”Lähden lähes poikkeuksetta tekemään uutta laulua siten, että minulla on sanapari tai fraasi tai kielikuva joka soi päässä, eikä niinkään mitään viestiä. [-] Jos kirjoitan monitasoisen tekstin, niin on todella kiehtovaa, miten ihmisten maailma kohtaa sen laulun. Hienointa mitä biisille voi koskaan tapahtua on, että se alkaa elää omaa todellisuutta, ja siitä tulee verta ja lihaa. On aika huikeata tajuta, että laulusta on tullut paljon enemmän toisen ihmisen elämässä kuin mitä se oli minulle kirjoittaessani”.

Mikko Kuustonen, Helsingin Sanomat/Erkki Laitila 22.3.1994 

”Laulu on valtavan vahva media, mutta en koe julistamista omakseni. Oikeassa olemisen lähtökohta on mielenkiinnoton. Arvostan tarinankertojia, jotka eivät uhoa vaan saattavat kuulijan matkalle”.


Mikko Kuustonen, Helsingin Sanomat/Harri Uusitorppa 11.3.1992

Mikko Kuustosen kiertue saapui tiistaina 14.3.2017 Tampereelle ja samalla oli erinomainen sauma esitellä kymmenen vuoden julkaisemattomuuden jälkeen aivan uusi, yksitoista laulua sisältävä CD-levy sekä levylle ja kiertueelle koottu tuore orkesteri. Tampere-talon suureen saliin kokoontui noin 1 300 sanan ja sävelen kuulijaa ja Mikko Kuustonen sai pidettyä (väliajan kanssa) koko kahden tunnin ja 20 minuutin konsertin tunnelman hyväntuulisen rentona. Konsertin ensimmäisellä puoliskolla nähtiin ja kuultiin lavalla myös vierailija Kangasalan puolelta, – ”Suomen Eric Clapton” – Heikki Silvennoinen kahden kappaleen ajan.

Mikko Kuustosen nuorekkaassa soittokunnassa kiertueella soittavat seuraavat muusikot: Mirkka Paajanen (viulu ja laulu), Juha Kuoppala (koskettimet), Mikko Kaakkuriniemi (rummut), Jaakko Kämäräinen (basso ja taustalaulu), Pauli Halme (kitarat, pedal steel) sekä Riku Karvonen (kitarat). Samat muusikot ovat musisoimassa Kuustosen uudella CD-levyllä, jonka nimi on Agricolankatu 11. Tällä tallenteella soittavat em. muusikoiden lisäksi myös Jukka Perko (saxsofoni), Teemu Viinikainen (kitara), Johannes Brotherus (viulu) ja Aki Sihvonen (kitara, koskettimet, ohjelmointi, perkussiot ja taustalaulu). Levyn kaikki sävellykset ja sanoitukset ovat Mikko Kuustosen käsialaa ja Mikko laulamisensa lisäksi soittaa levyllä myös huuliharppua. Levyn tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana toimi Aki Sihvonen ja äänitysassistenttina Leevi Kohonen. Pauli Saastamoinen vastasi masteroinnista.

Tampereen konsertissaan Mikko Kuustonen esitteli yhtyeensä kanssa tuoreen levynsä materiaalia peräti kuuden laulun verran. Solisteina saivat laulaa ja soittaa myös kahden kappaleen ajan sekä Mirkka Paajanen että Heikki Silvennoinen. Mikko Kuustonen heltyi laulaen myös omien laulujensa lisäksi kaksi muiden tekijöiden kappaletta. Kummallakin konsertin puoliskolla saliin tarjoiltiin yksitoista laulua eli yhteensä kaksikymmentäkaksi kappaletta koko musiikkituokion aikana.

Konsertin avasi jykevästi uudesta materiaalista Shanghaijaa, jonka jälkeen herkisteltiin vanhempia kuulijoita Onnentytöllä. Ennen illan yllätysvierailijaa kuultiin vielä uuden CD-levyn materiaalista Karhupuisto ja Lentää osaisin. Tässä vaiheessa yleisön riemuksi lavalle marssitettiin Heikki Silvennoinen, joka aplodeista innostuneina tokaisi Mikolle, että Kuustonen on kyllä kuuluisa, mutta hän on suosittu – ja sillä on vissi ero! Vanhoja verestellessä soi tässä yhteydessä salissa vanha Q.Stone-hitti Waiting For The Dawn – tällä kertaa kuitenkin suomeksi – Vielä vähän aikaa, joka laulu on Silvennoisen ja Kuustosen yhteisesti tekemä. Vielä Heikki Silvennoinen sai laulaa oman soolakappaleen, kappaleen, joka oli kuin kopio Carlos Santanan tutuksi tekemästä takavuosien lattarista, Black magic woman.

Nuori soittajakunta pääsi seuraavaksi tunnelmoimaan akustisempia versioita Mikko Kuustosen vanhemmasta tuotannosta; Kaktusviinan äärellä päästiin esittelemään steelkitaran soitantaa – Mikko lohkaisi tätä kyseistä soitinta esitellessään, että sillä on myös lyhennetty ennen konserttia hänen housunsakin – ja näin Singer–songwriter joutui käsitteenä mankeliin. Mikko Kuustosen Jerusalemiin sai myös seesteisemmän käsittelyn. Nyt oli Mirkka Paajasen vuoro esitellä soolonumeronsa omalta uutukaiselta soololevyltään, Jää. Lopun ajan konsertin ensimmäisestä puoliskosta jakoivat Mikko Kuustosen vanhemmasta tuotannosta omat kappaleet Ei kyyneltäkään ja Aurora.

Jälkimmäinen puolisko Tampereen konsertista lähti väliajan jälkeen liikkeelle Mikon omalla kappaleella Abrakadabra. Kolme seuraavaa laulua esitteli jälleen uuden CD-levyn tuotantoa: Käpälämäkeen, Anna mennä, Anna sekä Hiljaista ja hyvää. Vielä ennen vierasmateriaalin esittelyä yleisö pääsi nauttimaan duoetosta – laulajina Mirkka Paajanen ja Mikko Kuustonen – Kultainen sydän ja palava mieli, joka edusti jälleen Kuustosen vanhempaa tuotantoa. Nyt Kuustonen uskaltautui persoonallisiin tulkintoihin toisten kappaleista. Ensin esiteltiin Ismo Vuorisen sävellys ja Mikael Gabrielin sanoitus, Viimeisen kerran. Heikki Harman sävellys ja sanoitus (Hector) joutui vyörytykseen, kun Woyzeck runnottiin ilmoille.

Konsertin loppuosan muodostivat jo tutut Kuustosen laulut, kun varsinaisen virallisen ohjelman puitteissa soivat vielä Taikuri ja Taivas varjele. Yleisölle oli jo ennätetty palkinnoksi runsaista aplodeista luvata riemullista jälleennäkemistä ja ylimääräistä musisointia, jota sitten saatiinkin kahden kappaleen verran. Ensin yleisöä laulatettiin laululla Enkelit lentää sun uniin ja loppulauluna soi 11. hetki. Vielä tunti konsertin jälkeen Mikko Kuustonen valokuvautti itseään ja signeerasi levyjään innokkaimmille ihailijoilleen Tampere-talon aulassa.

”Uskon ja toivon, ettei maailmalla reissaaminen ole kuitenkaan vieraannuttanut minua suomalaisesta arjesta. Ehkä lauluntekijänä matkustaminen on tehnyt omasta maailmastani moniarvoisemman. Elän jatkuvassa virikkeiden virrassa. Laulujen aiheet eivät lopu; lauluja olisi kirjoitettavana paljon enemmän kuin mihin pystyn tai mitä osaan. [-] Laulut syntyvätkin viime kädessä kuulijan päässä. Kuulijoiden kyky elää todeksi musiikkia on joskus häikäisevä, enkä halua missään nimessä sorkkia tai ’oikaista’ tätä kokemusta”.

Mikko Kuustonen, Musa.fi/Merja Kiviluoma 2/2003