Kapellimestari Markku Johansson ja TASO.

Johan Julius Christian Sibeliuksen (s. 8.12.1865 Hämeenlinna ja k. 20.9.1957 Ainola) Jääkärimarssi op. 91 vuodelta 1917 kajautti Tampere-talon suuressa salissa Sata vuotta suomalaista viihdettä -viihdekonsertin käyntiin maanantaina 25.9.2017 klo 19. Sibelius työsti marssiaan kolme päivää jääkäri Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin Ainolassa. Sanoitus voitti lokakuussa 1917 Kuurinmaan kuvernementissä kilpailun parhaasta marssilaulusta ja salakuljetettiin Suomeen Sibeliukselle työstettäväksi. Ensimmäisen kerran marssi esitettiin 28.11.1917, mutta mieskuorolle ja pianolle kirjoitettuna se julkaistiin joulukuun alussa samana vuonna.

Kuvassa vasemmalla rumpali Jari "Kepa" Kettunen ja Tampere-talon ohjelmapäällikkö Timo Suomi.

Tampere-talon ohjelmapäällikkö Timo Suomi järjesti yhteen osaavan, paikallisen orkesterin ja ammattitaitoisen sovittajan/kapellimestarin sekä laulusolistit. Konsertin orkesterina toimi vuonna 2003 perustettu TASO eli Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri, jonka omana kapellimestarina toimii Tampere Filharmonian II-viulujen äänenjohtaja ja kapellimestari Kimmo Tullila. Heinolasta saatiin trumpetinsoiton 13-vuotiaana aloittanut Markku Henrik Johansson (s. 22.3.1949 Lahti) illan kapellimestariksi ja lähes kaikki illan sovituksetkin olivat Markku Johanssonin tekemiä. Trumpetisti ja flyygelitorven soittaja Markku Johansson toimi vuodet 1988-2009 Vantaan viihdeorkesterin kapellimestarina ja hän oli myös perustamassa UMO Jazz Orchestraa ja toimi sen kapellimestarina vuosina 1992-1993. Laulusolisteina ja juontajina toimivat Arja Koriseva ja Hannu Lehtonen.

Kuvassa vasemmalla laulusolistit Hannu Lehtonen ja Arja Koriseva.

Viihdekonsertti jatkui Sibeliuksen jälkeen säveltäjä ja urkuri Frans Oskar Merikannon (vuoteen 1882 Mattsson, s. 5.8.1868 Helsinki ja k. 17.2.1924 Oitti) sävellyksellä Aleksis Kiven (Alexis Stenvall, s. 10.10.1834 Nurmijärvi ja k. 31.12.1872 Tuusula) sanoihin, Onnelliset. Konsertti piti sisällään huomattavan määrän kotimaista elokuvamusiikkia ja välillä orkesteri soitti myös hyvinvalittuja instrumentaaliosuuksia. Melkein kahdeksan ja puolisataa levytystä tehnyt laulaja, säveltäjä ja kapellimestari Georg Malmsténin (s. 27.6.1902 Helsinki ja k. 25.5.1981 Helsinki) sävellyksistä yleisölle esiteltiin valssi Ilta skanssissa, Pot, pot, pot, pot, potkut sain sekä Auringon lapset – Päikese lapsed, saman nimisestä Theodor Lutsin elokuvasta vuodelta 1932. Elokuva tehtiin suomalais-virolaisena yhteistyönä, mutta sitä ei ole koskaan nähty Suomessa. Laulun sanoituksesta vastasi Erkki Karu (vuoteen 1907 Erland Fredrik Kumlander, s. 10.4.1887 Helsinki ja k. 8.12.1935 Helsinki). Erkki Karu teki Tampereella alkuun lyhyitä filmejä Frans Ekebomin kanssa ja perusti sitten Karl Fagerin ja Teuvo Puron kanssa Suomi-Filmin sekä myöhemmin T. J. Särkän kanssa Oy Suomen Filmiteollisuuden.

Erkki Karu.

Suomen sotavuosien viihdettä edusti konsertissa kapellimestari, pianisti, sovittaja ja säveltäjä George de Godzinskyn (s. 5.7.1914 Pietari ja k. 23.5.1994 Helsinki) musiikki. Gode sävelsi musiikin kaikkiaan 64 pitkään elokuvaan ja toimi Radion viihdeorkesterin kapellimestarina vuosina 1953-1980 sekä Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisbaletin vierailevana kapellimestarina. Goden valssisävelmä Äänisen aallot ja Katupoikien laulu – vuodelta 1942 Turo Kartton sanoihin - edustivat sota-aikamme musiikkia konsertin ensimmäisellä puoliskolla. Sota-aikaan liittyi myös Viljo Vesterisen (s. 26.3.1907 Terijoki ja k. 18.5.1961 Helsinki) Säkkijärven polkka, joka konsertissa sai verevän instrumentaalitulkinnan. Ennen väliaikaa esiteltiin vielä työpari Reino Vihtori Helismaan (vuoteen 1934 Helenius, s. 12.7.1913 Helsinki ja k. 21.1.1965 Helsinki) ja Toivo Pietari Johannes Kärjen (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) tuotoksia; ensin Rakovalkea, joka on tuotteliaan runoilijan ja latojan Reino Helismaan oma sävellys ja sanoitus. Hän oli tunnettu Lapin kävijä ja jätti jälkeensä n. 5 000 laulusanoitusta, 104 radiohupailua, 32 elokuvakäsikirjoitusta, 10 revyytä ja 8 näytelmää. Säveltäjä ja sovittaja sekä tuottaja Toivo Kärjeltä kuultiin potpuri kappaleista Täysikuu, Sinun silmiesi tähden (elokuvasta Pekka ja Pätkä kesälaitumilla vuodelta 1953) sekä Lapin jenkka.

Konsertin jälkipuoliskon polkaisi rummuilla käyntiin Jari ”Kepa” Kettunen (s. 3.5.1962), kun orkesteri soitti säveltäjä, sovittaja, kapellimestari ja multi-instrumentalisti Rauno Väinämö Lehtiselle (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki) ehkä eniten Teostotuloja maailmalta tuoneen sävellyksen, Letkiksen. Pelkästään MTV:n kapellimestarina toimiessaan vuosina 1967-1977 Rauno ennätti tehdä 6 000 sävellystä – lukuun on sisällytetty myös mainosmusiikki. Jälleen elokuvamusiikki vyöryi suureen saliin, kun esitysvuoroon tuli Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtensonin (s. 24.9.1934 Helsinki ja k. 14.5.2016 Espoo) sävelmä Myrskyluodon Maija samannimisestä Åke Lindmanin ohjaamasta TV-elokuvasta. Laulun huikeasta suomennuksesta vastaa Jukka Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski). Lasse Mårtenson ja Jukka Virtanen olivat Jaakko Salon, Matti Kuuslan ja Marjatta Leppäsen kanssa perustamassa Uutta Iloista Teatteria vuonna 1978 Linnanmäen Peacock-teatteriin; teatteri kunnioitti Ossi Nikolai Elstelän (s. 18.5.1902 Tampere ja k. 10.4.1969 Helsinki) ja Pallen eli Reino Wilhelm Palmrothin (s. 2.4.1906 Ruovesi ja k. 2.5.1992 Helsinki) Iloista Teatteria, jonka valvontakomissio lakkautti. Tämä teatteri jatkoi toimintaansa Elstelän johdolla Punaisen Myllyn revyyteatterina avustajinaan mm. Reino Helismaa ja Toivo Kärki.

Säveltäjä Kaj Chydenius.

Kaj Oskar Chydenius (s. 16.10.1939 Kuusankoski) esiteltiin seuraavana elokuvasäveltäjänä; ensin elokuvasta Asfaltilampaat sävelmä Sinua, sinua rakastan ja sitten Nuoruustango elokuvasta Kreivi. Kuusikymmentäluvulta siirryttiin seuraavalle vuosikymmenelle Irwin Goodmanin eli Antti Yrjö Hammaebergin (s. 14.9.1943 Hämeenlinna ja k. 14.1.1991 Hamina) ja Veikko Olavi ”Vexi” Salmen (s. 21.9.1942 Hämeenlinna) musiikilla ja sanoilla. Jälleen potpuriksi kirjoitettu St. Paul ja Reeperpahn, Po, po, po, poing ja lyhyt duetto Hannu Lehtosen ja Markku Johanssonin esittämänä Työmiehen lauantaista. Kari Tuomisaaren sanoihin teki Rauno Lehtinen Suomen Euroviivuedustuskappaleen Tom, Tom, Tom, jonka Marion Rung lauloi Luxemburgissa vuonna 1973.

Sanoittaja ja säveltäjä Juha Harri Vainio (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi) esiteltiin kahden laulun voimin. Ensin Juhan oma teos Albatrossi, erittäin mukaansa vievä tarina kahdesta kaveruksesta ja menetetyistä vuosista. Toisena sovittaja ja säveltäjä Veikko Samulin sävellys Juha Vainion sanoin Mun sydämeni tänne jää, jonka aikoinaan levyttivät ainakin Katri Helena ja Kari Tapio. Norjan vuonoille johdatteli Pauli Matti Juice Juhani Leskisen (s. 19.2.1950 Juankoski ja k. 24.11.2006 Tampere) Norjalaisvillapaita ja Satulinnaan saateltiin Jukka Kuoppamäen (s. 1.9.1942 Helsinki) alkujaan tangoksi säveltämällä kappaleella vuodelta 1995.

Kaksi viimeistä laulunumeroa solistiparimme esittivät yhdessä. Timo Johannes Koivusalon (s. 31.10.1963 Pori) elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa sävelmä Jotain jää (Susanna Palin, Timo Koivusalo) sekä Jussi Pekka Hakulisen (s. 21.12.1964 Pori) Rakkaus on lumivalkoinen. Konsertin loppusävelmänä soi Jukka Kuoppamäen sävellys ja sanoitus  Sininen ja valkoinen.