Koronarokotekriittisiä on Afrikassa paljon, sillä siellä jo perinteisesti on ihmisiä käytetty koekaniineina rokotuskokeiluissa; Afrikkaan on myös levitetty vauraammissa maissa vaarallisiksi todettuja rokotteita. Maaliskuussa Länsi-Afrikassa toteutetun kyselyn mukaan 68 prosenttia ihmisistä ei voinut luottaa siihen, että hallitus varmistaisi koronarokotteiden turvallisuuden ja ainoastaan 39 prosenttia ihmisistä olisi valmis saamaan koronarokotteen.

Kaikkialla maailmassa koronakriittisiä ihmisiä yhdistää se tosiasia, että he eivät ole vaipuneet koronahypnoosiin; heitä ei voi toistuvasti päivittäin massiivisilla tiedotusvälineitten propagandalla ja pelottelulla lamauttaa terveen järjen käytöstä ja kriittisestä ajattelusta. Psykologian professori, Mattias Desmet, - jolla on myös tilastotieteen maisterintutkinto - Gentin yliopistosta kertoo, että vain noin kolmasosa maailmanhistorian valtavimman propagandaoperaation kohteena olleista ihmisistä on joukkosuggestion vallassa. On paljon ihmisiä, jotka eivät sulata virallisia tarinoita kaikkine ihmeellisyyksineen koronatilanteesta, mutta useimmat heistä valitsevat tiekseen vaikenemisen, koska eivät halua esittää epäilyjään mukautuvaisuuden, sosiaalisen paineen, epävarmoin tiedoin tai jonkin muun syyn vuoksi. Mitä enemmän viranomaiset sähläävät uusia rokotepassi- tai pakkorokotushankkeita, sitä enemmän vastustus lisääntyy ja ihmiset uskaltautuvat lähteä liikkeelle näyttämään mielipiteensä.

Koronarokotteisiin kriittisesti suhtautuvia saattaa piilevästi olla jopa 50 prosenttia väestöstä, mutta silti on hämmästyttävää, kuinka pieni osa ihmisistä tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi yhteiskunnassa. Tutkimuksissa on pystytty näkemään, että yhteiskunnassa vallitsevan tilan muuttamiseen tarvitaan ainoastaan 10 tai 25 prosenttia kansalaisista, jotka toimivat hyvin aktiivisesti asiansa puolesta ohjaten muiden ajatusmaailmaa tiettyyn suuntaan. Toisinajattelijoiden äänille täytyy antaa reilusti tilaa. Ihmisten erilaisuus ja toisinajattelu tulee hyväksyä ja ovia täytyy pitää auki jokaiselle. Vertaistukea – aivan kuten kriisiapuakin – tulee antaa vaikeita aikoja eläville ihmisille. Huomiota kannattaa kohdistaa siihen, miten kohtaamme koronapaniikissa olevan ihmisen, joka ei jaksa kuunnella perusteltuja mielipiteitämme vaan saattaa kohdistaa jopa vihansa meitä toisinajattelijoita vastaan. Näitä ihmisiä täytyisi kohdata vain ystävällisessä hengessä ja kohdella heitä arvokkaasti. Yhtenä kauniina päivänä heidänkin silmänsä saattavat avautua näkemään asiain todellisen tilan.

Suomessa tällä hetkellä on paljon yksinäisiä ja vaikka elämme keskellä hyvinvointia, oli sosiaalinen ja henkinen kurjuus jo ennen koronaa hyvin laajalle levinnyttä. Joissakin tutkimuksissa yli puolet suomalaisista on ilmoittanut elävänsä ilman yhtään merkittävää ihmissuhdetta. Mielekäs elämä näyttää olevan myös monilta kadoksissa. Maailmanlaajuisesti Gallup-kyselyt näyttävät, että vain 13 prosenttia ihmisistä kokevat niin mielekkääksi oman työnsä, että pystyvät sitoutumaan työhönsä. Tämä sama luku Länsi-Euroopassa oli samoin 14 prosenttia. Liian monet ihmiset mieltävät yleiset vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnan virallisiin organisaatioihin hyvin vähäisiksi. Samasta syystä myös demokratia koetaan hyvin näennäiseksi. Saamme jatkuvasti huomata, kuinka haurasta demokratia, ihmisoikeudet ja lain kunnioitus ovat Euroopankin valtioissa ja kuinka äärimmäisen helposti niiden yli kävellään ”vaikeina” aikoina.

Psykologian professori Mattis Desmet.

Professori Mattis Desmetin mukaan tuo yleinen henkinen kurjuus yhteiskunnassa mahdollisti koronapropagandan voittokulun. Vapaana ilmassa leijuneelle pelolle ja paniikille saatiin nyt kohde: Covid-19-virus. Ihmisille on helpompaa saada tiettyyn asiaan kohdistuva pelko, kuin kestää epämääräistä ahdistuneisuutta. Tämän vuoksi niin monet vajosivat koronapaniikkiin. Katsotaanpa vielä, mitä professori Mattis Desmetin mielestä tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ihmisten enemmistö saadaan seuraamaan kaiken maailman hullutuksia:

1) Tarvitaan paljon sosiaalisesti eristäytyneitä ihmisiä tai ihmisiä, jotka kokevat sosiaalisen siteen puutetta. 2) Ihmisiä, jotka kokevat "järjenmuodostuksen" puutteen. He eivät pysty järkeviin johtopäätöksiin. 3) Vapaasti kelluvaa ahdistusta (FFA) on paljon. Vapaasti kelluva, koska heidän ahdistuksensa ei liity mihinkään. Ahdistuksella ei ole polttopistettä. Koska ei pysty tunnistamaan syytä, ei ole mitään keinoa käsitellä sitä. 4) Siellä on myös paljon vapaasti kelluvaa psykologista tyytymättömyyttä. Ihmiset voivat kokea jokapäiväisen elämänsä olevan ilman tarkoitusta tai mielekästä merkitystä.

Vapaasti kelluva ahdistus on tuskallisin koettava psykologinen ilmiö, joka johtaa paniikkikohtauksiin. Tässä keskittymättömän ahdistuksen tilassa mieli yrittää yhdistää tämän ahdistuksensa johonkin, "ahdistusobjektiin". Seuraava hämmentynyt pala on strategia tämän ahdistusobjektin käsittelemiseksi.

Joten kun nämä ennakko-olosuhteet ovat erittäin läsnä populaatiossa ja sitten media tarjoaa narratiivin, joka osoittaa tämän ahdistuksen keskipisteen ja samalla kuvailee strategiaa käsitellä tätä ahdistuksen kohdetta, kaikki ahdistus liittyy tähän ahdistuksen kohteeseen.

Jos merkittävä osa ihmisistä on halukas noudattamaan tätä strategiaa käsitelläkseen tätä ahdistuksen kohdetta hinnasta riippumatta, niin toisessa vaiheessa ihmiset aloittavat kollektiivisen ja sankarillisen taistelun tämän ahdistusobjektin kanssa. Syntyy sidos ja sen myötä uudenlainen "järjestys" tai tarkoitus. Yhtäkkiä elämä on suunnattu taistelemaan tätä ahdistuksen kohdetta vastaan. Tämä luo uuden tunteen yhteydestä muihin joukkomuodostelmiin.

Tämä äkillinen ja radikaali siirtyminen negatiivisesta sosiaalisen yhteyden puutteen tilasta päinvastaiseen, sosiaalisen yhteyden massiiviseen lisääntymiseen, johtaa henkiseen päihtymään.

Hypnoosin tavoin ihmiset ovat tässä hyperfokusoituneessa tilassa kapeasti keskittyneitä. Hypnoosissa vain hypnotisoidut keskittyvät tällä tavalla. Hypnoosiasiantuntija ei ole ahtaasti keskittynyt. Massamuodostuksessa ilmaantuu johtajia, jotka ovat keskittyneet vielä suppeammin kuin seuraajat.

Kun ihmiset kokevat tämän henkisen päihtymyksen, ei ole enää väliä, onko kertomus väärä vai jopa räikeän väärä. Tärkeintä on, että se johtaa tähän henkiseen päihtymään. Tästä syystä he jatkavat kerronnan mukana. Vastustus kertomuksen väärälle tai väärälle ymmärtämiselle johtuu pelosta palata vapaasti leijuvan ahdistuksen tilaan ja halusta jatkaa henkisen päihtymyksen kokemista.

Tämä selittää, miksi faktoihin perustuva väittely ei toimi. Faktoilla ei ole heille enää väliä. Tosiasiat huomioon ottaen he eivät pysty tekemään järkeviä johtopäätöksiä edes oman etunsa mukaisesti. Massamuodostus on myös samanlainen kuin massahypnoosi sen suhteen, että ihmiset ovat halukkaita sietämään asioita, jotka ovat normaalisti sietämättömiä.

Vakiohypnoosia käytetään anestesian sijasta pienten leikkausten aikana, ja kohteet eivät koe kipua leikattaessa. Massanmuodostuksessa ihmiset eivät muutu itsekeskeisiksi, pikemminkin päinvastoin; massamuodostus keskittää huomion niin paljon yhteen kohtaan, että voit viedä ihmisiltä kaiken, heidän fyysisen hyvinvointinsa, aineellisen hyvinvoinnin ja he eivät edes huomaa sen puuttumista.

Joukkomuodostelmissa ihmiset tulevat radikaalisti suvaitsemattomiksi toisinajattelijoiden äänille. Tämä henkilö uhkaa herättää ihmiset ja he suuttuvat joutuessaan kohtaamaan alkuperäisen ahdistuksen ja tyytymättömyyden, jota he kokevat virallisen opin haasteiden vuoksi.

Yleisö suuntaa kaiken aggressiivisuutensa toisinajattelijoiden ääniin.

Samalla he ovat radikaalisti suvaitsevaisia johtajiaan kohtaan, jotka lausuvat valtavirran narratiivin. Nämä ihmiset voivat valehdella ja huijata ja tehdä kaiken mitä haluavat, ja yleisö antaa heille aina anteeksi. Manipuloitu yleisö kokee kaiken valehtelun, epärehellisyyden ja huonon käytöksen hyväksytyksi oman turvallisuutensa vuoksi.

 

Hautausurakoitsija John O’Looney, Milton Keynes, Iso-Britannia, toimii kaupungissa, joka sijaitsee hiukan vajaan 50 mailin säteellä Lontoosta luoteeseen. John O’Looney pitää kaupungissa vaimonsa kanssa kolme ihmistä työllistävää hautaustoimistoa, Milton Keynes Family Funeral Services. Hän sai jo marraskuussa 2019 hakea ruumishuoneelta kuolleita, joita ei näytetty omaisille. O’Looneylle kerrottiin hänen syytä tiedustellessa omaisten pyynnöstä, että jotakin kauheata on tulossa joukkokuolemien muodossa ja siihen valmistaudutaan huolella. Tuona ajankohtana ei vielä koronapandemia ollut alkanut eikä siitä yleisesti tiedetty vielä mitään.

John O’Looney on omin käsin käsitellyt yli 100 koronavainajaksi väitettyä ruumista; todellisuudessa nämä ruumiit on merkitty koronakuolemiksi, vaikka niiden joukossa on mm. auton alle jääneitä ihmisiä. Samaan aikaan on paikkakunnan hoitokoteihin tilattu vanhuksille poikkeuksellisen suuria määriä midatsolaamia, joka on tehokas anestesialääke ja 60 mg annoksilla se on jo tappava aine. Dokumentteihin perustuva näyttö osoittaa, että midatsolaamin hankinta lisääntyi tuohon aikaan paikkakunnalla 1 000 prosenttia. On olemassa erittäin suuri epäilys, että varsinkin iäkkäitä ihmisiä hoitokodeissa tapettiin eutanasialla käyttämällä midatsolaamia. Vainajia hoitokodeista noutaessa John O’Looney näki useita em. lääkepulloja yöpöydillä tai roskakoreissa. Hänen noutamansa ruumiit olivat vielä yleensä lämpöisiä, eivätkä säilytyksessä kylmässä ruumishuoneessa.

Maalis-huhtikuussa 2020 John O’Looneyn hautaustoimiston tilauksissa näkyi lyhytaikainen noin kolme viikkoa kestänyt piikki hautaustilauksissa. Hänet kutsuttiin käytännössä joka päivä kolmen viikon aikana hakemaan hoitokodeista kuolleita vanhuksia. Yhteiskunta toimii tänään niin, että kuolemat tapahtuvat valtaosin sairaaloissa; O’Looney hakee 80 prosenttia toimistonsa vainajista sairaaloista normaalioloissa. Samaan aikaan hallitus tiedotti, että he yrittävät suojella vanhusväestöä hoitokodeissa, mutta samalla pelätään, että koronatauti tulee iskemään pahoin juuri hoitokodeissa asuviin vanhuksiin. Vanhuksia siirrettiin järjestelmällisesti sairaaloista hoitokoteihin ja heidät merkittiin kaikki koronapotilaiksi. Koskaan O’Looney ei nähnyt vanhuksien huoneissa hengityslaitteita eikä koskaan hoitoprosessista vastaavaa lääkäriä. John O’Looney sai myös kutsuja hakea saattohoidossa esim. syöpiin kuolleita potilaita pois ja nämä vainajat tilastoitiin koronakuolemiksi, koska saattohoidossa oli kuulemma ollut koronatapauksia. Valtion virallisissa kuolintilastoissa koronakuolleisuus ei näyttänyt mitenkään kasvavan. Seuraavan kerran todelliset koronakuolemat alkoivat lisääntyä 12 viikon aikana tammikuun kuudennesta päivästä alkaen aina huhtikuun toiselle viikolle asti, kun koronarokotuksia alettiin jakaa ihmisille. Tuolloin vain kuolemat koskivat kaiken ikäistä väestöä.

Midatsolaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva anestesialääke eli nukutusaine. Suomessa midatsolaamia käytetään lääkevalmistenimillä Buccolam, Dormicum, Epistatus, Midazolam ja Ozalin. Sairaalakäytössä midatsolaamia annetaan ruiskeena suoraan laskimoon tai lihakseen. Reseptejä on myös mahdollista saada hyvin harvinaisissa tapauksissa (mikäli joudutaan esim. lääkeaineen rektaaliseen eli peräsuolen kautta annettavaan annosteluun). Suurien apteekkien täytyy säilyttää varastoissaan midatsolaamia myös ampullimuodossa. Tabletteina midatsolaamia käytetään nopeavaikutteisena unilääkkeenä lyhytkestoisesti, lähinnä nukahtamisvaikeuksia kärsivällä unettomuuteen. Suuonteloon annosteltavaa midatsolaamia käytetään epilepsiakohtauksien hoidossa ja se kuuluu epilepsian erityskorvattaviin lääkeaineisiin.

Midatsolaami voi aiheuttaa muiden bentsodiatsepiinien tapaan usein voimakasta riippuvuutta, joka ilmenee mm. lääkkeen vähentämisen tai lopettamisen yhteydessä ilmaantuvina vieroitusoireina. Bentsodiatsepiinit ovat kemiallisia yhdisteitä, joilla hoidetaan anksiolyyttisesti eli rauhoittavasti esim. paniikkia ja ahdistuneisuutta, nopeutetaan nukahtamista sekä rentouttamaan mm. lihaksia, kouristuksia tai turruttamaan tuntoaistia; niitä käytetään myös unettomuuden, epilepsian, jännityspäänsäryn ja kroonisen kivun hoidossa. Lisäksi eräät midatsolaamin sivuvaikutukset ovat samanlaisia kuin oireet, joihin lääkitys on aloitettu. Oireiden vaikeutuessa bentsodiatsepiinihoidon aikana onkin aina epäiltävä sivuvaikutusten ilmaantumista, ennen kuin päätellään perustaudin pahentuneen. Mikäli bentsodiatsepiinia sisältävää lääkevalmistetta käytetään raskaana olevalle henkilölle raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita. Yhdysvalloissa midatsolaamia käytetään kuolemanrangaistuksissa teloitusruiskeen rauhoittavana lääkkeenä ainakin Alabaman, Arizonan, Floridan, Louisianan, Oklahoman ja Virginian osavaltioissa.

 

Tampereelle on perustettu rokotteisiin ja immunologiaan keskittyvä tutkimuskeskus

Eräät kansainvälisesti tunnetuimmista Tampereen yliopiston osaamisalueista ovat rokotteet ja immunologia. Tampereen yliopisto on siksi perustanut tuoreen rokotteiden ja immunologian tutkimiseen keskittyneen tutkimuskeskuksen. Uuden tutkimuskeskuksen nimi on Vaccim-tutkimuskeskus ja tutkimuskeskus sijaitseen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Immunologia ja rokotteet ovat olleet Tampereen yliopiston kansainvälisesti tunnetuimpia osaamisalueita. Virologian professori, Heikki Hyöty, on sitä mieltä, että Vaccim-tutkimuskeskus vahvistaa tässä suhteessa Tampereen yliopiston kansainvälistä yhteistyötä. Hyödyn mielestä hanke saa lisäarvoa siitä, että nyt tutkimustyö kootaan yhteen paikkaan, jotta yhteistyö paranee ja kärkirokotehankkeita pystytään edistämään määrätietoisemmin. Aikaisemmin tutkimuksen eri osaamiset ovat olleet liian hajallaan Tampereen yliopiston sisällä. Yhdistäminen palvelee myös professori Hyödyn mukaan paljon puhuttua kansainvälistä kilpailukykyä. Professori Heikki Hyöty on toinen uuden Vaccim-tutkimuskeskuksen johtajista.

Virologian professori Heikki Hyöty.

Parhaillaan Tampereen yliopisto kehittää kansainvälisessä tutkijoiden etujoukossa eri rokotteita esim. ykköstyypin eli nuoruusiän diabetekseen, jota sairastavia Suomessa on noin 50 000 ihmistä. Suomessa esiintyy ykköstyypin diabetesta kuusi kertaa enemmän kuin Venäjän Karjalassa. Vuodesta 1999 lähtien ilmiön syitä on tutkittu EU-rahoituksella yhteistyössä Petroskoin yliopiston kanssa. Samoin Tampereella kehitetään rokotteita norovirusinfektioiden ja pandeemisen koronaviruksen ehkäisyyn. Tampereella tutkitaan lääkehoitoja myös tulehduksellisten nivelsairauksien ja allergian hoitoon. Tämä uusi Vaccim-tutkimuskeskus tekee tärkeää perustutkimusta.

Vaccim-tutkimuskeskusta johtava farmakologian professori ja professoriliiton hallituksen varapuheenjohtaja, Eeva Moilanen, katsoo, että uudet innovaatiot syntyvät ainoastaan vahvan ja pitkäjänteisen perustutkimuksen avulla. Avainsanoja tässä tutkimuksessa ovat luovuus, korkea osaaminen ja yhteistyö sekä luonnollisesti tarvittavat taloudelliset resurssit, professori Moilanen kiteyttää. Vaccim-tutkimuskeskus tekee vahvaa yhteistyötä viime syksynä Tampereelle perustetun valtion ja Tampereen yliopiston rokotetutkimusyhtiön kanssa. Nyt perustettu uusi Vaccim-tutkimuskeskus on erillinen valtion ja Tampereen yliopiston yhteisestä rokotetutkimusyhtiöstä; rokotetutkimusyhtiö rakentuu Tampereen yliopiston vanhastaan tunnetusta Rokotetutkimuskeskuksesta sekä THL:n kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvistä toiminnoista, joista uutisointiin näyttävästi vuoden 2021 elokuussa. Sen sijaan vähemmälle mediahuomiolle jäi, että Bill & Melinda Gates säätiö lahjoitti viime vuonna tälle rokotetutkimusyhtiölle 23,2 miljoonaa tutkimukseen. Tämä rokotetutkimusyhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka omistajaohjauksen vastuuta kantaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Vaccim-tutkimuskeskus sekä valtion ja Tampereen yliopiston rokotetutkimusyhtiö täydentävät toisiensa osaamista. Vaccim Tampereen yliopiston tutkimuskeskuksena keskittyy akateemiseen, tieteelliseen tutkimustyöhön. Rokotetutkimusyhtiö taas toteuttaa kliinisiä eli käytännön lääkärityöhön ja potilaiden hoitoon liittyviä faasin 1-4 rokotetutkimuksia yhteistyössä rokoteyritysten kanssa. Professori Heikki Hyöty avaa vielä varmuuden vuoksi yksiköiden eroa siten, että Tampereen yliopiston Vaccim-tutkimuskeskus keskittyy ainakin alkuvaiheessa rokotekehitykseen, immuunivasteen tutkimukseen ja mm. uusien rokotustekniikoiden kehittämiseen. Tampereen yliopiston ja valtion rokotetutkimusyhtiö keskittyy puolestaan mm. testaamaan ja tutkimaan jo kehitettyjä rokotteita ja niiden vaikutusta ihmisiin.

 

Oikeuskansleri lausuu hallituksen lakiehdotuksen koronapassista: ”Sekava, keskeneräinen ja puutteellinen”.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Oikeuskanslerin Tuoma Pöystin mielestä tartuntatautilaki on uudistuksessa muuttunut pistemäiseksi, vaikeasti ymmärrettäväksi ja aivan liian yksityiskohtaiseksi. Tuorein ehdotus tartuntatautilain määräaikaisesta uudistuksesta on tehty kovassa kiireessä. Lakiuudistuksella laajennetaan koronapassin käyttömahdollisuuksia. Tartuntatautilakiehdotuksen lausuntoaika meni umpeen 17.1.2022 maanantaina. Lakiehdotukseen tuli lausuntoja ennätysmäärä, yli 2 600. Suurin osa lausunnoista tuli kansalaisilta, jotka vastustivat koronapassia. Oman lausuntonsa tästä tartuntatautilakiehdotuksesta antoi myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä tartuntatautilakiehdotus on turhan sekava, valitettavan keskeneräinen, perusteluiltaan puutteellinen ja epäjohdonmukainen. Lisäksi se voi estää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ”on omiaan herättämään useampiakin vastakohtaispäätelmiä”. Yhdenvertaisuudella oikeuskansleri ei viittaa rokottamattomien ja rokotettujen erilaiseen kohteluun.

Tartuntatautilakiehdotus laajentaisi koronapassin käyttöä niin, että ravintoloitsija voisi vaatia koronapassia myös tilanteissa, joissa alueella ei ole rajoituksia. Lisäksi passin käytöllä voisi vapautua rajoituksista, jos valtioneuvosto näin päättää ja koronapassia käytetään koko aukioloajan. Valtioneuvosto voisi myös määrätä, ettei koronapassia saa käyttää rajoituksien välttämiseksi.

Samalla periaatteella koronapassia voitaisiin käyttää muissa tiloissa ja tapahtumissa. Näiden tilojen ja tapahtumien osalta päätöksiä voivat tehdä valtioneuvoston sijaan alueellisesti myös kunnat ja aluehallintovirasto. Lisäksi valtioneuvosto voisi velvoittaa käyttämään koronapassia. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta oikeuskanslerin mukaan tartuntatautilaki tekisi sääntelystä entistä monimutkaisempaa ja vaikeammin ymmärrettävää.

Oikeuskanslerin mielestä tämä heikentää pandemian hallintaa, jos turhautuneet kansalaiset eivät enää suostuisi noudattamaan määräyksiä. Oikeuskansleri kritisoi myös sitä, että sääntely on pistemäistä ja liian yksityiskohtaista. Lisäksi tartuntatautilain eri vaihtoehtojen käyttö jopa rinnakkain olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollista.

”Lakiehdotuksen mukaan lain nojalla annettavien säännösten ja päätösten sisällössä olisi aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja. Tämä voi periaatteessa parantaa oikeasuhteisuuden varmistamista. Ehdotetusta sääntelystä tai sen perusteluista ei kuitenkaan ilmene, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa erityisesti uusia vaihtoehtoja käytettäisiin ja miten vältettäisiin epäselvyydet samaa toimintaa mahdollisesti koskevissa eri tahojen asettamissa velvoitteissa”, lausunnossa sanotaan.

Monimutkaisuus johtaa oikeuskanslerin mielestä alueelliseen vaihteluun. ”Aikaisempaa laajempaa keinovalikoimaa ei ole juurikaan perusteltu. Sääntelyn tarpeellisuus ja käytännön toimeenpano sekä siten myös sen valtiosääntöoikeudellinen hyväksyttävyys ja oikeasuhtaisuus jää näistä syistä suurelta osin epäselväksi.” Lisäksi ”hallituksen esityksessä on myös osoitettava vaikutuksia ja suhdetta perustuslakiin koskevassa arvioinnissa se, että koronatodistus on tässä tarkoituksessa tehokas toimenpide”, todetaan lausunnossa.

Samaan aikaan koronapassi on saanut kovaa kritiikkiä lehdistössä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen ilmoitti äsken, että koronapassi on koronaviruksen omikronmuunnoksen myötä osin vanhentunut. Nyt hallitus kaavailee siirtymistä rokotepassin käyttöön. Oikeuskanslerin mielestä lakitekstin perustelut ja kirjoitetut pykälät ovat keskenään joissakin kohdin ristiriidassa. Hänen mukaansa lakiteksti antaa oikeuden estää sisäänpääsy niiltä, joilla ei ole koronapassia vain tilanteissa, joissa yrittäjä on ottanut koropassin käyttöön vapaaehtoisesti.

Oikeuskansleri moittii myös esityksen perusteluja yleensä ja erityisesti perustuslain osalta. ”Esityksen suhdetta perustuslakiin koskevat perustelut ovat niin puutteelliset, että niiden voidaan sanoa puuttuvan kokonaan.” Lakiehdotuksen sekavuus vaikeuttaa myös lausuntojen antamista. ”Lausuntojen antajille sääntelystä annettu tieto ei siten ole vastaanottajan kannalta selkeää ja avointa. Tämä on ongelmallista perustuslain 2 ja 14 §:ssä säädettyjen osallistumisoikeuksien kannalta.”

Synkimmän arvionsa tartuntatautilakiehdotuksesta oikeuskansleri Tuoma Pöysti antaa lausunnon yhteenvedossa. ”Lakiehdotus on vielä niin keskeneräinen ja perustelut kokonaisuutena niin puutteelliset, että hallituksen esitys ei tässä vaiheessa täytä eduskunnalle annettavan esityksen vaatimuksia. Esitys on perusteltua toimittaa oikeuskanslerille ennakolta tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen sen esittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.”

Oikeuskanslerin tiivistelmä ehdotuksesta

Lakiehdotuksen perusteella ravintoloihin pääsyä varten koronatodistusta:

- saisi edellyttää siltä osin kuin toimintaan ei kohdistuisi rajoituksia (58 i § 3 mom.)

- saisi edellyttää valtioneuvoston asetuksella tietylle alueelle säädetyistä rajoituksista poikettaessa, jos todistusta edellytetään koko aukioloajan (58 i § 2 mom.) tai

- olisi velvollisuus edellyttää tietyillä alueilla, jos velvollisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 a § 2 mom.) tai

- ei saisi käyttää rajoituksista poikkeamiseen tiettynä ajanjaksona ja tietyllä alueella, jos tästä säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 i § 7 mom.)

Lisäksi lakiehdotuksen mukaan muihin tiloihin ja tilaisuuksiin pääsyä varten koronatodistusta

- saisi edellyttää kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä tiettyjen kuntien alueille asetetuista rajoituksista poikettaessa, jos todistusta edellytetään koko aukioloajan, ei kuitenkaan silloin, jos yleisötilaisuus on kielletty kokonaan (58 i § 2 mom.)

- olisi velvollisuus edellyttää, jos kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä asetetaan tällainen velvollisuus (58 d § 1 mom.) tai

- ei saisi käyttää kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä setetuista rajoituksista poikkeamiseen tiettynä ajanjaksona ja tietyllä alueella, jos tästä säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 i § 7 mom.)

Lainaan tähän vielä oikeuskansleri Tuomas Pöystin omaa sanontaa: ”Suomalaisessa perustuslaillisuudessa pitää hakea joustavuutta ja perustuslain kantavimpien periaatteiden laajaa toteutumista myös muuttuvissa oloissa. Rajautuminen vain yhä tarkkarajaisempaan lailla säätämiseen on perusoikeuksien ja niiden kantavien periaatteiden turvaamisessa liian suppea ajattelutapa. Yhteiskunnan ja oikeuden kehitys asettaa lisääntyvästi rajoja tälle lähestymistavalle.” Edelleen oikeuskansleri Tuomas Pöysti on kirjoittanut seuraavasti: ”Perustuslakivaliokunnan kiinnittyminen yksinomaan aiempiin tulkintaratkaisuihin sekä lain historialliseen tarkoitukseen voi jopa tukahduttaa yhteiskunnallisen uudistamisen. Valtion vastuita on katsottava kokonaisuutena (eurokriisi) ja siltä kannalta miten ne vaikuttavat valtion mahdollisuuksiin vastata velvoitteistaan. Perustuslaillisuus ei ole juristeriaa…”

Professori Pierre Rosanvallon.

Ranskalainen valtiotieteilijä, historioitsija, kirjailija ja Collége de Francen nykyaikaisen politiikan tutkimuksen professori Pierre Rosanvallon (s. 1.1.1948 Blois, Ranska) on kirjoituksissaan keskittynyt demokratian tilaan, poliittiseen historiaan, hallinnon rooliin sekä yhteiskunnalliseen oikeuteen. Hänen teoksiaan on käännetty jo 22 eri kielelle. Pierre Rosenvallon on tutkinut demokratia- ja perustuslakikäsityksen muuttumista parin vuosisadan ajalta. Hän erityisesti korostaa, että perustuslaki on tarkoitettu kansalaisten turvaksi vallanpitäjiä vastaan.

Suomen perustuslakiin sisällytettiin vuonna 1919 määrävähemmistösäädökset. Pääministeri Esko Ahon hallituksen aikana vähemmistöturva poistettiin kokonaan, jotta säästölait saatiin vietyä lävitse väkisin eduskunnassa. Vielä nykyään monien hämmästyttävien lakiesitysten esteenä näyttää olevan perustuslaissa kansalaisille ja kunnille taatut oikeudet. Näitä oikeuksia mm. oikeuskansleri Tuomas Pöysti yrittää mittavasti heikentää kaikin voimin; oikeuskansleri Tuomas Pöystiin henkilöityy perusoikeuksien törkeä heikentämiskampanja. Onko media Tuomas Pöystin suhteen laiminlyönnyt pahasti velvollisuutensa jättäessään suuremmin kertomatta Tuomas Pöystin saamista moitteista jo muinoin VTV:n pääjohtajan aikanaan?

Professori Veli-Pekka Viljanen.

Surullista on ollut seurata, kuinka tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tullut oikeuskansleria valittaessa toimeen viran pätevyysvaatimukset täyttäneen Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori, Veli-Pekka Viljasen, kanssa. Professori Veli-Pekka Viljanen on yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan eniten kuulemista asiantuntijoista, joka on vuodesta 1995 lähtien antanut perustuslakivaliokunnalle yhteensä noin 400 asiantuntijalausuntoa. Presidentti Sauli Niinistö hermostui professori Veli-Pekka Viljasen puheista 12.9.2016 Helsingin yliopiston seminaarissa. Presidentin ja professorin mielipiteet erosivat ratkaisevasti ainakin koskien kansainvälisten sopimusten roolia, maahanmuuttoa ja toimivaltuuksia kriisitilanteessa. Siksi presidentti Sauli Niinistö valitsi oikeuskanslerin virkaan Tuomas Pöystin valtiontalouden tarkastusvirastosta. Tuomas Pöysti oli itse hakenut oikeuskanslerin virkaa. Oikeusministeriö esitti professori Veli-Pekka Viljasta uudeksi oikeusministeriksi Jaakko Jonkan seuraajaksi, mutta presidentti Sauli Niinistön vaatimuksesta tämä esitys vedettiin pois valtioneuvoston esityslistalta. Tämä tapahtui Juha Sipilän ollessa pääministerinä. Laillisuusvalvojan tehtävässä oikeuskansleri katsotaan tuomiovaltaan kuuluvaksi; myös presidentti on osa tuomiovaltaa. Oikeuskanslerin virkaa viimeksi täytettäessä prosessiin liittyi vahvasti poliittisia pyrkimyksiä. Presidentti (toimeenpanovalta) valitsi itselleen sopivan oikeuskanslerin (tuomiovalta) poliittisin perustein (lainsäädäntövalta).

Presidentti Sauli Niinistö.

Oikeuskanslerin taannoinen valinta vuonna 2018 nosti esiin Suomen perustuslaissa vallitsevan jääviysongelman. Suomen presidentti valitsee itse itselleen sopivan virkatoimiensa lainmukaisuuden valvojan. Tilanne olisi vastaava, jos asunto-osakeyhtiössä toimitusjohtaja (isännöitsijä) valitsisi itselleen tilintarkastajan! Asunto-osakeyhtiössä kuitenkin tilintarkastajan valitsevat osakkaat ja yhtiökokous valvomaan osakkaiden puolesta toimintaa ja taloutta. Samalla periaatteella oikeuskanslerin pitäisi toimia kansalaisten puolesta laillisuusvalvojana.

Syytä on muistaa, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti kieltäytyi mm. julkistamasta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja Pöystin välistä sähköpostiviestittelyä. Hän sai tästäkin asiasta moitteet oikeudelta, joka katsoi, että viesteissä oli julkista tietoa, jota ei pidä salata. Kertooko tämä jotakin korkean laillisuusvalvontaa hoitavan virkamiehen ammattitaidosta? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei ole nykyisen pääministeri Sanna Marininkaan hallituskaudella selvinnyt ”puhtain paperein” tehtävistään. Onko oikeuskansleri Tuomas Pöystin sisälukutaidossa tai ymmärryksessä jotakin erikoista, koska hän ei ole nähnyt ristiriitaisuuksia mm. koronapassin ja perustuslain välillä? Suomen perustuslain 2 luvun 6 § on pahasti ristiriidassa koronapassin idean kanssa. Tähän koronapassiasiaan liittyy hyvin läheisesti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 29.1.2021 julkaisema päätös, jonka mukaan koronarokotteesta ei voi tehdä pakollista eikä ketään saa syrjiä rokottamattomuuden vuoksi. Rokotetodistuksia ei myöskään saa käyttää minkäänlaisen diskriminaation välineenä. Vai onko Tuomas Pöysti aivan oikeasti sitä mieltä, että Suomen perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä ei tarvitse noudattaa? Lainaan tähän vielä kyseisen em. perustuslain kohdan: Yhdenvertaisuus;

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Samoin kävi myös sosiaali- ja hoitohenkilöstön pakkorokotuslain aikaansaamisessa; perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kysymykseen – onko lakiehdotus ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa? – oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi, että mitään ongelmaa ei ole. Näin lähti liikkeelle täysin käsittämätön ja ennen kuulematon lakihanke Suomessa! Vaikka hoitajat rokotettaisiin kuinka moneen kertaan näillä nykyaikaisilla koronarokotteilla, ei se estä heitä tartuttamasta ja jakamasta tautia varsinkaan heikkoihin vanhuksiin, joilla saattaa jo valmiiksi olla muitakin perussairauksia.

 Vasta-aineita ja variantteja

Vasta-aineet muodostuvat ryhmästä proteiineja, jotka ovat osa immuunijärjestelmää. Vasta-aineet ovat joukko varsin erityisiä molekyylejä, jotka suojaavat kehoa vieraaksi tunnistamiensa organismien hyökkäyksiltä, kuten viruksilta ja bakteereilta. Ne ovat siis tärkeitä immuunijärjestelmän oikean toiminnan kannalta. Vasta-aineet ovat elimistön “toimintamolekyylejä”. Niitä kutsutaan myös immunoglobuliineiksi. Niiden tuotanto on riippuvainen immuunijärjestelmään kuuluvista erikoistuneista soluista. Elimistö tuottaa niitä yhä enemmän, mikäli se tunnistaa tai havaitsee antigeenejä.

Näitä antigeenejä on vieraissa tekijöissä, kuten bakteereissa, viruksissa jne. Aiheesta tehtyjen tutkimusten ansiosta on havaittu, että näitä plasmaproteiineja eli immunoglobuliineja tuottavat B-solut ja tietyt plasmasolut. Soluja, jotka tuottavat synnynnäisiä vasta-aineita, kutsutaan B1-soluiksi. Kyseessä on tietynlainen B-solutyyppi, joka eroaa B-soluista, jotka tuottavat luonnollisesti hankittuja vasta-aineita. Näillä luonnollisilla vasta-aineilla on lisäksi muisti (muistisolut). Luonnostaan hankitut vasta-aineet ovat antigeenikohtaisia. Niillä on korkea taipumus kyseiseen antigeeniin ja ne ovat pitkäikäisiä. Luonnolliset vasta-aineet ovat tyypillisesti hankittuja, kun puhutaan esimerkiksi SARS:sta ja muista tartuntataudeista. Niinpä tässä piilee myös ilmeinen väärinkäsityksen vaara; useat ihmiset ovat huolissaan, sillä heidän vasta-aineensa ovat kadonneet heidän verestään. Heidän olisi tiedettävä, että heti kun heidän elimistönsä näkee antigeenin uudelleen tai altistuu uudelleen virukselle, alkavat muistisolut taas tuottaa luonnollisesti hankittuja vasta-aineita, jotka suojaavat heitä. Synnynnäiset vasta-aineet ovat jo olemassa olevia vasta-aineita, esivalmistettuja, jotka sinulla on jo syntymästä eikä niinkään antigeenikokemuksen seurauksena. Vastasyntynyt kohtaa yllättäen taudinaiheuttajia; hänellähän ei voi olla näitä vasta-aineita, koska hän ei ole koskaan törmännyt niihin taudinaiheuttajiin, joten tämä turvaa heille hyvän alun. Synnynnäisiä vasta-aineita on löydetty kaikista selkärankaisista lajeista, mikä kertoo myös siitä, miten tärkeitä ne ovat evoluution kannalta. Tämä on siis jotain, mitä olemme täysin laiminlyöneet, ja nämä ovat periaatteessa vasta-aineet, jotka suojaavat kaikkia nuoria lapsia ja terveitä ihmisiä taudeilta, jotka eivät ole lapsuusiän tauteja, kuten SARS-CoV-2.

Kokeellisten, testivaiheessa olevien koronapiikkien antama, spesifi, kapea-alainen immuniteetti syrjäyttää luontaisen, laaja-alaisen immuniteetin tehden ”rokotteen” ottaneista haavoittuvia kaikille viruksille. Luontainen immuniteetti suojaa yhtä aikaa monilta eri viruksilta ja bakteereilta, koska se ei ole erikoistunut, se torjuu laajan kirjon vasta-aineita kaikkea mahdollista terveyttä uhkaavaa kaiken aikaa. Luontainen immuniteetti ei ole variantti-spesifi; ei ole väliä sillä, minkä tyyppisen variantin saat. Ei ole väliä sillä, minkä tyyppisen monista koronaviruksista kohtaat. Vasta-aineet suojaavat sinua yhtä kaikki – paitsi jos tukahdutat luontaisen immuniteettisi yhteistoiminnan tai jos spesifit vasta-aineet kävelevät luontaisen immuniteetin yli. Immunisointi [rokottamalla] on uuden ohjelman asentamista tietokoneeseesi. Nämä [rokottamalla synnytetyt] pitkäaikaiset vasta-aineet ovat ne, jotka vastaavat joka kerran kun kohtaat jonkin koronaviruksen, eikä tätä voi perua. Koronapiikitykset epidemian aikana kouluttavat virusta väistämään immuunisuojaa. Jokainen koronapiikitetty on väistelykouluttaja. Koronapiikki muuntaa jokaisen koronapiikitetyn valtavaksi gain-of-function-laboratorioksi (GoF; virusten ominaisuuksien muokkaaminen esim. uuden ominaisuuden synnyttämiseksi). Normaalisti virus kehittää ominaisuuksia, joilla se leviää tehokkaammin, mutta muuttuu samalla vähemmän tappavaksi; isäntää ei kannata tappaa. Mutta nyt ei ole ”normaalisti”-tilanne, koska koronapiikeillä insertoidaan mekanismi, joka opettaa virusta tappavammaksi. Opetettu koronavirus ei liiku suuntaan, johon virus normaalisti liikkuisi, siitä ei tule vähemmän tappava, koska emme itse toimi normaalisti pakottamalla massakoronapiikityksillä virusta eri suuntaan, ja siitä saattaa tulla niin tappava, että ei ole mitään, mitä voimme tehdä pysäyttääksemme sen.

