tiistai 28. helmikuuta 2017



Viulisti Lotta Laaksonen.
Sunnuntaina 26.2.2017 soi klo 15 Tampere-talon pienessä salissa Faunien iltapäivä, kamarimusiikkikonsertti. Konsertin alkuosa koostui pienemmistä sävelhelmistä: Johan Halvorsenin Passacaglia g-molli Händelin teemasta, Alexander Glazunovin Elegia op. 44 sekä Camille Saint-Saëns Cavatine op. 144. Loppuosan kamarikonsertista täytti Bedřich Smetanan Jousikvartetto nro 1 e-molli ”Elämästäni”.

Johan Halvorsen (s. 15.3.1864 ja k. 4.12.1935) oli norjalainen säveltäjä, kapellimestari ja viulisti, jota pidettiin jo varhain lahjakkaana viulistina. Musiikillisen opetuksen alkuun hän sai Oslossa (ent. Kristiania) ja Tukholmassa ja hänestä tuli ensin konserttimestari Bergenissä, ennen kuin liittyi Leipzigin Gewandhaus Orkesteriin. Skotlannissa hän toimi myös konserttimestarina, oli musiikin professorina Helsingissä, kunnes jatkoi jälleen musiikin opiskeluaan Pietarissa ja Leipzigissa sekä Berliinissä ja Liégessä. Vuonna 1893 Halvorsen palasi Norjaan johtamaan Bergenin Filharmonista Orkesteria, jonka konserttimestarina hän oli toiminut vuodesta 1885 lähtien. Vuodesta 1899 lähtien hän johti juuri perustettua Oslon Kansallisteatterin orkesteria, jota tointa hän hoiti 30 vuotta, eläköitymiseensä asti vuonna 1929. Kansallisteatterivuosinaan hän johti yli 30 oopperaa ja teki musiikin yli 30 näytelmään. Eläkkeellä ollessaan Halvorsen sävelsi kolme sinfoniaa ja kaksi tunnettua Norjalaista Rapsodiaa.
Johan Halvorsen.

Vuodelta 1897 on Johan Halvorsenin ehkä yksi tunnetuimmista sävellyksistä Passacaglia g-molli Georg Frideric Händelin teemasta (6. Cembalokonsertto HWV 432) viululle ja alttoviululle. Teoksen soittivat Tampere Filharmonian vuorotteleva 1. konserttimestari Anton Chausovskii ja Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriosta esittävän taiteen ja pedagogiikan linjalta vuonna 2006 valmistunut alttoviulisti ja kamarimuusikko Marina Iuzik.

Alexander Konstantinovich Glazunov (s. 10.8.1865 ja k. 21.3.1936) oli venäläinen säveltäjä, musiikinopettaja ja kapellimestari, joka toimi Pietarin konservatorion johtajana vuodet 1905-1928. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Dmitri Shostakovich. Glazunov teki kiertueen Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuonna 1928 ja asettui asumaan Pariisiin vuonna 1929 terveydellisistä syistä. Samana vuonna hän avioitui Olga Nikolayevna Gavrilovan (1875-1968) kanssa ja adoptoi Olgan tyttären, Elenan.
Alexander Glazunov.

Elegia op. 44 on sävellys vuodelta 1893 alttoviululle ja pianolle, jonka Glazunov teki vasta edesmenneille Anton Rubinsteinille ja Pjotr Iljitš Tšaikovskille. Alttoviulistina teoksessa soitti vuonna 1998 Viron musiikkiakatemiasta valmistunut Taavi Nachtigall, jonka opettajana toimi Peeter Paemurru. Hän on ollut mukana monilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Igor Bezrodny ja Aleksander Bobrovski. Vuodesta 2001 lähtien hän on soittanut alttoviulua Tampere Filharmoniassa ja lisäksi Viron Kansallisessa Sinfoniaorkesterissa. Hän soittaa mielellään myös kamarimusiikkia.

Elegiassa piano-osuudet soitti vuonna 2003 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta Martti Raution oppilaana valmistunut musiikkipedagogi Ville Hautakangas, joka suoritti pianonsoiton A-kurssitutkinnon parhaalla arvosanalla vuonna 2005 opettajanaan Lauri Väinmaa. Vuonna 2000 Hautakangas sai 2. palkinnon Leevi Madetoja-pianokilpailussa. Kevään 2001 hän opiskeli Berliinissä Hanns Eisler-musiikkikorkeakoulussa professori Georg Savan johdolla ja Hautakangas on toiminut Tampere Filharmonian pianistina ja kosketinsoittajana vuodesta 2002 alkaen. Tämän lisäksi Hautakangas opettaa pianonsoittoa Tampereen Musiikkiakatemiassa sekä soittaa nykymusiikkiyhtye  TampereRaw’n jäsenenä.
Charles Camille Saint-Saëns.

Aivan kuten alttoviululle, myös pasuunalle on kirjoitettu soolosoittimena varsin vähän soitettavaa. Charles Camille Saint-Saëns (s. 9.10.1835 ja k. 16.12.1921), ranskalainen säveltäjä, kapellimestari, urkuri ja pianisti sävelsi lyyrisen ooppera-aariansa Cavatine op. 144 pasuunalle ja pianolle. Pasuunaosuuden puhalteli vuodesta 2003 Tampere Filharmonian pasuunan äänenjohtajana toiminut Antti Hirvonen, joka opiskeli vuosina 1997-2005 Sibelius-Akatemiassa pasuunansoittoa Teppo Alestalon ja Simo Kanervan ohjauksessa. Hirvonen on myöhemmin täydentänyt opintojaan mm. Malmön musiikkikorkeakoulussa ja Rotterdamin konservatoriossa.

Piano-osuudet teoksessa soitti musiikin maisteri Hanna-Leena Savolainen, joka on opiskellut Lahden konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hanna-Leena Savolainen on voittanut sekä Leevi Madetoja että Sally Westerdahl-pianokilpailut. Savolainen työskentelee nykyään Valkeakosken musiikkiopistossa pianonsoitonopettajana ja säestäjänä. Hän on myös Kiteen kamarikonsertit-festivaalin perustajajäseniä ja kuuluu festivaalin suunnitteluryhmään. Savolainen on hyvin aktiivinen esiintyjä ja soittaa mielellään varsinkin kamarimusiikkia.

Väliajan tuulettumisen jälkeen Faunien iltapäivä jatkui Bedřich Smetanan (s. 2.3.1824 ja k. 12.5.1884) ohjelmallisella ja omaelämäkertaisella Jousikvartetolla nro 1 e-molli, joka valmistui säveltäjältä vuonna 1876. Säveltäjä oli tuolloin jo kuuro. Teoksen osat seuraavat säveltäjänsä elämänvaiheita; I Allegro vivo appasionata – kertoo säveltäjän omistautumisesta taiteelleen sekä kaipauksesta. II Allegro moderato á la Polka – kuvaa nuorta, innokasta tanssijaa ja tanssimusiikin säveltäjää. III Largo sostenuto – lyyrinen osa kuvailee ensirakkautta, avioitumista vaimon kanssa. IV Vivace – tinnitystä ja kuulon menetystä (korkea e). Säveltäjän muutettua maaseudun rauhaan hän kaipasi kuitenkin takaisin kaupunkiin ja ystäviensä luokse. Kvarteton neljä osaa on kuin neljän hyvän ystävän keskustelua. Jousikvarteton lumosivat yleisölle Tampere Filharmonian soittajat: Katri Nikkanen (viulu), Lotta Laaksonen (viulu), Kimmo Kivivuori (alttoviulu) ja Sampo Liukko (sello).
Bedřich Smetana.

Valkeakosken musiikkiopiston viulunsoiton lehtori, Katri Nikkanen valmistui vuonna 2001 Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Nikkanen on täydentänyt musiikkiopintojaan monilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Viktor Libermann, Yair Kless, Ana Schumanchenko sekä Pierre Amoyalin. Nikkanen soitti Tampere Filharmonian solistina vuonna 2008 ja pitänyt myös omia konsertteja ja on kysytty kamarimuusikko. Tällä hetkellä hän on varkavapaalla 3. konserttimestarin toimesta Tampere Filharmoniasta.

Lotta Laaksonen aloitti Jyväskylässä viulunsoiton ammattiopinnot vuonna 1998 ja valmistui Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta muusikoksi vuonna 2006 opettajanaan Ari Angervo. Solistina Laaksonen on soittanut mm. Seinäjoen kaupunginorkesterissa ja Jyväskylä Sinfoniassa sekä ollut mukana useilla mestarikursseilla. Tampere Filharmonian I viulunsoittajana hän on ollut syksystä 2009 lähtien.

Kimmo Kivivuori suoritti diplomin vuonna 1987. Hän opiskeli soittoa Kölnin musiikkikorkeakoulussa Rainer Moogin johdolla ja Sibelius-Akatemiassa Jouko Mansneruksen ja Matti Hirvikankaan ohjauksessa. Tampere Filharmoniassa hän aloitti alttoviulistina vuonna 1982 ja orkesterin alttoviulujen varaäänenjohtajana Kimmo Kivivuori on toiminut vuodesta 1984. Kimmo Kivivuorta on voinut kuulla myös mm. Eduard-kvartetissa soittamassa.

Vuonna 1982 suoritti diplomin Sibelius-Akatemiassa Arto Noraksen ja Raimo Sariolan ohjauksessa sellisti Sampo Liukko. Hän on soittanut useiden orkestereidemme solistina sekä kamarimuusikkona mm. Venäjällä ja Unkarissa. Liukko on soittanut myös Eduard-kvartetissa ja nykyisin hän soittaa Tampere Chamber-kamariorkesterissa. Sampo Liukko toimi vuosina 1981-2010 Tampere Filharmonian sellojen äänenjohtajana ja toimii nykyisinkin sellonsoittajana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti