Juha Tapio Kela Tupla-levyn aikoihin vuonna 1983.

Mynämäki on muutaman kymmenen kilometrin päässä Turusta oleva paikkakunta, jonne kesäksi 1966 saapui Kauniaisten Raamattuopistossa opiskeleva Heikki Haataja harjoittelijaksi seurakuntaan. Hänellä oli idea perustaa bändi, joka soittaisi evankelioivaa hengellistä musiikkia. Heikki Haataja soitti itse kitaraa ja alkoi etsiä soittajia perustettavaan bändiin. Näin lyhyesti kerrottuna sai alkunsa Suomen ehkä kuuluisin hengellistä musiikkia soittava bändi, Pro Fide. Bändi oli lopulta kasassa syksyllä 1966 ja varsin pian Pro Fiden toiminta nivoutui yhteen Suomen Raamattuopiston kanssa. Tätäkin asiaa oli auttamassa Suomen Raamattuopistosta nuorisonohjaajaksi valmistunut Heikki Haataja. Haataja palkattiin opistolle kiertäväksi nuorisoevankelistaksi ja Haataja pyysi Pro Fiden omille julistusmatkoilleen bändiksi. Ensimmäinen Haatajan ja Pro Fiden yhteinen keikka oli Kangasalla ja ensimmäinen Raamattuopiston keikka soitettiin kesäpäivillä Mikkelissä vuonna 1968.

1970-luvun alku oli Pro Fidelle tuulista aikaa; kokoonpanoon tuli ja lähti jatkuvasti soittajia. Kotkassa vaikutti nuori teologian opiskelija, Juha Tapio Kela (s. 24.8.1950), joka kotipaikkakunnallaan tunnettiin musiikkimiehenä; hän oli soittanut mm. paikallisessa Hair-musikaalin toteutuksessa. Juha Kela oli tullut uskoon ja opiskeli teologiaa ja kirkon nuorisotyötä ja kesällä 1973 hän työskenteli kesäteologina Kotkassa. Pro Fide ja Juha Kela tapasivat Kotkassa Pro Fiden muutaman kuukauden mittaisen kesäkiertueen yhteydessä ensimmäistä kertaa. Heikki Haataja kyseli Juha Kelalta syksyllä 1973 kirjeitse, tietäisikö tämä sopivaa kosketinsoittajaa Pro Fideen. Tällöin Kela lupautui itse tehtävään, aluksi kylläkin jonkinlaiseksi koeajaksi, sillä hänen piti pian valmistua opinnoistaan. Vuodenvaihteessa 1973/1974 Pro Fideen liittyi rumpaliksi Jukka Bonsdorff ja Hannu Domke siirtyi vain laulajaksi. Ensimmäinen Pro Fiden keikka, jossa Juha Kela oli mukana, soitettiin Laukaalla huhtikuussa 1974.

Juha Kela mittaa katuja.

Varsin pian bändiin tultuaan kaikille Pro Fiden jäsenille oli selvää Juha Kelan ylivoimainen musikaalisuus ja hän pääsikin heti vastaamaan bändin sovituksista. Hänen musiikillisissa ideoissa näkyi ihastus progressiiviseen musiikkiin. Hän sävelsi myös ja sanoitti ahkerasti itsekin musiikkia. Vuonna 1979 Pro Fiden jättivät Pertti Tuohioja ja Hannu Domke ja heidän tilalleen tuli basistiksi Risto Rautiainen ja Outokummusta nuori laulaja-kitaristi Ari-Mikko Kuustonen (s. 4.3.1960 Leppävirta). Seuraavana vuonna soolokitaristiksi bändiin tuli Hannu Kaukonen. Nyt bändin kokoonpano pysyikin muuttumattomana vuoteen 1983 asti, vain Tauno Teeri jäi pois pitkien välimatkojen vuoksi bändistä adventtina 1982.

Jan-Erik Lindqvist kertoi äänilevyjen tuotannosta ja jakelusta silloin joskus: ”Se levy – Lauluja kahdesta maailmasta – maksoi siihen aikaan omaisuuden, siihen pantiin todella rutkasti rahaa… Kaupallisena yrityksenä me viemme levyt kauppaan kuin kauppaan. Evankelioimisen välineenä ne toimivat siten, että Pro Fide on niitä harvoja yhtyeitä, jotka tunnetaan – voit mennä mihin tahansa tavarataloon tai musiikkiliikkeeseen ja joka ikinen sisäänostaja tuntee, että on tuttu nimi. Melkein jokainen, joka on musiikin kanssa tekemisissä, on joskus kuullut bändiä… Pro Fide on kuin Pelastusarmeija. Sanomaa ei aina hyväksytä, mutta heidän työtapaansa, vakaumustaan ja rehellisyyttään ei ole koskaan epäilty, vaan kunnioitettu ihan laidasta laitaan. Juha (Kela) hoiti levyprojektit ihan suvereenisti. Hän kävi esittämässä sitä ja talouspuolta ja sovittiin että näin tehdään ja hän teki niin. Kun hän oli sanonut, mikä on budjetti, siihen saattoi luottaa ettei ylityksiä tule, että se on juuri niin kuin on sovittu. Nauha tuli aina määrättynä aikana.”

Juha Kelan johtaessa Pro Fideä ehti bändi taltioida kolme vinyylilevyä ja yhden tuplavinyylilevyn: Joh. 3:16 (1976), Lauluja Kahdesta Maailmasta (1980), Pro Fide (1981) ja Tupla (1983). Lisäksi Juha Kelan mainiota soittoa on kuultavissa Mikko Kuustosen ensimmäisellä soololevyllä, Jää kuuntelemaan (1979), jonka soololevyn tuotannosta ja musiikin sävellyksistä myös Juha Kela vastasi. Juha Kelan puoliso oli kirkkomuusikko ja he rakensivat vuonna 1984 omakotitalon Vihtiin perheelleen, johon kuluu heidän lisäksi neljä lasta. Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela ja muusikko Ville Kela ovat Juha Kelan poikia.

Vasemmalta Risto Rautiainen, Mikko Kuustonen, Jukka Bonsdorff, Hannu Kaukonen ja Juha Kela.

Mikko Kuustonen on joskus kuvaillut tulleensa Pro Fideen suoraan sanoen ”pystymetsästä”, hyvin nuorena teinipoikana ja vain vähän musiikkia harrastaneena. Jonkin aikaa Pro Fidessa oltuaan Kuustonen eräissä bändin treeneissä kertoi muille poteneensa pitkään aikamoisia alemmuudentunteita toisten soittajien rinnalla. Juha Kela totesi lakoniseen tapaansa, ettei kyse ollut mistään alemmuuskompleksista: totta se oli, että Mikko oli paljon huonompi kuin muut. Kelasta se oli ilmeinen fakta ja faktat piti hyväksyä. Musiikillisesti Juha Kela oli idealisti ja perfektionisti, täydellisyyden tavoittelija. Jotta jokin toimisi, sen piti olla hirveän hyvää, välimuotoja hän ei tuntenut. Tämän vuoksi Pro Fide ei koskaan esittänyt keskeneräisiä biisejä, kaiken piti olla valmiiksi työstettyä. Ja jos Juha Kela mieltyi johonkin, se oli sitten todella kovaa kamaa.

Juha Kela tunnettiin pitkään tavaramerkeistään: pitkä tukka, ruskea mokkanahkatakki hapsuineen sekä jenkkikassi ja pitkään mukana kulki myös piippu. Kela ei halunnut liikaa selitellä musiikkiaan. Joskus hän tokaisi: ”Siitä tajuaa, mitä tahtoo, kuulee, mitä haluaa kuulla!” Juha Kela muovasi Pro Fidesta hyvin ammattitaitoisen ja tiukasti yhteensoittavan yhtyeen. Kristillistä nuoriso- ja julistustyötä Suomen Raamattuopistolla leipätyökseen tehnyt Juha Kela suunnitteli viime vuosinaan jättäytymistä sivuun gospelmusiikista ja heittäytyvänsä täysipäiväiseksi ammattimuusikoksi.

Juha Kelan suunnitelmat eivät koskaan siltä osin toteutuneet. 3.5.1985 Juha Kela oli autollaan Vihdistä matkalla palaveriin Ryttylään. Häntä vastaa tuli rekkaa ohittava henkilöauto hänen kaistallaan Märkiöjärvellä. Juha yritti väistää oikealle, mutta vastaantulijan painavampi auto törmäsi Juhan auton vasempaan etukulmaan murskaten Juhan auton pahoin. Juha Kelan pää osui auton oven pystypilariin ja hän kuoli heti. Kello oli silloin yhdeksän perjantaiaamuna 3.5.1985.

Mikko Kuustonen Tampere-talossa 14.3.2017.

Mikko Kuustosen musiikkiura Pro Fidessä kesti vuodet 1979-1987. Sen jälkeen Mikko perusti yhdessä kitaristi Heikki Silvennoisen kanssa Q.Stone-yhtyeen. Omalle soolouralleen Mikko antautui vuonna 1991, mutta yhteistyö Heikki Silvennoisen kanssa on jatkunut sitkeästi. Kuustonen vieraili vuonna 2005 Silvennoisen kanssa mm. Pepe Ahlqvistin SF-Blues-yhtyeen kiertueella ja levyllä. Mikko Kuustonen on tehnyt myös kaksi albumillista musiikkia Edu Kettusen ja Esa Kaartamon kanssa. Vuonna 2011 Mikko Kuustoselle luovutettiin Kotkassa Juha Vainio-palkinto työstään lauluntekijänä. Omalla nimellään soololevyjä Mikko Kuustonen on tehnyt 12 levyllistä: Jää kuuntelemaan (1979), Musta jalokivi (1991), Abrakadabra (1992), Aurora (1994), Valon valtakunta (1994), Siksak (1996), Seepran varjo (1997), Atlantis (2000), Musta (2003), Hietaniemi (2007), Profeetta (2008 yhdessä Jukka Perkon kanssa) ja Agricolankatu 11 (2017).

Heikki Silvennoinen (keskellä) vieraili Mikon Tampere-talon konsertissa 14.3.2017 ja sanoi Mikolle: "Voi olla, että olet kuuluisampi, mutta minä olen meistä kahdesta suositumpi ja sillä on vissi ero!"

Mikko Kuustonen nimitettiin vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisena YK:n hyväntahdon lähettilääksi ja oman tuotantoyhtiönsä Medicine Man Productions Oy kautta Mikko Kuustonen on tehnyt televisiodokumentteja, kiertänyt kehitysmaissa kirjoittaen ja tuottaen materiaalia lehtiin, radioon ja televisioon. Vuonna 1999 Mikko Kuustoselle luovutettiin Kirkon rauhanpalkinto ja vuonna 2003 hänet valittiin vuoden positiivisimaksi suomalaiseksi. Kuustonen on kysytty televisiopersoona monissa ohjelmissa ja monien konserttien juontajana.

Mikko Kuustonen oli lähtenyt keväällä 2017 kiertueelle uuden levyn ja nuoren bändin kanssa.

Mikko Kuustonen erosi keväällä 2014 Marita Kuustosesta 32 vuoden avioliiton jälkeen. Heillä on kaksi yhteistä tytärtä, Iina ja Minka, jotka molemmat ovat näyttelijöitä. Joulukuussa 2014 Mikko Kuustonen kertoi seurustelleensa koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa ja he ovat asuneet avoliitossa helmikuussa 2016 lähtien. Mikko Kuustonen on avoimesti kertonut omista päihde- ja mielenterveysongelmistaan julkisuuteen.