Ihmisiä pakotetaan tilanteeseen, jossa he joutuvat ottamaan koronapiikin säilyttääkseen työpaikkansa tai voidakseen matkustaa, vaikka kyseessä on tilanne, jossa valitaan tappion ja tappion välillä. Tulos on vahingollinen sekä yksilö että väestötasolla; kohtaamme enenevässä määrin infektoivia kantoja, joita emme voi kontrolloida – väestötasolla, koska pohjimmiltaan, kun koronarokotamme jonkun ihmisen, muutamme hänet oireettomaksi tartuttajaksi, ja yksilötasolla, koska koronapiikitetyt menettävät kallisarvoisen luontaisen immuniteettinsa. Koronapiikitetyt menettävät suojamekanisminsa viruksia ja variantteja vastaan, siitä tulee nolla. Rokotteita ei pidä käyttää pandemian aikana; hinta, joka tulee maksettavaksi tulee olemaan hirveä. Nyt, kun pandemia on muuttunut koronatoimilla keinotekoiseksi pandemiaksi, täytyisi suojella edes lapsia näiltä koronarokotuksilta. Aiempien pandemioiden aikana oli luontainen immuniteetti, massakoronapiikitysten takia nyt ei ole. Koronatoimilla on muutettu viruksen luonnollista kehityskaarta tappavammaksi.

Koronavariantit tulevat maista, joissa on tehty rokotuskokeita. Mieleen tulee ensimmäisenä Etelä-Afrikka ja Intia. Rokotekokeista ja koronapiikkien aiheuttamasta bioriskistä päästään Suomessa täydessä mediapimennossa tehtyihin lakimuutoksiin. Suomessa hyväksyttiin hallituksen esitys, joka mahdollistaa selkärankaisilla tehtävät kliiniset lääkekokeet geenimuunneltuja ainesosia sisältävillä ”tuotteilla” – kuten koronapiikit – ilman julkista kuulemista ja väestölle kertomatta, siis ihmisille. Tietäen, että koronapiikit ovat potentiaalinen bioriski. Se tulee ilmi hallituksen esityksestä. EU-puheissa hellitty varovaisuusperiaate hylättiin silmää räpäyttämättä minimissään 10 vuotta salattavien rokoteostosopimusten takia. Anonyymeina pysyttelevien terveydenhuollon ammattilaisten Injektiopiikki-blogi on laatinut ajatuksia herättävän aikataulun uuden, valtion osa-omistaman rokotustutkimusyhtiön perustamisesta ja lakimuutoksista. Yhtiöafäärit liittyvät selkeästi tehtyihin lakimuutoksiin ja lääkeyhtiöiden kanssa solmittuihin koronapiikki-ostosopimuksiin.

Valtamediamme Suomessa ovat tyystin vaienneet monista asioista koronaan liittyen. Meille ei ole kerrottu, että Bill & Melinda Gates-säätiö lahjoitti vuoden aikana Tampereen yliopistolle rokotetutkimukseen 23,2 miljoonaa. Eduskunnassa tehtiin lakimuutos 17.12.2020 uuden valtionyhtiön muodostamisesta. Samana päivänä tiedotettiin tästä uudesta perustettavasta yhtiöstä, jonka toiminta keskittyy rokotetutkimukseen. Valtion lisäksi hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto ja Rokotetutkimuskeskus. 30.3.2021 rekisteröitiin alle 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuva mRNA-rokotetutkimus EU-järjestelmiin ja vastuuviranomaisena oli Fimea. Eduskunnalle esiteltiin 8.4.2021 geenitekniikkalain muutosta ja 3.6.2021 eduskunta tämän lainmuutoksen myös hyväksyi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 4.6.2021 ja laki tuli voimaan 10.6.2021. Rokotetutkimuskeskus alkoi 24.5.2021 värvätä lapsia rokotetutkimuksiin, vaikka geenitekniikkalaki oli vielä hyväksymättä. Syyskuussa 2021 Sosiaali- ja Terveysministeriöstä ilmoitettiin, että uusi valtionyhtiö perustetaan syys-lokakuun 2021 aikana ja kaikki meneillään olevat tutkimukset siirtyvät uuteen perustettavaan yhtiöön varoineen ja kuluineen.

Tiedot suuren rokotekattavuuden maiden uusien tapausten ennätysmääristä viittaavat siihen, että riskit ovat alkaneet realisoitua. Rokotehaitan saaneiden ohella sairaaloissa on myös ”täysin suojattuja” so. kaksi, jopa kolme annosta ottaneita. Israelissa harkitaan neljännen piikin tarjoamista vuoden sisään. Kaikki tällainen kertoo, että kokeellinen, testivaiheessa oleva koronapiikki ei suojaa ottajaansa tartunnalta eikä se estä koronapiikitettyä tartuttamasta muita; koronapiikistä ei ole epidemian torjujaksi. Väite muiden suojaamisesta on osoittautunut mainospuheeksi. Päätelmä: koronapiikki ei ole tehokas eikä turvallinen. Koronapiikki ei myöskään estä ottajaansa sairastumasta vakavastikin. Kun se lisäksi on lakiesityksissäkin tunnustettu potentiaaliseksi bioriskiksi, sen jakeleminen terveydenhuollon kuormituksen pienentämiseksi ei ole validi argumentti. Lasten piikittämiselle ei ole mitään perusteita. Sky News kertoi jo heinäkuussa, että ensimmäisen pandemiavuoden aikana Isossa-Britanniassa kuoli Covidiin vain 25 lasta (0,005% tartunnan saaneista), ja näistäkin 19:llä oli jokin perussairaus. Suomessa ei ole kuollut koko aikana yhtään lasta tai nuorta koko tautiin. Hoidolla (koronapiikki) pitäisi olla pienempi riskiprofiili kuin taudilla, jotta sen käyttöön ottaminen olisi perusteltua. Se mahdollisuus on jo ohitettu, piikki on osoittautunut tautia vaarallisemmaksi lapsilla ja nuorilla.

Immuunijärjestelmämme on yleensä hyvin tarkka. Se tuottaa eri vasta-aineita eli immunoglobuliineja immuunijärjestelmän plasmasoluissa, B-soluissa ja muisti-B-soluissa olevia vesiliukoisia proteiineja jokaista antigeenia vastaan ja tämän vuoksi selviydymme monista vitsauksista. Tosin immuunijärjestelmällä on myös heikko lenkki, kuten autoimmuunisairaudet. Silloin vasta-aineet tunnistavat ihmisen omat solut vieraiksi soluiksi ja alkavat eliminoida tätä luultua uhkaa tuhoamalla terveitä soluja, kuin ne olisivat patogeenejä. Vasta-aineet kulkeutuvat tavallisesti verenkierron mukana kehomme eri alueille. Siten ne pystyvät kulkemaan nopeasti sinne, missä on havaittu antigeenejä tuhotakseen välittömästi ne. Immunoglobuliinit eli vasta-aineet jaetaan viiteen eri lajiin niiden ominaisuuksien ja tehtävien mukaisesti:

Immunoglobuliini G (IgG) on vasta-aine, jota prosentuaalisesti kehossa on eniten. Nämä vasta-aineet suojaavat vauvoja jo syntymästä asti, koska niitä on äidin istukassa. Nämä vasta-aineet siis siirtyvät äidiltä sikiölle ja periaatteessa ne ovat kehossamme koko elämämme ajan. Näillä vasta-aineilla on tärkeä tehtävä esim. fagosyyttien aktivoimisessa eli haitallisten solujen tappamisessa.

