Varakkaat henkilöt ovat hankkineet useita sijoitusasuntoja helsinkiläisten veronmaksajien kustantaman hitas-järjestelmän turvin.

Hitas on Helsingin kaupungin kehittämä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisille kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Asunnoille määritetään jo tontinluovutusvaiheessa korkein mahdollinen myyntihinta, jota asuntoa myöhemminkään myytäessä ei saa ylittää. Hitas-asuntoja on tähän vuoteen mennessä rakennettu  24170 asuntoa, kaikki Helsingissä. Suurin hitas-asuntojen rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT).

Hitas-säännöstellyt asunnot ovat yleisesti ottaen jonkin verran vapaasti hinnoiteltavia asuntoja edullisempia, alueesta ja kohteen rakennusajankohdasta riippuen. Hitas-kohteet sijaitsevat aina kaupungin vuokratontilla. Kaupunki menettää rahaa vuokratessaan tai myydessään tontteja markkinahintaa halvemmalla. Tämä tuki kohdentuu yksittäisille, usein keskiluokkaisille ihmisille sen sijaan että se kohdentuisi kaupunkilaisille tasapuolisemmin. Nykyään kaikki uudet hitas-asunnot ostetaan suoraan niiden rakennuttajilta ja rakennuttaja valitsee hitas-asunnon ostajan arpomalla.

Edullisempaa omistusasumista tukemaan perustettu ja helsinkiläisten veronmaksajien kustantama Helsingin hitas-järjestelmä on kohdannut viime aikoina ankaraakin arvostelua osakseen. Helsinkiläisen kaupunginvaltuutettu Otto Meren (kok) aloitteessa esitettiin koko hitas-järjestelmän lakkauttamista kokonaan. Kokoomuksen mielestä hitas-järjestelmä on auttanut ainakin monia hyväosaisia, jopa rikkaita. Vasemmistosta taas oltiin vahvasti sitä mieltä, että hitas-säännöstely ei olisi auttanut rikkaita ja sen puolustettiin kuitenkin kaikesta huolimatta mahdollistavan keskituloisten omistusasumista.

Hitas-omistajat sisältävän Helsingin kaupungin ylläpitämän rekisterin mukaan jotkut ovat saaneet itselleen hankittua suuren määrän hitas-asuntoja. Kyseessä voi olla asuntosijoittajalle hyvä diili, kun hitas-järjestelmän ansiosta voi olla mahdollista hankkia asunto alle markkinahinnan ja vuokrata se eteenpäin markkinahintaan. 120 000 euron vuosituloilla toimitusjohtaja - hänen yhtiönsä tarjoo yritysvalmennusta - esimerkiksi omistaa rekisterin tietokannan mukaan ainakin kymmenen hitas-asuntoa.

Toiseksi suurin määrä on 62-vuotiaalla sijoittajalla, jolla on hitas-asuntoja rekisterin mukaan yhdeksän. Hän tienasi verotietojen mukaan viime vuonna lähes 300 000 euroa, josta oli pääomatuloja noin 175 000 euroa. Mies pitää hitas-asuntojaan vuokralla. Hän on sijoittanut muihinkin asuntoihin kuin hitas-järjestelmään kuuluviin. Sijoittaja kertoo lähteneensä aikanaan tyhjästä liikkeelle sijoittajana ja sijoittaneensa pitkäjännitteisesti ja järjestelmällisesti tulojaan juuri asuntoihin. Sijoittajan arvion mukaan hitas-asunnot ovat olleet hänelle tuomassa varsin kohtuullisen tuoton ja asuntojen hinnat ovat myös koko ajan nousseet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Siten hitas-asunnot ovat olleet hänelle hyviä sijoituksia. Hän kertoo ymmärtävänsä arvostelua, joka kohdistuu siihen, että hitas-järjestelmää käytetään asuntosijoittamiseen. Hän korostaa kuitenkin, että näin toimiessaan hän on toiminut täysin lain ja asetusten suomin vapauksin.

Kahdella henkilöllä oli omistuksessa rekisterin tietojen mukaan kuusi hitas-asuntoa. Heistä toinen on osakkaana sijoitusalalla toimivassa yhtiössä ja toinen toimii johtajana koulutusalalla. Ensin mainitun tulot olivat viime vuonna noin 180 000 euroa ja jälkimmäisen noin 110 000 euroa. Kahdella henkilöllä oli viisi hitas-asuntoa rekisteritietojen mukaan. Kummatkin ovat yrittäjiä. Toinen heistä tienasi viime vuonna yli 140 000 euroa ja toinen heistä on kirjoilla Luxemburgissa.

11 henkilöä on rekisterissä merkitty neljän tai kolmen hitas-asunnon omistajaksi. Heidän joukossaan on muun muassa yrittäjiä ja useita toimitusjohtajia. Kaksi hitas-asuntoa omistavia oli huomattavasti enemmän. Ylivoimaisesti suurin osa rekisterin runsaan 14000 hitas-asunnon omistajista omisti kuitenkin niitä vain yhden.

Helsingin kaupungin mukaan on mahdollista, etteivät kaikki hitas-omistajien rekisterin tiedot ole ajan tasalla. Uusia hitas-kohteita koskee nykyään omistamisrajoitus, jonka mukaan ostajalla tai hänen kotitaloudellaan ei saa olla muita hitas-asuntoja. Uuden hitas-asunnon ostajan on luovuttava aiemmista hitas-asunnoista uudiskohteen valmistumiseen mennessä. Vanhojen hitas-asuntojen jälleenmyynnissä ei ole samaa rajoitetta olemassa.

Kun hitas-asunnon ostaneet yksityishenkilöt sitten edelleen myyvät omistamiaan asuntoja, eivät omistusrajoitukset enää koske ja rajoita niiden myyntiä. Helsingin kaupunki myöntää alennuksen hitas-taloyhtiöden tonttivuokraan ja niiden asuntojen myyntihinnalla on aina enimmäisraja. 30 vuoden kuluttua hitas-taloyhtiön valmistumisesta se voi hakea vapautusta hitas-järjestelmästä, minkä jälkeen asunnot voi hinnoitella jälleen täysin vapaasti.

Kaupunginvaltuutettu Otto Meren (kok) aloite hitas-järjestelmän purkamiseksi ei saanut tarvittavaa kannatusta. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo huomautti Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelussa, että hitas-järjestelmä on mahdollistanut kuitenkin sekoittavan asuntopolitiikan Helsingissä. Honkasalon mielestä valtaosaltaan hitas-järjestelmässä on kysymys hyvin jaalamittaisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja segregaation hallinnasta. Veronika Honkasalo pitää silti tärkeänä, että hitas-järjestelmä mahdollistaa myös keskituloisille oman asunnon omistamisen.