Jos
haluat saada auringosta D-vitamiinia tehokkaasti, on syytä nauttia
kokovartalolle auringon UVB-säteilyä ilman mitään aurinkovoiteita
ja vain sen aikaa – ehkä n. 15 min – että ihosi ei ehdi
punoittua. Tuossa ajassa kesäisin vaaleaihoisen ihmisen iho ennättää
tuottaa jopa 250 µg
D-vitamiinia. Tiedossa ei myöskään ole, että auringon
UVB-säteilylle olisi voinut altistua siinä määrin, jotta siitä
olisi seurauksena D-vitamiinin liiallisen saannin vuoksi
myrkytystila. Pohjolassa ongelma on valitettavasti se, että meillä
kesälläkin aurinkoista aikaa on niin kovin vähän;
D-vitamiinivarastomme ovat nopeasti kulutettu loppuun ja sen vuoksi
on välttämätöntä saada tämä tarpeellinen vitamiinilisästä,
sillä ravinnon kautta emme yleensä saa sitä riittävästi.
Rasvaista kalaa – lähes ainut runsaan D-vitamiinin lähde –
pitäisi syödä päivittäin n. 350 g tai enemmän sekä
aurinkolomilla pitäisi käydä vähän väliä, jotta D-vitamiinia
saisi tarvittavia määriä. Myös runsas sisätiloissa oleskelu
altistaa D-vitamiinipuutokselle. Jo pitkään on ollut tiedossa, että
varsinkin Pohjoismaissa on selvästi yleistynyt D-vitamiininpuutos,
joka taas altistaa monille muille ongelmille ja sairauksille.
Mikä
tämä D-vitamiini on ja miksi tarvitset sitä välttämättä?
D-vitamiini – joista tärkein on
D3-vitamiini
eli kolekalsiferoli – on rasvaliukoinen vitamiini, mutta samalla se
on myös steroidihormoni, joka vaikuttaa noin kolmensadan elimistömme
geenin toimintaan useissa soluissa. Näin sillä on ilmeisesti
merkittävä vaikutus uskomattoman moneen asiaan kehossamme. Maksa
valmistaa D3-vitamiinista D-vitamiinin varastomuotoa eli
kalsidiolia, jota voidaan labotorion verikokeissa mitata. Suomessa
seerumin kalsidiolin viitearvot ns. terveillä henkilöillä ovat 40
– 80 nmol/l ja hetkittäin runsas auringon UVB-säteily voi nostaa
kalsidiolin tason jopa 100 – 200 nmol/l. Jatkuvasti tulee lisää
tutkimustuloksia, jotka näyttäisivät että D-vitamiininpuutos
altistaisi monille sairauksille; sellaisia ovat ainakin vilustumisten
ja influenssan kaltaiset infektiotaudit, sydänsairaudet, syöpä,
osteoporoosi, masennukset, autismi sekä kivuliaisuus/fibromyalgia.
Jokin
aika sitten tehtiin Yhdysvaltojen pohjoisosassa vanhemmalle väestölle
tutkimus, jossa syötettiin osalle tutkittavia D-vitamiinia ja
lopuille pelkkää plaseboa. Tämän tutkimuksen mukaan riski
sairastua syöpään oli D-vitaamiinia saaneilla merkittävästi
pienempi kuin plaseboa syöneillä. Aivan samanlaisia
tutkimustuloksia on saatu D-vitamiinin vaikutuksesta mm.
influenssien, masennusten ja osteoporoosin ehkäisyn suhteen.
Merkittävä havainto tehtii myös vertailtaessa 18 tutkimuksen
kokonaistuloksia; jälleen osallistujat olivat saaneet D-vitamiinia
ja osa vain plaseboa. Tämä vertailu antoi ymmärtää, että
D-vitamiinia saaneet elivät pidempään – ja ero oli
tieteellisesti merkittävä.
D-vitamiininpuutos
saattaa olla tärkeä tekijä autismin (elinikäinen vamma)
puhkeamisessa tai sen lievemmässä muodossa, jota kutsutaan
Aspergerin oireyhtymäksi. Se on aivojen kehityshäiriö, joka
alentaa sosiaalista vuorovaikutusta muun muassa. Tämä vitsaus on
viime vuosina lisääntynyt huomattavasti länsimaissa. Tutkimukset
ovat vielä keskeneräisiä ja varsinainen syy tähän siis
tuntematon, mutta monet tarkkailututkimukset ovat osoittaneet
raskaana olevien naisten tai pienten lasten D-vitamiininpuutoksella
on yhteyttä autismin kehitykseen.
Ruotsissa
on havaittu suuri riski D-vitamiininpuutokseen varsinkin
somalinaisilla, jotka pukeituvat peittäen ihonsa hyvin tehokkaasti.
Juuri heidän keskuudessaan on havaittu näitä autismitapauksia
poikkeuksellisen paljon ja Ruotsissa Somialiasta tulleet
musliminaiset kutsuvatkin tätä ilmiötä ”ruotsalaiseksi
taudiksi”.
Luonnollisin
tapa saada D-vitamiinia on siis auringon kautta iholle saatu
UVB-säteily, jonka ihomme muodostaa D-vitamiiniksi. Pohjolassa
käytännössä auringosta saamme säteilyä riittävän voimakkaana
vain kesäkuukauksina ja keskipäivän aikaan. Auringon säteilyn
tulisi tulla yli 45 asteen kulmassa, jotta ilmakehä ei suodattaisi
oikeita aallonpituuksia pois. Käytännössä saattaa hyvinkin olla
niin, että emme pärjää ilman D-vitamiinilisää; varsinkin, jos
olemme tummaihoisia tai emme saa D-vitamiini tarpeeksi ravinnosta tai
oleskelemme paljon sisätiloissa.
D-vitamiini
on turvallinen ja halpa tapa hoitaa terveyttään eikä sillä ole
haittavaikutuksia korkeimmillakaan annoksilla, kuin aiemmin luultiin.
Aikaisemmat suositusarvot ovat nykyään muuttuneet! Apteekeista voi
silti vielä olla vaikea löytää aikuiselle ihmiselle käypää
pitoisuutta D-vitamiinivalmistetta; teollisuus ei satsaa tähän
tuotteeseen, koska itse aine on halpaa ja sitä ei voi patentoida.
Siksi myöskään massiivisiin markkinointikampanjoihin ei haaskata
varoja. Onneksi kuitenkin hyvinvarustellut luontaistuotekaupat ja
Internet toimivat tässä asiassa apunamme. Aikuiselle ihmiselle 2
000 – 4 000 IU (kansainvälistä yksikköä) päivässä – joka
vastaa 50 – 100 µg
D-vitamiinia on täysin turvallinen taso ja alle 10-vuotiaalle
lapselle vastaava suositus voisi olla 1 000 IU päivässä eli 25 µg.
Isommalle
miehelle 4 000 IU voi olla sopiva, pienikokoiselle naiselle saattaa 2
000 IU riittää päivässä.
Se vastaa muutamaa minuuttia voimakkaassa auringonpaisteessa. Nämä
annokset eivät aiheuta yliannostuksen vaaraa terveille ihmisille.
(D-vitamiini turvallista jopa 10 000 IU:n annokseen päivittäin,
Vieth R. Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin d
concentrations, and sagety. Am J Clin Nutr 1999;69:842).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti