpaajilla ja sädehoidoilla. Hoitotulokset eivät näillä hoidoilla valitettavasti oli kovin loistavia.

Tohtori ja neuroradiologi Giulio Zuccolini Pittsburghin yliopiston lääketieteellisestä koulusta oivalsi, että glioblastoomasolut voivat käyttää ainoastaan glukoosia ravintonaan. Hän otti käyttöön ketogeenisen ruokavalion lisäkeinona glioblastooman hoidossa. Tohtori Zuccolini on julkaissut omia tutkimuksiaan aiheesta. Täysin puhtaassa ketogeenisessä ruokavaliossa kaloreista noin 80-90 prosenttia tulee pelkästään rasvoista ja loput saadaan hiilihydraateista ja proteiineista.

Tohtori Russell Morse Wilder.

Tohtori Russell Morse Wilder (s. 24.11.1885 ja k. 16.12.1959) otti ensimmäisenä termin, ketogeeninen ruokavalio, käyttöön vuonna 1921 toimiessaan Mayo Clinicalla. Täällä hän toimi vuosina 1919-1929 ja hoiti epilepsia- ja diabetespotilaita ketogeenisella ruokavaliolla. Wilder valmistui Chicagon yliopistosta patologiksi tohtorin tutkinnolla vuonna 1907 ja opetti patologiaa sekä anatomiaa Rush Medical Collegessa vuosina 1909-1910. Sieltä hän valmistui myös lääketieteen tohtoriksi vuonna 1911. Opintojensa aikana Wilder vietti vuoden Heidelbergin yliopistossa. Lääketieteen opiskelijana hän tutki tutkija Howard Taylor Rickettsin kanssa lavantautia Meksiko laaksossa Mexico Cityssä joulukuussa 1909. Vuonna 1914 Wilder opiskeli lääkärin avustajana Wienissä kahdeksan kuukautta. Sieltä palattuaan hän tuli lääkäriksi Chicagon Presbyterian Hospitaliin vuosiksi 1914-1917.

Vuosina 1929-1931 Russell Wilder toimi professorina Chicagon yliopiston lääketieteen osastolla. Vuonna 1931 Wilder palasi Mayo-säätiön lääketieteen osaston professoriksi ja johtajaksi. Siellä hän tutki edelleen aineenvaihdunnan ja ravinnon kliinisiä ongelmia. Tohtori Russell Wilder kirjoitti kaikkiaan yli 250 tieteellistä artikkelia ja osallistui lääketieteellisten oppikirjojen laadintaan. Wilder toimi Journal of Nutritionin ja The Archives of Internal Medicine-lehden toimituskunnassa, Nutrition Reviews-lehden toimituskomiteassa ja Public Health Reportsin apulaistoimittajana. Hänen asiantuntemustaan käytettiin lääketieteen ja ravitsemuksen alalla Yhdysvaltain liittohallituksen monissa komiteoissa ja virastoissa.

Lyhytketjuiset triglyseridit (MCT) löydettiin 1950-luvun puolivälissä. Ne toimivat elimistössä beetahydroksivoihapon esiasteena ja niitä saa suoraan kookosöljystä. Jos veren triglyseroliarvot kohoavat on riskinä sydän- ja verisuonitautien vaara. Saavutetun ketoosin astetta voidaan mitata ketoositikuilla; niitä käyttivät aikaisemmin yleisesti diabeetikot ja niitä sai kaikista apteekeista. Tikku kastellaan mielellään aamuvirtsalla ja se kertoo välittömästi värikartan avulla, mikä on vallitseva ketoosiaste kehossasi. Esimerkiksi lukeman ollessa 5-15, on ketoosin aste vähäinen.

Valitettavasti nykyään sisätautilääkäreiltä saa kovin huonosti ohjeita aivosairauksien välttämiseksi. Viidentoistaminuutin vastaanotolla potilas ei täysin varmasti voi tietää, onko hoitavalla lääkärillä hoidettavasta taudista ajantasaista tietoa ja kuinka paljon sitä on. Monet lääkärit ovat koulutuksensa saaneet jopa vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta jos he eivät työkiireidensä vuoksi pysty seuraamaan alan kehitystä ammattikirjallisuuden avulla tai osallistumalla alan tilaisuuksiin, ovat heidän tietonsa asiasta voineet vanhentua jo kauan aikaa sitten. Toivottavasti seuraavan sukupolven lääkärit ovat sen verran fiksua väkeä, että seuraavat alaa intensiivisesti ja ennen kaikkea panostavat sairauksien ehkäisyyn ammattitaitoaan sekä terveyden vaalimiseen jo ennakoivasti.

Jopa niinkin lukeneet ihmiset, kuin lääkärit, voivat sekoittaa iloisesti kaksi sanaa: ketoosin ja ketoasidoosin. Ketoasidoosi on sangen hengenvaarallinen tila, joka voi ilmetä esimerkiksi tyypin 1 diabeetikolla. Heillä haima ei enää tuota (lähes) lainkaan insuliinia ja heidän syödessä paljon hiilihydraatteja, ei elimistö pysty käyttämään veressä olevaa glukoosia. Elimistö happamoituu, kun ketoaineita muodostuu vaarallisen paljon elimistössä ja ihmisen on saatava välittömästi sairaalahoitoa tilaansa. Ketoasidoosi voi olla seurauksena myös pitkällisestä syömättömyydestä, johon yhdistyy runsas alkoholin käyttö. Ketoasidoosi tarvitsee muodostuakseen aina välttämättä sekä korkean verensokerin että veren korkean ketoainepitoisuuden.

Alzheimerin taudin hoidossa sekä muissakin neurologisia sairauksia kärsivillä potilailla on havaittu, että gluteeniton ketogeeninen ruokavalio voisi olla heille parhain vaihtoehto. Yleensä tiedetään, että gluteeni ja viljat helposti aiheuttavat tulehdusta ja neurologisia ongelmia potilaille; näiden aineksien poisto ruokavaliosta auttaa vähentämään aivoissa muhivaa tulehdusta. Samoin ketoaineet tiedetään aivoille huomattavasti paremmaksi energialähteeksi kuin glukoosi. Tästä syystä neurologisia vaivoja potevalle näyttäisi olevan etua ketogeenisen gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta. Sattumaa ei myöskään ollut, että vähähiilihydraattinen, ketogeeninen ruokavalio alkujaan kehitettiin juuri epileptikoille neurologiseen sairauteen.

Narkolepsia kuuluu myös näihin neurologisiin sairauksiin, kuten myös unihäiriöt. Näissäkin sairauksissa on saatu ketogeenisella ruokavaliolla huojennusta potilaan oloon. Neurology-lehdessä julkaistiin vuonna 2004 tehty tutkimus, joka näytti selkeästi narkolepsiapotilaiden saaneen apua vaivoihinsa vähähiilihydraattisesta ja runsasrasvaisesta ruokavaliosta. Ketoosissa ollessaan myös terveet ihmiset raportoivat nukkuvansa paremmin, eikä heitä yleensä väsytä siten päiväsaikaan. Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että kun verensokeri ei heittele, myöskään aterianjälkeistä väsymystilaa ei esiinny.

Lääkäri Ron Rosedale.

Kilpirauhassairauksista kärsivät ihmiset ovat saaneet apua ketogeenisesta ruokavaliosta. Ketogeeninen ruokavalio laskee selvästi kilpirauhasarvoja, mikä asia onkin tämän sairauden hoidon kannalta hyvin tavoiteltavaa. Lääkäri Ron Rosedalen väittämän mukaan matalat kilpirauhasarvot ennustavat pitkää ikää sekä osoittavat parempaa kilpirauhasen toimintaa. Tässä kohtaa tärkeäksi muodostuu se, että ravinnosta saadaan tarpeeksi kaloreita, jottei kalorivajaus edistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tämän perusta on siinä, että ketogeenisella ruokavaliolla rasvaa poltetaan energiaksi, jolloin kilpirauhasen ei tarvitse työskennellä niin kovasti kuin glukoosia energiaksi käytettäessä. Kilpirauhassairaudet ovat niin monimutkaisia hoitavalle lääkärille hoidettavaksi, että lääkäreiden tulisi perusteellisesti tutustua ketogeeniseen ruokavalioon ja sen etuihin hoidettaville potilaille. Suuri ongelma tässäkin asiassa on se, että lääkäreiden koulutukseen sisältyy minimaalisesti ravitsemustietoutta.

Vuonna 2009 Clinical Gastroenterology and Hepatology-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan ketogeeninen ruokavalio normalisoi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien ulosteen koostumusta, vähensi potilaiden vatsakipuja sekä paransi heidän elämänlaatua. Ketogeeninen gluteeniton ruokavalio tehoaa myös moniin autoimmuunisairauksiin sekä metabolian häiriöistä johtuviin sairauksiin. Koululääketiede vain ei pysy näissä asioissa oikein ajantasalla, koska se lähes aina tarjoaa näissä hoidoksi kovia hoitomuotoja. Kalliita biologisia lääkkeitä tarjotaan todella herkästi hoidoksi tai sitten leikkaushoitoa. Tämän vuoksi mm. sairaanhoitokustannukset myös nousevat julmaa vauhtia Suomessa ja näillä lääkkeillä ei kuitenkaan välttämättä saada itse potilaalle lopulta paljoakaan apua sairauteen. Käypähoito-ohjeistusta täytyisi kiireellä päivittää ja sallia lääkäreiden hoitaa ensin potilaita hyvin edullisilla tavalla eli ruokavalion avulla. Nyt valitettavasti annetaan lääketeollisuuden aivan liikaa ohjata käypähoito-ohjeitten antamista ja se tulee myös yhteiskunnalle tarpeettoman kalliiksi.

Ihmisen aivot kuluttavat kokoonsa nähden uskomattoman paljon energiaa. Koko kehomme kokonaispainosta aivot kuitenkin muodostavat ainoastaan 2,5 prosenttia, mutta kehomme lepotilan energiakulutus on sentään 22 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Muihin kädellisiin, kuten simpansseihin, gorilloihin ja orangeihin verrattuna, ihmisen aivot kuluttavat noin 350 prosenttia enemmän energiaa. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisen aivojen koko on poikkeuksellinen suhteessa muuhun vartaloon. Elefantin aivot esimerkiksi painavat 7,5 kiloa, kun ihmisen aivojen paino on keskimäärin 1,4 kiloa. Elefantin aivot muodostavat sen kokonaispainosta kuitenkin vain yhden viidessadasviideskymmenesosan, mutta ihmisillä keskimäärin aivojen paino on kokonaispainosta yksi neljäskymmenesosa.

Älykkyys ei siis perustu ainoastaan aivojen kokoon. Vaikka ihmisen aivot vaativat kohtalaisen paljon energiaa toimiakseen, äärimmäisissä ja ankarissa olosuhteissakin taitomme ja älymme toimivat, kunhan oivallamme aivojemme potentiaalin ja muokkaamme ruokavaliomme sellaiseksi, että aivot hyötyvät siitä mahdollisimman tehokkaasti. Ihmisen keholla on erinomainen kyky polttaa rasvaa kehomme varastoista silloin, kun näkiintyminen on vaarana. Ihmiskeho alkaa silloin hajoittaa rasvaa kudoksestamme kolmeksi ketoaineiksi; asetoasetaatiksi, beeta-hydroksibutyraatiksi (beetahydroksivoihappo) ja asetoniksi. Ketoaineita muodostuu maksassa ja munuaisissa vallankin silloin, kun hiilihydraatteja on hyvin niukasti ravinnossa saatavilla ja elimistömme joutuu valmistamaan tarvittavan glukoosin itse glukoneogeneesissä. Elimistömme kykenee tuottamaan ketoaineiden avulla glukoosia enemmän energiaa jokaista käyttämäänsä happimolekyyliä kohden. Ketoaineiden kautta tuotettu energian määrä on jopa 25 prosenttia isompi.

Ketoaineet kulkeutuvat muualle elimistöön verenkierron mukana ja näin elimistömme pystyy käyttämään asetoasetaatin ja betahydroksibutyraatin hyväkseen. Aivojemme gliasolut käyttävät näitä ketoaineita lipidien eli rasva-aineiden valmistukseen. Nämä lipidit voidaan hyödyntää samoin energiantuotannossa. Varsinkin sydän, aivot ja lihakset käyttävät näitä ketoaineita energialähteenään. Erityisesti aivojen polttoaineena beetahydroksivoihappo on aivan omaa luokkaansa. Asetonia muodostuu spontaanisti asetoasetaatista ja sitä esiintyy vähemmän kuin kahta muuta ketoainetta. Elimistömme käyttää asetonia glukoosin, triglyseridien ja aminohappojen synteesissä. Virtsan ja uloshengityksen mukana kehostamme poistuu osa asetonista ja tämän vuoksi ketoosissa olevan henkilön hengityksessä voi olla makea tuoksu. Ketoosin voimakkuutta päästään näin mittaamaan siksi virtsasta.

Vastoin kuin muilla nisäkkäillä, ihmisen aivoilla on kyky nälkiintymisen aikana käyttää vaihtoehtoisia energialähteitä. Tavallisesti saamme päivittäisestä ruokavaliostamme glukoosia, jota sitten aivomme käyttävät polttoaineenaan. Ruoka-aterioiden välissä aivoihimme virtaa tasaisesti glukoosia, jota lihakset ja maksa tuottavat hajottamalla glykogeeniä. Glykogeenivarastojen ehtyessä tapahtuu aineenvaihdunnassamme muutos ja elimistömme alkaa tuottaa uusia glukoosimolekyylejä lihasproteiinien aminohapoista. Tämä prosessi on nimeltään glukoneogeneesi. Sen etua on se, että elimistömme saa näin lisää glukoosia, mutta heikkoutena on, että lihaksemme kärsivät tästä.

Ihmisen fysiologia on onneksi sen kaltainen, että aivomme voivat mainiosti saada energiaa myös toista kautta. Kun ruoasta on puutetta, maksamme alkaa muuntaa elimistön rasvaa ketoaineiksi. Aivan ylivoimainen polttoaine tällä kohtaa aivoille beetahydroksivoihappo. Vaikka ruokaa olisi niukasti, sen ansiosta henkiset toimintamme eivät kuitenkaan heikkene. Tämä vaihtoehtoinen ravintolähde takaa sen, että emme olekaan glukoneogeneesistä riippuvaisia ja myös sen, että lihaksistomme ei kärsi suotta.

Harvardin lääketieteellisen koulun professori, George F. Cahill neuvoo näin: ”Viimeaikaisten tutkimusten mukaan beetahydroksivoihappo ei ole pelkkä polttoaine. Ketoaineista tärkeimpänä se on oikea superpolttoaine, joka tuottaa adenosiinitrifosfaattia tehokkaammin kuin glukoosi. Kun soluviljelmiä on altistettu Alzheimerin ja Parkinsonin tautien yhteydessä ilmeneville toksiineille, sen on myös todettu suojelevan neuroneja.” Professori Cahill on tutkijoidensa kanssa osoittanut, että beetahydroksivoihappo tehostaa antioksidanttien toimintaa, mitokondrioiden uusiutumista sekä uusien aivosolujen muodostumista. Loistava beetahydroksivoihapon lähde on esimerkiksi kookosöljy.

Runsaasta hedelmien syönnistä ei välttämättä ole hyötyä edes terveelle ihmiselle. Nämä nykyiset hedelmämme eroavat melkoisesti esi-isiemme syömistä hedelmistä. Pidemmälle viety jalostus tekee niistä aiva vain makeampia; niissä on enemmän fruktoosia ja vähemmän ravinteita. Niissä voi kyllä olla antioksidantteja – kuten esimerkiksi A-, C-, ja E-vitamiineja – mutta koska ketoosin aikana elimistö ei tuota vapaita radikaaleja, meidän ei mitenkään tarvi edes saada valtavasti antioksidantteja. Glukoosin ja C-vitamiinin kemialliset rakenteet ovat hyvin samanlaisia, joten ne kilpailevat toistensa kanssa. Verensokeri nousee sitä korkeammalle, mitä enemmän veressä on glukoosia ja sitä vähemmän solujen sisälle kulkeutuu myös C-vitamiinia.

Erilaisissa tutkimuksissa on havaittu paastoamisen aktivoivan samoja terveyttä edistäviä ja aivojen toimintaa tehostavia geneettisiä reittejä kuin kalorien rajoittaminenkin. Paastoaminen jopa toimii hyvin lyhyelläkin aikavälillä. Usein virheellisesti luullaan, että paastoaminen hidastaa aineenvaihduntaa ja aiheuttaa ns. nääntymistilan, joka aktivoi elimistön pitämään kaikesta saamasta rasvasta kiinni. Näin ei kuitenkaan ole, vaan asia on täysin päinvastainen. Elimistölle on paastoamisesta monia hyötyjä. Paastoaminen esimerkiksi nopeuttaa ja tehostaa painon pudottamista sekä tervehdyttää aivotoimintaa.

Media muokkaa mielikuvaa mielellään siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio olisi runsasproteiinista. Sellainenkin suuntaus on olemassa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä vähähiilihydraattisen ruokavalion kanssa, koska runsas proteiini vaikuttaa elimistössämme sokerin tavoin, joten maksa tuottaa liiasta proteiinista glikoosia glukoneogeneesin avulla. Tämä ylimääräinen glukoosi näin kerääntyy lopulta elimistön rasvavarastoksi. Toisin sanoen, jos tarkoituksesi on laihtua ja polttaa kehostasi rasvaa, älä missään tapauksessa lisää vähähiilihydraattisen dietin aikana ravintoosi turhaan proteiinia. Kun et käytä liikaa hiilihydraatteja eikä proteiinia, ei tällöin elimistöösi kerry rasvaa; elimistösi ylimääräinen rasva sen sijaan palaa pois ketoosin avulla.

Laihduttamiseen liikunta on todistettu todella huonoksi ja tehottomaksi keinoksi. Paljon tehokkaampaa laihduttaminen on ruokavalion avulla. Tietysti on selvää, että liikuntaa on hyvä ja terveellistä harrastaa, mutta ei koskaan laihduttamisen vuoksi. Liikunta vaikuttaa yksilöihin monin eri tavoin eikä se kovin tehokkaasti edes laihduta ihmistä. Jotta ihminen oikeasti laihtuisi liikunnan avulla, on hänen kulutettava liikunnalla suhteellisesti enemmän energiaa, kuin hän ravinnon kautta syö päivittäin. Tutkijat Stephen Phinney ja Jeff Volek ovat julkaisseet tästä aiheesta paljon mielenkiintoista tutkimusta.

Liika proteiini ravinnossamme vähentää elimistön ketoainepitoisuuksia; jos syöt liikaa proteiinia, ei kehosi voi vaipua enää ketoosiin. Vaarana on siten liian proteiinin kertyminen rasvaksi ja henkilön lihominen jälleen uudelleen. Lääkäri Stephen Phinney on keronut tästä asiasta paljon. Hänen mielestään - ketoosissa pysyäkseen – on suositeltavaa päivittäin käyttää proteiinia 10-20 prosenttia energiamäärästä. Runsasproteiininen ruokavalio aiheuttaa henkilölle terveydellisiä uhkia ja mahdollisesti huonoa oloa.

Jos ihminen päättää jättää ruokavaliostaa liiat hiilihydraatit pois ja alkaa käyttää enemmän rasvaa, keholta menee jonkun aikaa, ennen kuin keho saa vaihdettua aineenvaihdunnan hiilihydraattipolttoisesta rasvapolttoiseksi. Vähän ihmisestä riippuen tähän voi mennä aikaa parista viikosta jopa kahteen kuukauteen. Tätä sopeutumisvaihetta kutsutaan ketoadaptaatioksi. Tämä myös käytännössä voi hyvinkin tarkoittaa sita, että ihmisen vointi ei ketoadaptaation aikana suinkaan ole paras mahdollinen. Oireina voi ilmetä väsymystä, huonoa oloa ja energia ei riitä oikein mihinkään.

Ketoadaptaation huonoa vaikutusta voi yrittää kohentaa esimerkiksi runsaalla vedenjuonnilla sekä suolan lisääminen ruokavalioon. Suolan käytössä on tärkeää, että käytetään puhdistamatonta merisuolaa tai Himalajan (kristalli)suolaa, jotta saadaan myös mineraaleja. Ketoadaptaation oireisiin voi koittaa myös kalium- ja magnesiumlisää. Mistä ketoadaptaatiossa on kyse ja mikä aiheuttaa nämä oireet? Hiilihydraatit varastoituvat lopulta elimistön lihaskudoksiin glykogeenina. Jokainen lihaksiin varastoitunut glykogeenigramma sitoo mukanaan pari grammaa vettä. Elimistön siirtyessä hiilihydraattipolttoisesta tilasta rasvapolttoiseen tyhjenevät samalla glykogeenivarastot ja vesi niiden mukana.

Veden poistuessa varastoista poistuu samalla myös mineraaleja veden mukana; tästä voi hyvinkin seurata huonoa oloa, jota voi lieventää mineraalipitoisen ja puhdistamattoman ruokasuolan käytöllä. Lääkäri Stephen Phinney suosittelee suolan suositeltavaksi määräksi 5-7 grammaa päivässä. Kaliumlisän kanssa kannattaa olla hyvin varovainen, jos varsinkin kärsit sydän-, munuais- ja verenpaineongelmista. Näitä ketoadaptaatio-ongelmia kohdatessaan saattavat monet erehtyä luulemaan vähähiilihydraattisen tai ketogeenisen ruokavalion olevan hänelle epäsopiva.