”Uusien lääkkeiden hinnoittelu perustuu niiden arvoon potilaille, terveydenhoidolle ja yhteiskunnalle. Otamme huomioon tulotasot, paikalliset rajoitukset maksukyvyssä ja taloudelliset realiteetit ja ylläpidämme samalla liiketoimintamme kannattavuutta.” Näin ilmoittaa lääkeyhtiö Novartis, Sveitsi, ja jatkaa: ”Uutta yhteen hoitokertaan perustuvaa syöpähoitoa on verrattava lääkehoitoon, joka kestää potilaan koko elämän.”

Lääketeollisuus on pelottavan vahva toimija maailmassa, joka myös piilovaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin monin tavoin. Lääketeollisuus esim. painostaa, lobbaa ja vaikuttaa ohi päätöksenteon halutessaan jotakin itselleen. Lääkkeiden valmistajat tekevät käsittämättömän suuria voittoja tavallisten ihmisten terveydestä piittaamatta. Samoin lääkevalmistajat vähättelevät lääkkeiden aiheuttamia riskejä ja haitallisia sivuvaikutuksia. Kun Yhdysvalloissa FDA – vuonna 1906 perustettu Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto - on antanut lääkkeen valmistajalle myyntiluvan, on valmistajalla täysi vapaus hinnoitella valmistamansa lääke itse täysin vapaasti. Poliitikoilla ei ole Yhdysvalloissa mitään keinoja rajoittaa tai alentaa lääkkeiden korkeita hintoja. Sekä rebuplikaanit että demokraatit ovat vuoroin yrittäneet alentaa Yhdysvalloissa lääkkeiden hintoja, mutta täysin turhaan.

Tässä on esimerkki vain yhdestä ylihinnoitellusta lääkkeestä, joka nosti valmistajansa nauttimat tulot lääkkeestä täysin uudelle tasolle. Kyse on lääkeyhtiö Gileadin hepatiitti C-hoitoon valmistamasta lääkkeestä, joka kolmessa kuukaudessa valmistajansa mukaan tappaa maksasairauden tuhoamalla sen aiheuttaman viruksen. Lääkeyhtiö Gileadin valmistama lääke on nimeltään Sovaldi ja tämä lääke tuotiin Yhdysvaltojen markkinoille vuonna 2014. Kolme kuukautta kestävä hoito Sovaldi-lääkkeellä maksaa 84 000 dollaria, tuhat dollaria tabletilta. Lääkettä valmistaa vuonna 1987 perustettu Gilead Sciences, Inc., ja yrityksen pääkonttori sijaitsee Foster Cityssä, Kaliforniassa. Lääkeyhtiöllä oli viime vuonna lähes yhtä paljon työntekijöitä, kuin Tampereen kaupungilla on henkilöstöä eli noin 14 400 henkilöä.

Lääkäri Michael L. Riordan.

Biofarmaseuttiyrityksen perusti kesäkuussa 1987 lääkäri Michael L. Riordan aluksi nimellä Oligogen. Lääkeyhtiön alkuperäinen nimi viittaa oligomeereihin, jotka ovat pieniä DNA-säikeitä, joita käytetään geneettisten sekvenssien kohdistamiseen. Lääkeyhtiö Gilead listautui Nasdaqiin vuonna 1992. Lääkeyhtiön menestyslääkkeitä ovat olleet mm. flunssaa hoitava viruslääke Tamiflu ja silmän verkkokalvon infektiota hoitava viruslääke Vistide. Riordan on valmistunut Washingtonin yliopistosta St. Louisista, John Hopkins School of Medicinestä ja Harvard Business Schoolista. Yritystä olivat Riordanin kanssa perustamassa kemian professori Peter Dervan Caltechista, tutkija ja professori Doug A. Melton Harvardista ja tutkija sekä tohtori Harold M. Weintraub Fred Hutchinsonin syöpätutkimuskeskuksesta. Toimitusjohtaja Riordan pestasi yritykseensä myös tieteellisiksi neuvonantajiksi mm. yhdysvaltalaisen Nobel-palkitun tiedemiehen, Harold Eliot Varmus (s. 18.12.1939), joka johti vuosian 1993-1999 National Institutes of Healthiä ja vuosina 2010-2015 National Cancer Institutenia sekä biologi Jack William Szostakin (s. 9.11.1952), joka on myös Nobel-palkittu tiedemies. Riskipääomayritys Menlo Ventures teki kahden miljoonan dollarin sijoituksen Gileadiin.

Lääkeyhtiö Gileadilla ei ollut kuitenkaan yhtään mitään tekemistä Sovaldi-lääkkeen tutkimuksen ja kehittämisen kanssa; Gilead osti lääkeyhtiö Pharmassetin ja näin sai haltuunsa tämän Sovaldin-lääkkeen. Lääkeyhtiö Gileadia selvästi kiinnostaa hyvin harvinaiset sairaudet, jotka ovat samalla kuitenkin hyvin hengenvaarallisia sairauksia. Tätä kautta lääkkeille voidaan määritellä pöyristyttävän korkeita hintoja. Gileadin myyntituotot voivat olla jopa 32,5 miljardia dollaria ja vuosikertomuksen mukaan 55 prosenttia siitä on puhdasta voittoa. Yhtiö toi Sovaldi-lääkkeen Euroopan markkinoille puolet alhaisemmalla hinnalla. Näin kolmen kuukauden lääkehoidon hinnaksi tuli 42 000 euroa. Sairastavat potilaat kuitenkin raivostuivat lääkkeen hinnoittelusta. Médecins du monde-järjestö käynnisti tiedotuskampanjan, sillä yksin Ranskassa oli 230 000 maksasairautta sairastavaa potilasta. Näin suurelle ja maksavalle ihmisjoukolle selvisi, miten lääkkeellä rahastetaan häikäilemättömästi. Lääkeyhtiöille tällainen toiminta on vain hyvin kannattavaa taloudellista toimintaa, jossa ei tarvitse ajatella potilaiden etuja laisinkaan. Myöhemmin vielä lääkeyhtiö Gilead joutui laskemaan tämän lääkkeen kolmen kuukauden hoitohintaa erittäin tiukkojen viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen 24 000 euroon. Maailmanlaajuisesti 71 miljoonaa ihmistä kärsii hepatiitti C-viruksesta. Lääkkeiden uskomattomia hintoja yritetään laskea mm. rinnakkaisvalmisteiden avulla. Mylan-lääkeyhtiön rinnakkaisvalmiste hepatiitti C-viruksen hoitoon maksaa tällä hetkellä alle 80 dollaria, mutta sitä myydään ainoastaan kehittyvissä maissa. Pohjoisella pallonpuoliskolla maksasairauden hoito em. lääkkeellä maksaa edelleen kymmeniä tuhansia euroja.

Globaali koronakriisi Sars-Covid19 kasvatti huikeasti lääketeollisuuden voittoja. Maaliskuun alussa vuonna 2020 kaikki suuret lääkevalmistajat ilmoittivat etsivänsä hoitoa koronatautiin ja rokotetta, jolla voisi suojautua tautia levittävää virusta vastaan. Ennen kuin koronapandemia ennätti levitä Yhdysvaltoihin Valkoisessa talossa Washingtonissa käytiin neuvotteluja suurimpien lääkevalmistajien kanssa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapasi Valkoisessa talossa suurten lääkevalmistajien edustajia. Hepatiitti C-hoidon patentti on merkinnyt amerikkalaiselle Gileadin lääketehtaalle suuret omaisuudet. Giliadin pääjohtaja esitteli mielestään lupaavan lääkkeen koronan hoitoon. Kliinisiä kokeita lääkkeellä tehtiin hänen mukaansa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Lääkettä oli lääkeyhtiön mukaan kehitelty vuosikymmenet ebolan hoitoon ja se oli viruslääke nimeltä Remdesiviiri. Jostain syystä lääke ei ollut päätynyt ebolan hoitoon ja lääkettä oli jäänyt yhtiön varastoon. Lääkeyhtiössä havaittiin, että tätä lääkettä voitaisiin ehkä käyttää COVID-19 taudin hoitoon.

Ennen kliinisten kokeiden aloittamista lääkeyhtiö Gilead haki tälle lääkkeelleen patenttia melkein 70:ssä maassa. Vaikka hoitoa ei oltu hyväksytty, Gilead-yhtiö hyötyi suuresti amerikkalaisesta julkisesta rahoituksesta. Julkista rahoitusta oli tullut 79 miljoonaa dollaria kliinisiin tutkimuksiin eri yliopistoissa. Kun koronapandemia puhkesi, lääkeyhtiö Gilead haki tälle lääkkeelleen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirastolta (FDA) erikoisstatusta. Lääkeyhtiö Gilead yritti käyttää hyväksi Yhdysvaltojen harvinaislääkkeitä koskevaa lakia; harvinaislääkkeillä hoidetaan hyvin harvinaisia sairauksia. Sellaisen lääkkeen statuksen saa Yhdysvalloissa lääke, jota tarvitsee hoitoonsa alle 200 000 henkilöä. Tämän lain tarkoitus on kannustaa lääkeyhtiöitä kehittämään lääkkeitä sairauksiin, joista kärsii vain alle 200 000 henkilöä.

23.3.2020 koronavirustartunnan oli saanut jo 360 000 henkilöä maailmassa, mutta amerikkalaisia oli siihen mennessä sairastunut koronatautiin alle 40 000 henkilöä. FDA eli elintarvike- ja lääkevirasto myönsi harvinaislääkestatuksen lääkeyhtiö Gileadin Remdesiviirille. Siten lääkeyhtiö Gilead sai lääkkeelleen monopoliaseman seitsemän vuoden ajaksi. Harvinaislääkestatus antaa lääkkeelle erityisoikeuksia: lääkkeen pääsy markkinoille nopeutuu, lääke saa nopeammin myyntiluvan sekä suojan patentille 20 vuodeksi. Yhdessä nämä muodostavat kaupallisen yksinoikeuden lääkkeeseen. Vaikka sitten rinnakkaisvalmisteita hyväksyttäisiin markkinoille, niitä ei voitaisi myydä maassa, jossa lääkkeen yksinoikeus on myönnetty. Tämä harvinaislääkestatus antaa saajalleen myös merkittävän veroedun.

Presidentti Donald Trump.

Kuluttajajärjestö Public Citizen paljasti tämän lääkeskandaalin. Lääkeyhtiö Gilead tiesi hakemusta tehdessään, että tähän koronatautiin tulee sairastumaan paljon enemmän ihmisiä, kuin 200 000 henkilöä, mutta sitä se ei kertonut valitettavasti viranomaisille. Senaattori Bernie Sanders vaati presidentti Donald Trumpia perumaan harvinaislääkestatuksen lääkeyhtiö Gileadilta. Hallinto joutui lopulta perääntymään skandaalin vuoksi; harvinaislääkestatus ei kuulu lääkkeelle, jolla hoidetaan maailmanlaajuista pandemiaa. Siinä tapauksessa rikotaan jo immateriaalioikeuksien periaatetta, jos lääkeyhtiö saa patentin täysin perusteettomasti.

Lääkeyhtiö Gileadin pääjohtaja ilmoitti, että julkisen sektorin tutkimuslaboratoriot kaikkialla maailmassa saavat jatkaa Remdesiviiri-hoidon tutkimista ja testaamista koronaan vakavasti sairastuneilla. Lääkeyhtiö Gilead jatkoi kuitenkin lobbaamistaan saadakseen nopean markkinointiluvan. Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA on lääketeollisuuden talutusnuorassa. Lääkeyhtiöt maksavat lääkkeidensä pääsystä markkinoille sille lääkeviraston osastolle, joka arvioi uusia lääkkeitä. Osasto, joka vastaa arvioinnista on siten riippuvainen lääkeyhtiöistä, joita sen tulisi säännellä. Tämä riippuvuussuhde on poikkeuksetta lääkeyhtiöille sopivaa, koska siitä seuraa, että lääkkeiden arvioinnista vastaava viraston osasto on lääkeyhtiölle myötämielinen. Tämä tilanne aiheuttaa pahan eturistiriidan; osaston kuuluisi saada riittävä rahoitus puolueettomasti, ettei tällaista eturistiriitaa syntyisi. Presidentti Donald Trump ilmoitti 1.5.2020 tapaamisessaan lääkeyhtiö Gileadin pääjohtajalle, että Remdesiviirin käytölle Yhdysvalloissa oli myönnetty poikkeuslupa.