Immunoglobuliini M (IgM), jonka molekyylit muodostavat rengasmaisia rakenteita, joilla on jopa kymmenen kiinnityskohtaa antigeeneille. Nämä vasta-aineet ovat yleisesti ottaen niitä, jotka ovat ensimmäisinä kosketuksissa tunnistettuihin antigeeneihin. Nämä vasta-aineet myös mahdollistavat ja edistävät makrofagien – elimistön syöjäsolujen - toimintaa.

Immunoglobuliini A (IgA) vasta-aineita esiintyy hyvin merkittävissä rooleissa varsinkin hengitysteiden ja suolen limakalvoilla; ne osallistuvat mm. rintamaidon, veren, liman ja kyyneleitten tuotantoon. Nämä vasta-aineet ovat muodoltaan monomeerisiä tai dimeerisiä, eli ne voivat esiintyä siis jopa kahden vasta-aineen ryhmissä. IgA:n muodostuminen voi myös puuttua synnynnäisesti. Tämä perinnöllinen poikkeavuus todetaan noin 1:400 – 1:600 suomalaisella vuosittain. Puutos voi altistaa tulehdukselle ja verensiirtoreaktiolle. IgA:n pitoisuus saattaa olla kohonnut maksakirroosissa, autoimmuunisairaudessa ja pitkäaikaisessa infektiossa. Noin 15 prosenttia veren vasta-aineista on IgA:ta.

Immunoglobuliini E (IgE) vasta-aineet koostuvat kahdesta raskasketjusta ja kahdesta kevytketjusta. Päinvastoin kuin edellä mainitut vasta-aineet, nämä vasta-aineet sijaitsevat yleensä syöttösolujen pinnalla. Suurin osa näistä vasta-aineista on kehomme kudoksissa, erityisesti limakalvoilla ja ihossa. Nämä vasta-aineet ovat tavanomaisesti reseptoreja allergeeneille, antigeeneille, jotka aiheuttavat kehossa hyvin nopean yliherkkyysreaktion. Nämä allergeenit eivät ole vaarallisia aineita itsessään, mutta immuunijärjestelmämme tunnistaa ne vakavaksi uhkaksi. Ne saavat aikaan syöttösolujen aktivoitumisen ja histamiinin vapautumisen.

Immunoglobuliini D (IgD) vasta-aineet muodostavat polymeerejä, jotka kiinnittyvät antigeenimolekyyleihin. Näitä vasta-aineita on yhteensä noin 1 prosentti B-solujen plasmaproteiineista.

Yksinkertaisimpien vasta-aineiden Y-kirjaimen muotoisen rakenteen kärjessä sijaitsee kaksi identtistä aluetta, jotka sitoutuvat taudinaiheuttajaan tai johonkin muuhun aineeseen. Alueita on enemmän monimutkaisemmissa vasta-aineissa. Paratoopiksi kutsutaan näitä sitoutuvia alueita. Paratoopin sitomaa ainetta kutsutaan kokonaisuudessaan nimellä antigeeni. Yksittäistä antigeenin kohtaa, johon paratooppi sitoutuu, kutsutaan epitoopiksi tai antigeenin determinantiksi. Kunkin vasta-aineen toiminto on sitoutunut vain tietynlaiseen virukseen, bakteeriin tai johonkin muuhun vasta-aineita tuottaneelle eliölle tuntemattomaan taudinaiheuttajaan, myrkkyyn tai muuhun haittatekijään. Sitoutuminen ei ole kovalenttista; kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti. Sitoutuminen voi estää haittatekijän funktion. Sitoutuminen voi tämän sijaan tai sen lisäksi merkitä myös haittatekijän tuhottavaksi. Koska vasta-aineita on elimistön nesteissä, niiden sanotaan olevan osa humoraalista immuunijärjestelmää (latinaksi humor tarkoittaa nestettä).

Samoin vasta-aineiden sitoutuminen voi olla kyllä haitallistakin. Vasta-aineet voivat sitoutua vaarattomiin elimistönulkoisiin aineisiin aiheuttaen allergioita tai vasta-aineita tuottaneen eliön omiin rakenneosiin aiheuttaen autoimmuunisairauksia. Elinsiirroissa vasta-aineet aiheuttavat hyljintäreaktioita ja samoin käy keskenään epäsopivien verenluovuttajien välillä. Vasta-aineita käytetään samoin lääketieteellisissä testeissä ja hoidoissa yleensä monoklonaalisten vasta-aineiden muodossa.

Muun muassa ihmisillä vastamuodostuneen B-solun kehittyessä luuytimessä, RAG1-2-entsyymi katkaisee satunnaisesti kaksi kohtaa solun raskasketjua koodaavan DNA:n D- ja J-alueiden vierestä. Katkaistujen kohtien välinen alue DNA:sta leikkautuu pois ja muut entsyymit liittävät D- ja J-alueet yhteen DJ-alueeksi eli eheäksi DNA-ketjuksi. D- ja J-alueita on monia, joten ne voivat tuottaa useita eri DJ-yhdistelmiä. Sitten DJ-alue liittyy samalla tavoin RAG1-2-välitteisesti ja satunnaisesti johonkin kymmenistä V-alueista. Muodostuu VDJ-alue, joka on lopullinen osa B-solun DNA:ta. Koko tapahtumaa sanotaan V(D)J-rekombinaatioksi. Sama ylimääräistä DNA:ta karsiva ja sitä satunnaisesti eri tavoin yhdistelevä rekombinaatio tapahtuu myös kevytketjuille, mutta niissä ei ole D-alueita, jota nimen "V(D)J" sulut merkitsevät. Rekombinaation jälkeen B-solut voivat tuottaa silmukoitumisen kautta IgD- ja IgM-vasta-aineita. V-, D- ja J-alueita on kutakin useampi kuin yksi, joten osittain niiden mahdollisten yhdistelmien takia ihmiset voivat tuottaa suuren määrän eri vasta-aineita. Esim. ihmisten raskasketjun geenissä D- J- ja V-alueita on vastaavasti 23,6 ja noin 40. Näiden yhdistelmiä on 23x6x40 = 5 520. κ- ja λ-kevytketjun geeneissä J- ja V-alueita on kummassakin vastaavasti 5 ja noin 40, joten yhdistelmiä on 200. Ihmisillä V(D)J-rekombinaatio tuottaa siten 5 520x200x200= 220 miljoonaa erilaista vasta-ainetta. Luokanvaihto ja somaattiset hypermutaatiot lisäävät määrää entisestään.