Kuvassa Kuvasiskot; vasemmalla Margit Ekman ja oikealla Eila Marjala.

Museoviraston kuvakokoelmista löytyy laaja Kuvasiskojen 250 000 kuvaa käsittävä negatiivikokoelma, jossa on mukana myös diapositiiveja sekä vedoksia. Tämä kuvakokoelma kattaa kuuden vuosikymmenen mustavalko- ja värinegatiiveja. Kuvasiskojen studion alkuajoilta 1940-luvulta on säilynyt vielä muutamia lasinegatiiveja. Kuvasiskojen studiolla aloitettiin värikuvakokeilut jo vuonna 1955, mutta suurimman maineen keränneet muotokuvat ovat värimuotokuvia 1960-1970-luvuilta.

Kuvasiskot teki merkittävän kulttuurihistoriallisen uran studiomuotokuvauksen alalla. Kuvasiskojen toiminnasta vastasivat legendaariset Eila Marjala (1919-1983) sekä Margit "Maggi" Ekman (1919-2011). Kaksikon sinnikäs taitonsa ja ajan mukana pysynyt osaamisensa tekivät studion värimuotokuvauksen edelläkävijäksi ja vei heidät myös kansainväliseen kuuluisuuteen.

Kuvasiskojen henkilökuntaa 1950-60-lukuen vaihteessa.

Kuvasiskot valokuvaamo alkoi toimia Lahdessa heinäkuussa 1946. Eila Marjalan ja Margit Ekmanin lisäksi perustajajäseniin kuului myös Aino Ikäheimo, joka jaksoi olla mukana vuoteen 1948 asti kuvaamossa. Eila Marjala ja Margit Ekman tutustuivat nuorina toisiinsa pelastusarmeijassa; Margit Ekman auttoi aluksi Eila Marjalaa tämän valokuvaamon raha-asioiden hoidossa, mutta kiinnostui lopulta itsekin valokuvaamaan. Vuonna 1951 valokuvaamo Kuvasiskot muutti Helsinkiin. Valokuvaamo Kuvasiskot sai aikoinaan useita merkittäviä palkintoja suorituksistaan, kuten esim. European Master of Photography vuonna 1974 sekä kutsun kalifornialaiseen valokuvauksen Hall of Fame-kokoelmaan vuonna 1977. Studion vakioasiakkaisiin kuului suomalaisia taiteen ja politiikan menestyjiä. Kuvaamo toimi mm. Urho Kaleva Kekkosen hovikuvaajana.

Kuvasiskot; vasemmalla Eila Marjala ja oikealla Margit Ekman.

Nämä osaavat ja taitavat valokuvaajat onnistuivat taltioimaan tunnelman, varjojen ja valaistuksen avulla kuvattavan persoonalliset ominaispiirteet jälkipolville muotokuviksi. Margit Ekman jatkoi valokuvaamo Kuvasiskojen johdossa vielä Eila Marjalan kuoleman jälkeenkin aina vuoteen 1994 asti. Kuvasiskojen kuvakokoelma Museovirastossa on kuulunut laajaan tuhoutumisvaarassa olleiden kuvien pelastusdigitointiprojektiin, jolla on pyritty turvaamaan valokuvien ja niiden tietosisällön pysyvä säilyminen. Varsinkin vanhemman värinegatiiviaineiston säilyminen on hyvin rajallista. Tuhoutumisvaara johtuu pääasiassa etikkasyndroomasta, joka asetaattifilmipohjaisen aineiston lopullisesti tuhoava, pysäyttämätön kemiallinen reaktio. Lopulta tähän digitoitavaksi valikoituvien kuvien joukkoon Kuvasiskojen aineistosta päätyi noin 3 000 kuvaa. Tämä suppea otanta muodostaa kuitenkin hienon muotokuvagallerian, joka on osittain julkaistu Museoviraston kuvakokoelmien verkkopalvelussa Kuvakokoelmat.fi sekä Finna-sivustolla.