Tanskalainen urkuri ja pedagogi Finn Viderø.

Finn Viderø (s. Poulsen 15.8.1906 Fuglebjerg ja k. 13.3.1987 Kööpenhamina) oli tanskalainen urkuri, cembalotaiteilija sekä säveltäjä. Hänen vanhempansa olivat Johan Carl Poulsen (1855-1919) ja Johanne Vater (1869-193). Finn Viderø suoritti Kööpenhaminan konservatoriossa urkurin tutkinnon vuonna 1926 sekä musiikkitieteen maisterintutkinnon Kööpenhaminan yliopistossa vuonna 1929. Tämän jälkeenkin hän opiskeli rytmi- ja sointiteoriaa Leipzigissä sekä urkujensoittoa vielä Parisissa. Hän toimi urkurina vuodet 1928-1977 Kööpenhaminan monissa kirkoissa. Finn Viderø julkaisi urkukoulun tanskalaisen säveltäjä Oluf Ringin kanssa vuonna 1933. Opettajana hän vaikutti Kööpenhaminan yliopistossa ja vuodesta 1967 lähtien Finn Viderø toimi opettajana Kööpenhaminan konservatoriossa.

Kööpenhaminan konservatorio on perustettu vuonna 1867.

Viderø toimi myös monissa maailman yliopistoissa opetustehtävissä, mm. Yale-yliopiston (1959-1960) Texasissa (1967-1968) vierailevana luennoitsijana Yhdysvalloissa. Urkurina Finn Viderø konsertoi mielellään varsinkin Saksassa, Skandinaviassa ja mm. Suomessa. Vuonna 1965 hän sai Åbo Akademin kunniatohtorin arvon ansioistaan. Finn Viderø sävelsi mm. musiikkia musiikkinäytelmään Guldskoene (1945), kantaatit Den ømskindede Brudgom (1937) ja Kom Hedninfers Fresermand (1938), Passacaglia uruille (1946), urkukoraaleja (1946), Koralpreludier... till koraler i svenska koralboken (1949), kolme koraalipartitaa (1952), kuoro- ja yksinlauluja sekä pianokappaleita ja kansanlaulusovituksia.

Kööpenhaminan reformikirkko oli Finn Viderøn yksi työpaikoista.

Gustaf Edvard Enzio Forsblom (s. 14.3.1920 Lohja ja k. 10.2.1996 Vantaa) oli suomalainen urkutaiteilija ja Sibelius-Akatemian urkujensoiton professori. Hänen vanhempansa olivat konttoripäällikkö Edvard Forsblom ja Gunnel Lundequist. Vuodesta 1947 alkaen Forsblomin vaimo oli Ulpu Tuulikki Lundgren (aiemmin Laikkala, k. 1985). Forsblomia arvostettiin kansainvälisesti yhtenä tunnetuimpana Johann Sebastian Bachin urkumusiikin tulkitsijana. Vuonna 1938 Enzio Forsblom aloitti musiikkiopintonsa Sibelius-Akatemiassa ja suoritti urkujensoiton diplomin vuonna 1948 opettajanaan Elis Mårtenson. Helsingin yliopiston filosofian kandidaatin tutkinnon Forsblom suoritti vuonna 1949. Enzio Forsblom jatkoi urkujensoiton opintojaan Tanskan Kööpenhaminassa Finn Viderøn johdolla vuonna 1948 ja Pariisissa vuonna 1949 sekä useilla muillakin paikkakunnilla. Vuonna 1957 Enzio Forsblom valmistui filosofian tohtoriksi Åbo Akademiasta. Hänen väitöskirjansa nimi on Studier över stilltrohet och subjektivitet i interpretationen av J. S. Bachs orgelkompositioner.

Professori Enzio Forsblom.

Vuodesta 1949 lähtien Enzio Forsblom toimi vuoteen 1969 asti Helsingin monissa seurakunnissa kirkkojen urkurina, mm. Mikael Agricolan kirkossa. Sibelius-Akatemian urkujensoiton opettajana Forsblom toimi vuodesta 1956 ja Akatemian urkujensoiton professorina vuodesta 1969 lähtien. Vuodesta 1967 alkaen Enzio Forsblom toimi Åbo Akademin musiikkitieteen dosenttina. Forsblom kirjoitti vuosina 1953-1957 musiikkiarvosteluja Hufvudstadsbladetiin ja vuodesta 1959 hän on ollut Director musices. Vuodet 1956-1963 Enzio Forsblom toimi Kyrkomusikerföreningenin puheenjohtajana ja Organum-seuran puheenjohtajana hän vaikutti vuodet 1964-1969. Kirkon urkutoimikunnassa hän istui vuodet 1964-1967 ja professori Forsblom on suunnitellut merkittävän määrän urkuja maahamme, mm. Finlandia-talon konserttiurut Helsingissä. Vuonna 1959 Enzio Forsblomille ojennettiin Harriet Cohen International Music Awardsin Bach-mitali.

Professori Elis Mårtenson.

Enzio Forsblom piti urkuensikonserttinsa vuonna 1948 ja sen jälkeen esiintyi todella ahkerasti maailmalla varsinkin Bach-tulkitsijana. Hänet muistetaan myös taitavana cembalistina, jonka ohjelmassa olivat mm. Johan Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat. Enzio Forsblom tunnettiin erittäin ahkerana levyttäjänä, varsinkin J. S. Bachin urkumusiikin tallentajana; hän kiinnitti erityisesti huomiota Bachin musiikin muotorakenteisiin ja esitysten tyylipuhtauteen. Enzio Forsblom oli Suomessa tanskalaisen oppi-isänsä Finn Viderøn määrätietoinen ja uupumaton esitaistelija. Forsblom halusi tuoda koulukunnan edustamaa puhdasta ja alkuperäistä soittotyyliä lähemmäksi kuulijakuntaa korostamalla varsinkin musiikin ilmaisuvoimaa ja sisältöä. Musiikkikoulutuksessa käytettiin hyväksi mm. retoriikkaa. Vuosina 1951-1953 Enzio Forsblom järjesti yli kaksikymmentä julkista kotikonserttia ja vuosina 1958-1963 hän järjesti Musica organi-sarjassa kaksikymmentäkahdeksan urkuiltaa Helsingin Johanneksen kirkossa. Sarjan konserttien ohjelma muodosti hyvin kattavan läpileikkauksen urkumusiikin kehityksestä keskiajalta nykypäiviin saakka. Vuonna 1966 Enzio Forsblom sai Pro Finlandia-mitalin ja vuonna 1979 Säveltaiteen valtionpalkinnon.