Nuorisosäätiö (2. osa)
Valtioneuvos Matti Taneli Vanhanen (s. 4.11.1955 Jyväskylä) on Suomen Keskustapuolueen poliitikko ja entinen kansanedustaja, joka on toiminut myös Keskustapuolueen puheenjohtajana vuosina 2003-2010, valtiovarainministerinä vuosina 2020-2021 sekä kansanedustajana vuosina 1991-2010 ja uudelleen vuosina 2015-2023. Eduskunnan puhemiehenä Matti Vanhanen toimi vuosina 2019-2020 sekä vuosina 2022-2023. Matti Vanhanen on Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri sekä pisimpään pääministerinä toiminut keskustalainen.
Matti Vanhanen nimitettiin huhtikuussa 2003 pääministeri Anneli Tuulikki Jäätteenmäen (s. 11.2.1955 Lapua) hallituksen puolustusministeriksi. Anneli Jäätteenmäen erottua Irak -vuodon vuoksi Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi kesäkuussa 2003 ja hänet valittiin myös Keskustapuolueen puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. Matti Vanhanen on ollut puolueensa presidenttiehdokkaana vuosina 2006 sekä 2018. Matti Vanhasen pitkää pääministerikautta värittivät mm. vaalirahakohu sekä Vanhasen yksityiselämään kohdistuneet kohut. Kesäkuussa 2010 Matti Vanhanen luopui vapaaehtoisesti päämisteriydestä sekä Keskustan puheenjohtajuudesta. Pääministerikautensa jälkeen Matti Vanhanen toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2010-2014. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vanhanen valittiin jälleen eduskuntaan kansanedustajaksi. Kimmo Kalevi Tiilikaisen (s. 17.8.1966 Ruokolahti) siirryttyä ministeriksi Juha Petri Sipilän (s. 25.4.1961 Veteli) hallitukseen Matti Vanhanen valittiin tämän tilalle Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Sittemmin Matti Vanhanen luopui eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta keskittyäkseen ehdokkuuteensa vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Matti Vanhanen toimi eduskunnan puhemiehenä kesäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020. Samoin Vanhanen oli Sanna Mirella Marinin (s. 16.11.1985 Helsinki) hallituksen valtiovarainministerinä koronapandemian aikana.
Matti Vanhasen isä oli dosentti Tatu Vanhanen (s. 17.4.1929 Vuoksenranta ja k. 22.8.2015 Nurmijärvi) ja äiti oli rouva Anni Tiihonen. Matti-poika sai nimensä presidentti Urho Kekkosen vuonna 1928 syntyneiden kaksospoikien Matti ja Taneli Kekkosen mukaan. Matti Vanhasella on kaksi veljeä: Rauno ja Tuomo; Matti on iältään veljeksistä keskimmäinen. Matti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lahnuksen yhteiskoulusta vuonna 1975. Hän päätti alkaa absolutistiksi ennen asepalvelustaan ja kotiutui varusmiespalveluksesta reservin kersanttina.
Varusmiespalveluksen jälkeen Matti Vanhanen valittiin Varusmiesliiton puheenjohtajaksi. Hän työskenteli vuoden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja oli kesäisin töissä rakennustyömailla. Matti Vanhanen vastusti ydinvoimaa ja hyviä neuvostosuhteita sekä keskustapoliitikko Ahti Kalle Samuli Karjalaista (s. 10.2.1923 Hirvensalmi ja k. 7.9.1990 Helsinki) hän taas kannatti. Esko Tapani Ahon (s. 20.5.1954 Veteli) jälkeen Matti Vanhanen valittiin Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Matti Vanhanen oli presidentin valitsijamies vuonna 1982. Vanhanen toimi Nuorten Keskustan Liiton (nyk. Suomen Keskustanuoret) puheenjohtajana vuosina 1980-1983. Vanhanen yritti eduskuntaan vuoden 1983 vaaleissa, mutta hän ei tullut parillatuhannella äänellä valituksi.
Matti Vanhanen avioitui Merja Vanhasen (myöh. Mäntyniemi) kanssa vuonna 1985 ja hän aloitti vantaalaisen paikallislehden, Kehäsanomien, toimittajana. Lehden toimittajana ja päätoimittajana Matti Vanhanen toimi vuosina 1985-1991. Matti Vanhanen valittiin Nurmijärven kunnanvaltuuston jäseneksi vuonna 1989. Suomenmaa -lehden kolumnistina Vanhanen moitti Helsingissä heinäkuussa 1985 pidettyä Baltian maiden vapauspyrkimyksiä kannattanutta ”provokatoorista mielenosoitusta”.
Matti Vanhanen yritti jo toisen kerran eduskuntaan vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, mutta ei vieläkään tullut valituksi. Hänet kuitenkin valittiin Paavo Väyrysen valitsijamieheksi vuoden 1988 presidentinvaaleissa. Matti Vanhanen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Vanhasen pro gradu -tutkielman otsikko oli ”Valtioneuvoston selonteko julkisen hallinnon toimintaa ohjaavana asiakirjana”. Matti Vanhanen pyrki keskustan puoluesihteeriksi vuonna 1990, mutta tehtävään valittiin Erja Tikka (s. 2.8.1953 Koski Tl).
Matti Vanhanen pyrki vielä kolmannen kerran eduskuntaan vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, kun Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen olivat jääneet pois eduskunnasta ja Paavo Väyrynen oli tullut Lapin läänin vaalipiiristä ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin. Keskustapuolue sai vaalivoiton ja Matti Vanhanen pääsi nyt eduskuntaan 3 828 äänellä.
Kansanedustajana Matti Vanhanen edusti keskustaliberaalia sekä vihreää linjaa torjuen marraskuussa 1992 eduskuntaponnella mm. kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen muotoileman energiakompromissin, joka olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen. Matti Vanhanen halusi selvittää ensin uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet. Vanhanen äänesti myös viidennen ydinvoimalan rakentamista vastaan. Keväällä 2010 pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen kertoi ydinvoimakantansa muuttuneen edellisen vaalikauden 2003-2007 aikana. Omien sanojensa mukaan Vanhanen ei sitä ennenkään ollut fanaattinen ydinvoiman vastustaja. Eduskuntavaaleissa vuonna 1995, kun Keskusta kärsi suuren vaalitappion SDP:lle, Matti Vanhanen piti kansanedustajapaikkansa eduskunnassa täpärästi.
Matti Vanhanen oli valmistelemassa Keskustan työreformia, jonka se laati oppositiokaudellaan Paavo Lipposen I hallituksen aikana. Työreformin tarkoituksena oli työllisyyden parantaminen työnantajien työllistämiskynnystä madaltamalla. Käytännössä työehtojen noudattaminen olisi tehty paikallisesti hivenen joustavammaksi. SAK vastusti uudistuksia ja SDP vaati Vanhasen edeltäjää Anneli Jäätteenmäkeä hautamaan uudistusajatukset. Vuonna 2003 hallitusneuvotteluissa SDP edellytti, ettei Keskusta johtavana hallituspuolueena ota Anneli Jäätteenmäen hallituksessa työreformia esille. Pääministeri Petteri Orpon hallitus ryhtyi toteuttamaan työreformin oppeja vuonna 2023.
Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen Matti Vanhasesta tuli puolustusministeri Anneli Jäätteenmäen lyhytikäiseen hallitukseen. Keskustapuolue oli tarjonnut Vanhaselle ulkomaankauppaministerin paikkaa, mutta Matti Vanhanen piti perhesyistä parempana puolustusministerin paikkaa. Kesäkuussa 2003 eduskunta valitsi Matti Vanhasen pääministeriksi, kun edellinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki oli joutunut eroamaan ns. Irak-skandaalin vuoksi. Puolustusministeriksi hallitukseen nousi Matti Vanhasen tilalle Seppo Kääriäinen, muut ministerit säilyttivät paikkansa. Matti Vanhasen I hallitus oli Suomen tasavallan 69. hallitus. Lokakuussa 2003 Matti Vanhanen valittiin myös Keskustan puheenjohtajaksi.
Vuonna 1991 Matti Vanhanen kertoi Nuorisosäätiön toimintaperiaatteena olevan, että nuorisoasuntoja saadaan sellaisille nuorille, jotka eivät kuntien asuntojonoissa pärjää, sillä heillä saattaa olla vanhempiensa luona asunto. He samoin jäävät aina lapsiperheiden ja yksinhuoltajien jalkoihin vuokra-asuntoja jaettaessa. Ratkaisuksi Matti Vanhanen tarjosi valtion sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia erityisratkaisuja.
Keskustan järjestöpäällikkö Antti Mäki-Reinikka (s. 12.4.1928 Kurikka ja k. 11.6.2005 Helsinki) johti Nuorisosäätiötä, mutta Matti Vanhanen nousi hänen aisaparikseen vuonna 1986 Nuorisosäätiön varapuheenjohtajaksi. Nuorisosäätiön henkeä kuvattiin hyvä veli -hengeksi. Ilmapiiri oli sellainen, että säätiön toimintaa tullaan laajentamaan. 1990-luvulla Nuorisosäätiölle valmistui uusia asuntokohteita vähintään yksi, mutta parhaimmillaan kolme kohdetta vuodessa.
Nuorisosäätiön varapuheenjohtaja Matti Vanhanen järjesti kesän alussa 1997 säätiön hallituksen kokouksen melko erikoisessa paikassa. Matti Vanhanen kutsui koko säätiön hallituksen uuteen kotiinsa Lepsämään esitelläkseen talonsa, Katajamäen. Varsinaiset säätiön kokousasiat – valmistuneet sekä uudet rakennushankkeet ja nuorisosäätiön toimistoväen palkankorotukset - nuijittiin hyvin nopeasti lävitse. Kokousväki oli myös hyvin tyytyväinen, sillä Kiinteistö Oy Juhonpihan 50 huoneiston kerrostalo oli vastikään valmistunut Tuusulan Hyrylään. Vain harvat onnistuivat Hyrylästä saada asunnon, sillä uudiskohteeseen oli paljon hakijoita. Eräs onnekas hakija oli 23-vuotias paikallinen Keskustan kunnanvaltuutettu, Keskustanuorten puheenjohtaja sekä europarlamentaarikko Paavo Matti Väyrysen (s. 2.9.1946 Kemin maalaiskunta) avustajana juuri aloittanut Antti Kaikkonen.
Nuorisosäätiö oli noussut jo vuoteen 1997 tullessa sangen merkittäväksi tekijäksi asuntomarkkinoilla omistamillaan liki 1 000 vuokra-asunnolla pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla sekä Tampereella. Nuorisosäätiön periaate oli ylevä: rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja alle 30-vuotiaille nuorille. Erityisesti Helsingin seudulla vuokra-asunnoista oli huutava pula. Nuorten ihmisten asuntohakemuksia oli säätiön hakemuspinossa keskimäärin 400 hakemusta ja kuitekin vain pientä osaa asunnonhakijoista voitiin auttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti