Säveltäjä ja pianisti Heikki Sarmanto.

Vuonna 2009 Pro Finlandia -kunniamerkillä palkittu mainio jazzpianisti ja -säveltäjä Heikki Veli Uolevi Sarmanto (s. 22.6.1939 Helsinki) vieraili orkesterinsa kanssa Tampere-talon pienessä salissa konsertoimassa torstaina 7.12.2017 klo 19. Orkesterissa soittivat Heikki Sarmanto (piano), Heikin nuorempi veli, Pekka Sarmanto (basso), Juhani Aaltonen (huilu ja saksofonit) sekä Reijo Laine (rummut). Solistiksi konserttiin oli saatu Maija Tuulikki Hapuoja-Ryti (s. 2.4.1948) ja hänen yhteistyö Heikki Sarmannon kanssa on kestänyt vuosikymmeniä ja antanut kuultavaksemme useimpiä äänitteitä.

Sopraanolaulaja Maija Hapuoja.

Heikki Sarmanto aloitti musiikinopiskelun Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajanaan Martti Paavola sekä musiikin teoriaan hän paneutui Joonas Kokkosen kanssa. Myöhemmin Heikki Sarmanto jatkoi opintojaan vielä yksityisessä Berkleen musiikkikoulussa Bostonissa. Koulun perusti Lawrence Berk nimellä Schillinger House of Music ja muutti koulun nimen Berklee School of Musiciksi poikansa Lee Berkin mukaan vuonna 1954. Tämä yksityinen opisto Bostonissa keskittyi aivan alusta asti pop- ja rockmusiikin sekä jazzin opetukseen. Tämä opinahjo onkin tuottanut iloksemme lukemattomia musiikin ammattilaisia, kuten mm. Joe Zawinul, Howard Shore, John Mayer, Eero Koivistoinen, Quincy Jones ja Chick Corea.

Vuodeta 1973 Heikki Sarmanto on johtanut Sibelius-Akatemiassa silloin perustettua jazzstudiota, joka myöhemmin muuttui jazzmusiikin osastoksi. Hän oli mukana myös perustamassa UMO:a ja toimi sen taiteellisena johtajana vuodet 1998-1999. Vuonna 1970 Heikki Sarmanto palkittiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnolla – Pekka Sarmanto palkittiin myös Yrjö-palkinnolla vuonna 1978 - ja vuonna 1971 hän voitti Montreux’n jazzfestivaalien pianistisarjan ja hänen yhtyeensä yhtyesarjan samassa kisassa. Äänilevyjä Heikki Sarmanto on tehnyt vuosien saatossa useita kymmeniä ja ensimmäinen äänite oli vuodelta 1969, Flowers in the Water. Vuonna 1987 Heikki Sarmanto sävelsi musiikin Matti Kassilan elokuvaan Jäähyväiset presidentille.

Säveltäjä Heikki Sarmannon musiikissa jazziin yhdistetään sujuvasti aineksia taidemusiikin ja avantgarden puolelta. Heikki Sarmanto oli ensimmäinen säveltäjä Suomessa, joka kirjoitti ”klassisen koulutuksen” saaneille laulajille jazzia laulettavaksi. Maija Hapuojan laulua on tallennettuna ainakin levyillä Like a Fragonard, Onnen aika ja The Voice sekä Taru Valjakan laulua levyllä Everything Is It. Kotimainen runous on ollut innoittamassa Heikki Sarmantoa sävellyksiin; ainakin Pentti Saarikosken runoja sävellettyinä löytyy levyltä Syksy ja lisäksi hän on säveltänyt myös Eino Leinon ja Aaro Hellaakosken runoja.

Juhani Aaltonen.

Jos et vielä ole ennättänyt tutustua Heikki Sarmannon musiikkiin, voit helposti aloittaa sen esim. kuuntelemalla äänitettä vuodelta 1988; Suomi, kahdeksan osainen sinfoninen jazzrunoelma orkesterille, jolla levyllä puhallinsoolo-osuudet soittaa Juhani Aaltonen. Ylen Areenan arkistosta löytyy myös konserttitaltiointi Helsingin Musiikkitalosta vuodelta 2016, jossa Jukka Perkon johtama jazzbändi toimii solistisissa tehtävissä ja orkesterina on Radion Sinfoniaorkesteri johtajanaan kapellimestari Hannu Lintu. Tämä on nautittava konserttikokemus, suosittelen!

Voi vain hartaudella toivoa, ettei Maija Hapuoja toteuta uhkaustaan – tämä oli hänen viimeinen konserttinsa – jättää konserttisalit. Maijalla on tarkoitus lähteä Espanjaan viettämään hyvinansaittuja eläkepäiviä. Olisi hänellä vielä paljon opetettavaa monille taidemusiikkipuolen laulajille, miten esimerkiksi käytetään vibratoa laulussa taitavasti hyväksi. Aina vibratonkaan ei tarvitse soida maneerin omaisesti samanlailla, vaan taitava käyttäjä osaa suoristaa myös äänensä tarvittaessa.