Viulisti Lotta Laaksonen.
Sunnuntaina
26.2.2017 soi klo 15 Tampere-talon pienessä salissa Faunien iltapäivä,
kamarimusiikkikonsertti. Konsertin alkuosa koostui pienemmistä sävelhelmistä:
Johan Halvorsenin Passacaglia g-molli Händelin teemasta, Alexander Glazunovin
Elegia op. 44 sekä Camille Saint-Saëns Cavatine op. 144. Loppuosan
kamarikonsertista täytti Bedřich Smetanan Jousikvartetto nro 1 e-molli
”Elämästäni”.
Johan
Halvorsen (s. 15.3.1864 ja k. 4.12.1935) oli norjalainen säveltäjä,
kapellimestari ja viulisti, jota pidettiin jo varhain lahjakkaana viulistina.
Musiikillisen opetuksen alkuun hän sai Oslossa (ent. Kristiania) ja Tukholmassa
ja hänestä tuli ensin konserttimestari Bergenissä, ennen kuin liittyi Leipzigin
Gewandhaus Orkesteriin. Skotlannissa hän toimi myös konserttimestarina, oli
musiikin professorina Helsingissä, kunnes jatkoi jälleen musiikin opiskeluaan
Pietarissa ja Leipzigissa sekä Berliinissä ja Liégessä. Vuonna 1893 Halvorsen
palasi Norjaan johtamaan Bergenin Filharmonista Orkesteria, jonka
konserttimestarina hän oli toiminut vuodesta 1885 lähtien. Vuodesta 1899
lähtien hän johti juuri perustettua Oslon Kansallisteatterin orkesteria, jota
tointa hän hoiti 30 vuotta, eläköitymiseensä asti vuonna 1929. Kansallisteatterivuosinaan
hän johti yli 30 oopperaa ja teki musiikin yli 30 näytelmään. Eläkkeellä
ollessaan Halvorsen sävelsi kolme sinfoniaa ja kaksi tunnettua Norjalaista
Rapsodiaa.
Johan Halvorsen.
Vuodelta 1897
on Johan Halvorsenin ehkä yksi tunnetuimmista sävellyksistä Passacaglia g-molli
Georg Frideric Händelin teemasta (6. Cembalokonsertto HWV 432) viululle ja
alttoviululle. Teoksen soittivat Tampere Filharmonian vuorotteleva 1.
konserttimestari Anton Chausovskii ja Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriosta
esittävän taiteen ja pedagogiikan linjalta vuonna 2006 valmistunut alttoviulisti
ja kamarimuusikko Marina Iuzik.
Alexander
Konstantinovich Glazunov (s. 10.8.1865 ja k. 21.3.1936) oli venäläinen
säveltäjä, musiikinopettaja ja kapellimestari, joka toimi Pietarin
konservatorion johtajana vuodet 1905-1928. Hänen tunnetuin oppilaansa oli
Dmitri Shostakovich. Glazunov teki kiertueen Euroopassa ja Yhdysvalloissa
vuonna 1928 ja asettui asumaan Pariisiin vuonna 1929 terveydellisistä syistä.
Samana vuonna hän avioitui Olga Nikolayevna Gavrilovan (1875-1968) kanssa ja
adoptoi Olgan tyttären, Elenan.
Alexander Glazunov.
Elegia op. 44
on sävellys vuodelta 1893 alttoviululle ja pianolle, jonka Glazunov teki vasta
edesmenneille Anton Rubinsteinille ja Pjotr Iljitš Tšaikovskille.
Alttoviulistina teoksessa soitti vuonna 1998 Viron musiikkiakatemiasta valmistunut
Taavi Nachtigall, jonka opettajana toimi Peeter Paemurru. Hän on ollut mukana
monilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Igor Bezrodny ja Aleksander
Bobrovski. Vuodesta 2001 lähtien hän on soittanut alttoviulua Tampere
Filharmoniassa ja lisäksi Viron Kansallisessa Sinfoniaorkesterissa. Hän soittaa
mielellään myös kamarimusiikkia.
Elegiassa
piano-osuudet soitti vuonna 2003 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta Martti
Raution oppilaana valmistunut musiikkipedagogi Ville Hautakangas, joka suoritti
pianonsoiton A-kurssitutkinnon parhaalla arvosanalla vuonna 2005 opettajanaan
Lauri Väinmaa. Vuonna 2000 Hautakangas sai 2. palkinnon Leevi
Madetoja-pianokilpailussa. Kevään 2001 hän opiskeli Berliinissä Hanns
Eisler-musiikkikorkeakoulussa professori Georg Savan johdolla ja Hautakangas on
toiminut Tampere Filharmonian pianistina ja kosketinsoittajana vuodesta 2002
alkaen. Tämän lisäksi Hautakangas opettaa pianonsoittoa Tampereen
Musiikkiakatemiassa sekä soittaa nykymusiikkiyhtye TampereRaw’n jäsenenä.
Charles Camille Saint-Saëns.
Aivan kuten
alttoviululle, myös pasuunalle on kirjoitettu soolosoittimena varsin vähän
soitettavaa. Charles Camille Saint-Saëns (s. 9.10.1835 ja k. 16.12.1921),
ranskalainen säveltäjä, kapellimestari, urkuri ja pianisti sävelsi lyyrisen
ooppera-aariansa Cavatine op. 144 pasuunalle ja pianolle. Pasuunaosuuden
puhalteli vuodesta 2003 Tampere Filharmonian pasuunan äänenjohtajana toiminut
Antti Hirvonen, joka opiskeli vuosina 1997-2005 Sibelius-Akatemiassa
pasuunansoittoa Teppo Alestalon ja Simo Kanervan ohjauksessa. Hirvonen on
myöhemmin täydentänyt opintojaan mm. Malmön musiikkikorkeakoulussa ja
Rotterdamin konservatoriossa.
Piano-osuudet
teoksessa soitti musiikin maisteri Hanna-Leena Savolainen, joka on opiskellut
Lahden konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hanna-Leena Savolainen on
voittanut sekä Leevi Madetoja että Sally Westerdahl-pianokilpailut. Savolainen
työskentelee nykyään Valkeakosken musiikkiopistossa pianonsoitonopettajana ja
säestäjänä. Hän on myös Kiteen kamarikonsertit-festivaalin perustajajäseniä ja
kuuluu festivaalin suunnitteluryhmään. Savolainen on hyvin aktiivinen esiintyjä
ja soittaa mielellään varsinkin kamarimusiikkia.
Väliajan
tuulettumisen jälkeen Faunien iltapäivä jatkui Bedřich Smetanan (s. 2.3.1824 ja
k. 12.5.1884) ohjelmallisella ja omaelämäkertaisella Jousikvartetolla nro 1
e-molli, joka valmistui säveltäjältä vuonna 1876. Säveltäjä oli tuolloin jo
kuuro. Teoksen osat seuraavat säveltäjänsä elämänvaiheita; I Allegro vivo
appasionata – kertoo säveltäjän omistautumisesta taiteelleen sekä kaipauksesta.
II Allegro moderato á la Polka – kuvaa nuorta, innokasta tanssijaa ja
tanssimusiikin säveltäjää. III Largo sostenuto – lyyrinen osa kuvailee
ensirakkautta, avioitumista vaimon kanssa. IV Vivace – tinnitystä ja kuulon
menetystä (korkea e). Säveltäjän muutettua maaseudun rauhaan hän kaipasi
kuitenkin takaisin kaupunkiin ja ystäviensä luokse. Kvarteton neljä osaa on
kuin neljän hyvän ystävän keskustelua. Jousikvarteton lumosivat yleisölle
Tampere Filharmonian soittajat: Katri Nikkanen (viulu), Lotta Laaksonen
(viulu), Kimmo Kivivuori (alttoviulu) ja Sampo Liukko (sello).
Bedřich Smetana.
Valkeakosken
musiikkiopiston viulunsoiton lehtori, Katri Nikkanen valmistui vuonna 2001
Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Nikkanen on täydentänyt
musiikkiopintojaan monilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Viktor Libermann,
Yair Kless, Ana Schumanchenko sekä Pierre Amoyalin. Nikkanen soitti Tampere
Filharmonian solistina vuonna 2008 ja pitänyt myös omia konsertteja ja on kysytty
kamarimuusikko. Tällä hetkellä hän on varkavapaalla 3. konserttimestarin
toimesta Tampere Filharmoniasta.
Lotta
Laaksonen aloitti Jyväskylässä viulunsoiton ammattiopinnot vuonna 1998 ja
valmistui Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta muusikoksi vuonna 2006
opettajanaan Ari Angervo. Solistina Laaksonen on soittanut mm. Seinäjoen
kaupunginorkesterissa ja Jyväskylä Sinfoniassa sekä ollut mukana useilla
mestarikursseilla. Tampere Filharmonian I viulunsoittajana hän on ollut
syksystä 2009 lähtien.
Kimmo
Kivivuori suoritti diplomin vuonna 1987. Hän opiskeli soittoa Kölnin
musiikkikorkeakoulussa Rainer Moogin johdolla ja Sibelius-Akatemiassa Jouko
Mansneruksen ja Matti Hirvikankaan ohjauksessa. Tampere Filharmoniassa hän
aloitti alttoviulistina vuonna 1982 ja orkesterin alttoviulujen
varaäänenjohtajana Kimmo Kivivuori on toiminut vuodesta 1984. Kimmo Kivivuorta
on voinut kuulla myös mm. Eduard-kvartetissa soittamassa.
Vuonna 1982
suoritti diplomin Sibelius-Akatemiassa Arto Noraksen ja Raimo Sariolan ohjauksessa
sellisti Sampo Liukko. Hän on soittanut useiden orkestereidemme solistina sekä
kamarimuusikkona mm. Venäjällä ja Unkarissa. Liukko on soittanut myös
Eduard-kvartetissa ja nykyisin hän soittaa Tampere Chamber-kamariorkesterissa.
Sampo Liukko toimi vuosina 1981-2010 Tampere Filharmonian sellojen
äänenjohtajana ja toimii nykyisinkin sellonsoittajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti