Tammerkosken kulttuurimaisemaa Tampereella.

Tammerkoski on Tampereella houkutellut teollisuuden harjoittajia ilmaisella koskivoimallaan jo 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 1667 alkoi Tammisaaren Thomasbölessä toimia Suomen ensimäinen käsipaperikone, jonka toimintaa pyöritti Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri Johan Gazelius vanhempi (s. 3.2.1615 ja k. 20.1.1690). Piispa omisti paperikoneen, mutta vastaavaksi paperimestariksi oli palkattu Uppsalasta Bertil Obenher. Tämän tehtaan toiminta päättyi vuonna 1713. Vuonna 1764 Turun lähelle Järvenojan kylään perustettiin Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas, joka antoi työtä kahdeksalle henkilölle. Tämä tehdas valmisti painopaperin lisäksi nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia.

Kruununpyyssä seppänä toimintansa aloittanut Aabraham Häggman (s. 28.11.1733 Kruunupyy ja k. 20.11.1810 Tampere) siirtyi Tampereelle vuonna 1780 ja osti Tammerkosken länsirannalta tontin omille tuotantolaitoksilleen. Häggmann aloitti vuonna 1783 kosken partaalla lumppuja raaka-aineina käyttäneen paperitehtaan toiminnan. Kupariseppä ja tehtailija Häggman harrasti myös tekstiili- ja kuparituotteiden valmistusta sekä tuotti tuotantolaitoksissaan myös tiiliä ja saviruukkuja. Häggmanin omistamat tuotantolaitokset olivat kooltaan kuitenkin hyvin pieniä ja enimmilläänkin hänen palveluksessaan vuonna 1790 oli 15 henkilöä.

Aabraham Häggmanin tehdas siirtyi J. C. Frenckellin omistukseen ja vuonna 1842 Frenckellin tehtaaseen asennettiin Suomen ensimmäinen englantilainen fourdrinier eli tasoviirakone. Nämä paperikoneet saivat ensimmäisen patentin jo vuonna 1799. Englannissa jatkuvatoimiselle paperikoneelle myönnettiin patentti vuonna 1807 ja sen saivat veljekset Fourdrinier ja John Gamble. Vuonna 1840 toimi jo Englannissa 250 paperikonetta.

Näistä vanhoista ja historiallisista ajoista Tammerkosken rannalla on vielä muistoina savupiippu ja rakennus, jossa on aikoinaan toiminut kirjaston lehtienlukusali ja jossa tänä vuonna on tarkoitus aloittaa ravintolatoimintaa. Tämä rakennus sijaitsee Tampereella osoitteessa Puutarhakatu 1. Aivan samassa puistossa tämän rakennuksen kupeessa on Laikunlava, jossa keskiviikkona 30.5.2018 klo 18 musisoi Tampereen Big Band johtajanaan trumpetisti ja kapellimestari Juha Untala. Vuodesta 1977 trumpettia soittanut Juha Untala on toiminut orkesterin kapellimestarina vuodesta 2007 lähtien. Untala opiskeli vuodesta 1989 lähtien Sibelius-Akatemiassa Jouko Harjanteen (s. 21.6.1962 Rauma) – Harjanne on soittanut vuodesta 1984 lähtien Radion sinfoniaorkesterin soolotrumpetistina - ohjauksessa ja suoritti vuonna 1993 trumpetin soiton A-tutkinnon erinomaisin arvioin. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 1996. 

Tampere Big Bandin keskiviikkoisen konsertin säveltäjäniminä olivat mm. Harry Warren (s. 24.12.1893 New York ja k. 22.9.1981 Los Angeles), John William Coltrane (s. 23.9.1926 Hamlet, Pohjois-Carolina ja k. 17.7.1967 Long Island, New York), Thaddeus Joseph Jones (s. 28.3.1923 Pontiac, Michigan ja k. 20.8.1986 Kööpenhamina) ja Samuel Louis Nestico (s. 6.2.1924 Pittsburgh, Pennsylvania). Omana soolonumeronaan Juha Unhala soitti trumpetilla Harry Warrenin sävellyksen Boulevard of Broken Dreams (Särkyneiden toiveen katu). Laulun suomalaisen sanoituksen riimitteli Saukki eli Sauvo Puhtila seuraavasti: On lainaa ilon sekunnitkin, ne surun tunnein maksetaan! Yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä Harry Warren sävelsi tämän kappaleen elokuvaan Moulin Rouge vuonna 1934. Ensimmäisenä sävelmän lauloi Suomessa äänilevylle Helge Pahlmanin yhtyeessä vuonna 1957 laulajanuran aloittanut ja sittemmin Jaakko Salon yhtyeen laulusolistina toiminut Seija Karpiomaa (s. 4.7.1932 Viipuri ja k. 28.6.2002 Helsinki) vuonna 1959 tuottaja, kapellimestari Jaakko Salon sovituksena. Eila Pellinen levytti laulun 17.5.1962 Eino Johannes Virtasen sovituksena. Suomessa kappaleen ovat edellisten lisäksi levyttäneet ainakin Matti Siitonen, Eino Grön, Vieno Kekkonen, Rauni Pekkala, Antti Hautaniemi, Teuvo Oinas, Harri Marstio, Anita Lindgren, Yölintu, Pentti Hietanen, Jörgen Petersen, Ossi Runne, Finlandia -Yhtye ja Twangers.

Al Stefanon orkesterin mukana Jörgen Petersen (kuvassa takarivissä vasemmalla) kulkeutui Suomeen.

2.12.1931 tanskalaiseen, musikaaliseen kauppiasperheeseen Randersissa syntynyt trumpetisti ja sovittaja Lill-Jörgen Petersen soitti Särkyneiden toiveen kadun instrumenttaaliversiona levylle vuonna 1961 ja seuraavana vuonna kappale viihtyi Suomen soittolistojen kärjessä pitkään. Yhdysvaltalainen trumpetinsoitolla aloittanut pasunisti ja orkesterinjohtaja Thomas Francis ”Tommy” Dorsey Jr. (s. 19.11.1905 Mahanoy Plane, Pennsylvania ja k. 26.11.1956 Greenwich, Connecticut) houkutteli Jörgen Peterseniä omaan orkesteriinsa soolotrumpetistiksi jo syksyllä 1956. Tästä sopimuksesta Dorseyn orkesterin kanssa ei sattumoisin koskaan tullut mitään, mutta Tampere ja Tammerkosken rannalla sijainnut Teatteriravintola – talossa on harjoitettu ravintolatoimintaa jo vuodesta 1912 lähtien - liittyvät Jörgen Petersenin elämään hyvin läheisesti. Laikunlava sijaitsee Teatteritalolta vain muutama sata metriä pohjoiseen päin. 

Jörgen Petersenin vaimo Soile ja tytär Lia.

Jo soittourallaan maineeseen päässyt Jörgen Petersen soitti trumpettia Al Stefanon orkesterissa, kun orkesteri vieraili ensikerran soittamassa Tampereen Teatteriravintolassa vappuna 1956. Täällä Jörgen teki kaksi hänen elämänsä kannalta hyvin merkittävää löytöä; ensin löytyi tuleva vaimo, Soile, joka piti kenkäkauppaa kaupungissamme ja joka myöhemmin toimi mallina ja koulutti muitakin malleja Helsingissä. Jörgen tutustui ensi kerran Soileen juuri Tampereen Teatteriravintolassa vappuna 1956. Samassa ravintolassa Jörgen tapasi ensi kerran myös tulevan ystävänsä ja soittokaverinsa, muusikko, säveltäjä ja kapellimestari Rauno Väinämö Lehtisen (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki), joka tuolloin toimi kauppiaana Tammerkosken itäpuolella Koskikadulla toimineessa Westerlundin musiikkiliikkeessä.

Tässä talossa Tampereen Koskikatu 7:ssä toimi pitkään Westerlundin musiikkiliike.